No niin, hallitusohjelmassa pakkoruotsi aikaistetaan ala-asteelle
Hyvästi monipuoliset kieliopinnot, A2-kielen opiskelu voidaan unohtaa. Lapsemme kahlitaan palvelupakkoruotsin avulla pysyvästi yksipuoliseen kielitaitoon ja esim. ruotsalaiset saavat merkittävän kilpailuedun, sillä siellä panostetaan maailmankielisen opiskeluun.
Pakkoruotsin aikaistus on "piilotettu" hallitusohjelmassa "Ahtisaaren ohjelman" taakse. Tämä oli ruotsinkielisten järjestön kirjoittama ohjelma, jolle isolla rahalla saatiin Ahtisaaren nimi. Ohjelma tuo pakkoruotsin ala-astelle sekä lisää ruotsin osaamisen velvoitteita suomenkielisille.
Kommentit (38)
Kokoomus jousti enemmän muiden puolueiden suhteen.
No kun tässä koulussa nimenomaan saisi ottaa sen venäjän englannin _tilalle_.
Ei kukaan halua korvata englantia, koska se on maailman 1. kieli. Ruotsi on sen sijaan useimmille tarpeeton, ja sen voisi hyvin korvata jollain muulla kielellä.
Kyllä moni haluaa korvata englannin, varsinkin kielellisesti lahjakkaat.
He kun oppivat sen joka tapauksessa, ihan jo sen suuren volyymin takia.
Ja ko. koulussa moni lukee nimenomaan englannin tilalla saksaa tai ranskaa.
Kyllä moni haluaa korvata englannin, varsinkin kielellisesti lahjakkaat.
Miksi kielellisesti vähemmän lahjakkaat eivät saisi tehdä kieliä koskevia valintoja? Jos siis kyvyt ei riitä yli kahden kielen opiskeluun, niin eikö heilläkin pitäisi olla mahdollisuus tehdä valintoja?
Kun nimenomaan heikommilla se MOTIVAATION osuus voi olla hyvinkin merkittävä. Jos voisi tarpeettoman ruotsin tilalle ottaa vaikka sitten venäjän Itä-Suomessa, jossa sitä kuulee kaupungillakin toisin kuin ruotsia, niin motivaatio voisi olla ihan toista luokkaa.
mitä ne kielellisesti lahjattomat opiskelee - ei he kuitenkaan mitään edes opi!
Vai väitätkö vakavissasi että joku pönttöpää oppisi venäjää, jos jo englanniksi vaikenee?
enkä ole eläissäni joutunut ruotsia puhumaan kuin kerran ja sekin Tukholmassa. Ja itseasiassa olisin pärjännyt senkin kerran englannilla, mutta päätin kokeilla ruotsia, kun sitäkin kerran oli opiskeltu.
Sen sijaan olisin tarvinnut venäjää ja saksaa silloin tällöin.
Lukiossa mulla oli kaikki laajan matikan, laajan fysiikan ja laajan kemian kurssit, sekä kaikki mahdolliset biologian yms. vapaavalinnaiset (tähtäimessä eläinlääkis, johon en kuitenkaan koskaan sit ees hakenut terveyssyistä) Ei mun kurssitarjottimelle yksinkertaisesti enää mahtunut kolmatta kieltä, joten tipautin sen ranskankin pois, jota yläasteella luin pari vuotta...
Voishan sitä tietty opiskella vieläkin, mutta on vähän jäänyt...
mitä ne kielellisesti lahjattomat opiskelee - ei he kuitenkaan mitään edes opi!
Vai väitätkö vakavissasi että joku pönttöpää oppisi venäjää, jos jo englanniksi vaikenee?
Ei se ole mikään binäärinen oppii / ei opi. Toiset oppii enemmän, toiset vähemmän. Mutta siitä vähäisestäkin taidosta voi olla hyötyä.
Kaksi pakollista kieltä, mutta niin, että toisen niistä ei tarvitse olla ruotsi. Käytännössä siis englanti ja toinen itse valittu kieli olisi pakollisia. Mitä pahaa tässä olisi?
