Pelkään että masennus on taas uusiutunut.
Nukun joka ikinen päivä töiden jälkeen, olen todella itkuherkkä niin että töissäkin tuli taas itkettyä. Unohtelen asioita ja sanoja. Tosin terveysongelmat vaan lisääntyy niin ei ihme jos olisi taas masennusta.
Olen ollut kahdesti terapiahoidossa, ihan tarpeesta.Tälläistäkö on sitten loppuelämä? Saa kamppailla masennusta vastaan.
Kommentit (14)
Tuttua tosin itse en ole edes välissä parantunut. Ja jo kolmas vuosi vakavasti masentuneena. Luulen että jos ei tarpeeksi anna itselleen aikaa toipua niin voi uusiutua nopeastikin.
Niin sitten lomalle. Mutta jostainhan sitä rahaa on saatava ja makoilemalla sitä ei tule nykyään juurikaan.
hyvin ja pikaisesti, kuten flunssasta tms. Aivan järkyttävä sairaus, rintasyöpäkin kuulostaa paremmalta kuin kunnon masennus.
Toivottavasti haet nopsaan apuja, ja pääset pian takaisin normaalimpaan eloon!
hyvin ja pikaisesti, kuten flunssasta tms. Aivan järkyttävä sairaus, rintasyöpäkin kuulostaa paremmalta kuin kunnon masennus.
Toivottavasti haet nopsaan apuja, ja pääset pian takaisin normaalimpaan eloon!
Koska masennus on edelleen aika tuntematon sairaus ja sitä ei ole tutkittu tarpeeksi. Myös nykyyhteiskunta altistaa koko ajan yhä enempi masennukselle. Pitäisi palata yksinkertaisempaan elämään mikä nykypäivänä on mahdotonta. Esim. flunssa on paljon tutkitumpi sairaus ja edelleen sitäkin on paljon ja myös lääkkeet harvoin auttaa.
mikä tunnetaan.
Jo ensimmäisen sähköhoitokerran jälkeen masennus voi olla tiessään. Sähköhoidoissa voi käydä kotoa käsin, eli sairaalahoidossa ei tarvi olla jos ei halua.
Sitä täytyy vain osata pyytää lääkäriltä, koska monetkaan lääkärit eivät sitä kehtaa potilaalle tarjota, vaikka itse haluaisivat nimenomaan sähköhoitoa jos sairastuisivat masenukseen.
ja siis ihan oikeesti siitä on tehty tutkimus.siitä kehittyy yhtä paljon serotoniinia kun masennus lääkkeistä mutta se alkaa vaikuttaa heti liikuntasuorituksen aikana eikä 4-6viikon päästä niinkuin lääkkeet.ja sivutuotteena tulee vielä hyvä kunto.suositellaan yhtenä hoitomuotona lääkkeiden rinnalla tai jopa korvaavana,jos kyseessä vaan lievä masennus.
Kuulostaa lähinnä siltä.
Masennus kuullostaa niin trendikkäältä, että kaikki melkein "haluavat" olla masentuneita. Ei aina jaksa olla pirteä, aina menossa ja iloinen. Ei aina kaikki mene ns. "putkeen". Elämään kuuluu se, että joskus väsyttää enemmän kuin muulloin. Ei se silti ole välttämättä masennusta.
ja siis ihan oikeesti siitä on tehty tutkimus.siitä kehittyy yhtä paljon serotoniinia kun masennus lääkkeistä mutta se alkaa vaikuttaa heti liikuntasuorituksen aikana eikä 4-6viikon päästä niinkuin lääkkeet.ja sivutuotteena tulee vielä hyvä kunto.suositellaan yhtenä hoitomuotona lääkkeiden rinnalla tai jopa korvaavana,jos kyseessä vaan lievä masennus.
Minä kokeilin pitkiä kävelylenkkejä ja tulos oli etten saanut oikein nukuttua. Nosti ilmeisesti jotain vireys/energiatasoja. Niin ja lenkkeilin reippaasti ennen nukkuma aikaa.
oma oloni oli parempi, mutta mulla olikin lievä tai keskivaikea, en usko, että vaikeaan auttaakaan niin hyvin. Toivon kyllä kaikille masentuneille paljon voimia sairauden selätykseen!
-5-
Kuulostaa lähinnä siltä.
Masennus kuullostaa niin trendikkäältä, että kaikki melkein "haluavat" olla masentuneita. Ei aina jaksa olla pirteä, aina menossa ja iloinen. Ei aina kaikki mene ns. "putkeen". Elämään kuuluu se, että joskus väsyttää enemmän kuin muulloin. Ei se silti ole välttämättä masennusta.
Tai sitten sitä pitäisi tehdä tosi usein ja monta viikkoa, jotta tulisi tuloksia.
Tänäänkin olin tunnin lenkillä perheen kanssa. Olin ihan hiessä ja väsynyt, kun kunto on sen verran huonompi kuin miehelläni, joka oli reitin "johtaja".
Sama juttu on ollut kyllä aina. Siksi aika harvoin käymmekään kävelemässä yhdessä: mies haluaa aina mennä kauemmas kuin minä ja kulkea nopeammin.
Periaatteessa ja teoriassa minulle pitäisi tulla tuosta hyvä olo, koska hengästyn ja pääsen hikeen, mutta käy juuri päinvastoin. Kotiin päästyä heikottaa. Tänäänkin tuli päänsärky ja piti lenkin jälkeen ottaa Burana ja painua suoraan päiväunille nukkumaan tunniksi, pariksi.
masennus on minulla jatkunut vuosia. En ole ap, joten älkää kuitenkaan sekoittako minua häneen.
Viimeksi kun puhuin asiasta työterveyslääkärille, hän arveli, että pääsen mielialalääkkeistä luultavasti vasta sitten, kun pääsen eläkkeelle. Työelämä on sen verran stressaavaa eikä helpotusta ole tiedossa siinä asiassa.
Olin tänä vuonna vapaalla kotona toukokuun, jolloin sain olla päivät yksin kotona. Silloin pärjäsin aika hyvin ilman lääkkeitä, kun sain elellä omaan tahtiin. Nyt kun pitää taas tavata ihmisiä, meinaa hermot mennä ja ajatukset kääntyvät mustiksi.
Sähköhoitoa en ole vielä kokeillut kuitenkaan eikä sitä ole minulle ehdotettukaan.
että työelämässä ei edelleenkään ymmärretä masennusta ja sitä että masentunut ei kestä stressiä. Vaan työnantaja rupeaa
hiillostamaan masentunutta melkein heti kun tämä palaa töihin.
Tuttua tosin itse en ole edes välissä parantunut. Ja jo kolmas vuosi vakavasti masentuneena. Luulen että jos ei tarpeeksi anna itselleen aikaa toipua niin voi uusiutua nopeastikin.