En halua lapsia koskaan enkä syö lihaa.
Olenko ihan outo teidän mielestänne? :)
Kommentit (7)
varmasti jatkossakaan. Elämässä kun voi olla muutakin sisältöä kuin ne omat lapset. :) Ja minä TODELLA arvostan lapsetonta ja rauhallista elämääni. Nautin elämästäni ja harrastuksistani paljon. Nauttikaa tekin omasta elämästänne omalla tavallanne. t. ap
KÖYHÄÄ tai TYLSÄÄ? Oma elämäni ei ainakaan sitä ole. Elämässäni on paljonkin rikkautta ja rakkautta. Ja paljon olen saanut jo elämänkokemustakin, ehkä jopa liikaa. :/ Tyytyväinen olen nyt ja en lasta kaipaa.
Paljon tylsempää elämää tuntuu viettävän moni perheellinen ja he kovasti kertovatkin kuinka ahdistavaa heidän elämänsä on. Kukin tekee kuinka parhaaksi näkee. t. ap
Enpä osaisi nyt oikein kuvitella eläväni ilman tenavaa. Toisaalta, enpä kokenut elämääni tylsäksi ennen sitäkään. Päinvastoin, pidän hiukkasen epäilyttävänä, jos joku tekee tenavia täyttämään elämässään tyhjiöitä ja tekemisen puutetta :D
Sekä lapsettomuuteen että kasvissyöjyyteen tarvitaan ajattelua ja sinä olet nyt sitten ajatellut. Ei siinä sen kummempaa.
Lihansyönti ei mielestäni liity mitenkään asiaan. Voin vain sanoa omaa " nuoruutta" muistellen : köyhä ja tylsä elämä sitten sulle luvassa
koko loppuelämäksi.
Tänä aamuna mieheni katsoin lapsen perään varmaan toista kertaa puolentoista vuoden aikana, niin että sain nukkua pitkään ilman herätystä välilä (yleensä tehdään niin että minä herään aamulla pojan kanssa seitsemältä ja mies katsoo sitten herättyään ja minä menen vielä vähäksi aikaa nukkumaan). Oli aivan älyttömän, uskomattoman, käsittämättömän mahtavaa vaan maata sängyssä, välillä havahtuen hetkeksi keittiöstä kuuluvaan kiljuntaan ja sitten vaan silmät kiinni ajatellen not my problem. Siinä maatessani ajattelin, että kyllä lapsettomilla oikeasti on monia ylellisyyksiä elämässä. Ongelma vaan on, että niitä ei silloin lapsettomana tajua oikeasti, koska ei ole kokenut minkälaista elämä on lapsen kanssa 24/7. Tähän lapseton voi tietysti sanoa, että kyllä tajuan koska olen kerran hoitanut lasta kaksi tuntia. Mutta totuus kyllä on, että sitä ei oikeasti voi TAJUTA tajuta. Sama monessa muussa asiassa, esim. paskalla käynnissä kaikessa rauhassa ja aamukahvin juomisessa ilman hirveää hässäkkää ympärillä.
Ja toinen puoli asiaa on tietysti mitä lapsettomana menettää, mutta en siitä jaksa jaaritella. Ei sitäkään lapseton voi tajuta. Minusta molemmat vaihtoehdot - sekä perhe että vapaaehtoinen lapsettomuus - ovat ihan hyviä, molemmissa on omat hyvät puolensa ja omat huonot puolensa. Omasta puolestani voin sanoa, ettei musta varmaan olisi koskaan tullut aikuista ilman tuota lasta, mutta olinkin aika lapsellinen vielä yli kolmekymppisenä.