Ihminen joka ei opi ruotsia, ei takuulla opi myöskään venäjää. Joten mitään hyötyä vaihtamisesta ei myöskään ole.
Ja jo nyt kuka tahansa on voinut ajaa kunnassaan aloitteita venäjän lisäämiseksi. Oma moka, jos näin ei ole tehnyt.
runkkkujengillä on taas käsi housuissa.
Sä olet vaan yksinkertainen typerys.
Ihminen joka ei opi ruotsia, ei takuulla opi myöskään venäjää. Joten mitään hyötyä vaihtamisesta ei myöskään ole.
Kyse on myös ajankäytöstä. Jos on lukiossa pitkä matikka, fysiikka, kemia, biologia jne. niin kolmannen kielen opiskelu voi oikeasti olla monelle mahdotonta.
Miksi tällainen luonnontieteisiin suuntaunut ei voisi keskittyä kahteen kieleen niin, että saisi itse valita ne kielet? Esim. tekniselle alalle menevälle englanti+saksa voisi olla tosi hyvä yhdistelmä.
Minä ja mieheni ollaan luettu kaikki pitkät matikat, fysiikat jne. Ja molemmat olemme opiskelleet silti paljon myös kieliä. Minä esimerkiksi ruotsin 3. luokalta, enkun 5. luokalta, sitten venäjää 7. luokalta ja lukiossa vielä saksan ja ranskan lyhyenä. Ja opiskeluaikana kieliä on päntätty vielä lisää.
Ja lapseni käyvät matikkapainotteista kielikoulua.
Yleensä matemaattinen lahjakkuus auttaa kovasti kielten opiskelussa.
Minä ja mieheni ollaan luettu kaikki pitkät matikat, fysiikat jne. Ja molemmat olemme opiskelleet silti paljon myös kieliä. Minä esimerkiksi ruotsin 3. luokalta, enkun 5. luokalta, sitten venäjää 7. luokalta ja lukiossa vielä saksan ja ranskan lyhyenä. Ja opiskeluaikana kieliä on päntätty vielä lisää.
Ja lapseni käyvät matikkapainotteista kielikoulua.
Yleensä matemaattinen lahjakkuus auttaa kovasti kielten opiskelussa.
Juu, aina joku neropatti tulee selittämään, kun MINÄ MINÄ MINÄ, niin kyllä kaikki muutkin pystyvät oppimaan 100 kieltä tuosta vaan.
Sinä edustat hyvin pientä vähemmistöä. Tutustuisit koulujen arkeen vähän paremmin ennen tällaisia kommentteja.
että halutaan opiskella esimerkiksi venäjää, tosiasia on, että sitä ei ihan joka pönttöpää opikaan, vaikka kuinka väittäisi.
Joten on ihan sejasama mitä ne lahjattomat dropoutit opiskelee. Valtaosalle jää hepreaksi se venäjäkin.
että halutaan opiskella esimerkiksi venäjää, tosiasia on, että sitä ei ihan joka pönttöpää opikaan, vaikka kuinka väittäisi.
Miksi ei oppisi? Eihän sitä täydellisesti tarvitsekaan oppia, mutta alkeistakin on hyötyä.
Ja ihan voit vaikka heti marssia kirjastoon ja hakea oppikirjat ja opetella ne alkeet. Ei siihen hallitusohjelmaa tarvita.
Miten oppisi? Jos kerran on lahjaton. Ja ihan voit vaikka heti marssia kirjastoon ja hakea oppikirjat ja opetella ne alkeet. Ei siihen hallitusohjelmaa tarvita.
Niin, ruotsin voisi opiskella ihan samalla tavalla. Miksi ihmeessa juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen?
saisi ottaa sen venäjän englannin _tilalle_.
Ja kyse on kielikoulusta, johon valikoituu vain kielellisesti lahjakkaat, joille kolme kieltä ei ole liikaa. Useimmat opiskelevat ainakin viittä kieltä.
EI VAAN OLE VENÄJÄSTÄ KIINNOSTUNEITA.