Huh huh, olipas viikonloppureissu...

Oltiin yhteiskäytössä olevalla mökillä, minä lapsen kanssa, serkkuni perheineen ja pari muuta sukulaista. Serkku tuli paikalle kahta kättä heiluttaen: ei ruokia, ei lakanoita, ei mitään (nukkuivat viikonlopun ilman lakanoita kun olivat kuvitelleet jonkun ne heille hommaavan kun ei kuulema ollut ollut puhetta että lakanatkin täytyy tuoda). Ruokia heillä ei ollut mukana, perjantai ja lauantaiaamu meni toisten ruuilla. No, samapa se, mutta heidän kaksi lastaan (7 ja 10v) mankuivat, kitisivät ja " yökkäilivät" kaikelle tarjottavalle. Ei ollut hyvää leipää, ei oikeanlaista maitoa, ei omenamehua, ei kermajuustoa, ei mitään mikä noille kullanmuruille olisi kelvannut. Ja se kyllä kuului. Vanhemmat vain naureskelivat kuinka lapsilla on aina tapana " vähän oikutella" ruoan suhteen... Oikutella, juu: omia ruokia ei ollut ja toisten ostamille piti kirkua kuinka he eivät ainakaan tommosta roskaa syö, yök kun ihan inhottaa ajatuskin!



Sama show jatkui nukkumaan mennessä: lapsoset eivät osanneet päättää missä nukkuisivat. Ihme möykkää ja huutoa koko ilta. Ja vanhempia vaan nauratti. Lauantaina käytiin kaupassa paikallisessa supermarketissa. Lapset juoksivat perässäni, latoivat kysymättä ja kielloista huolimatta tavaraa kärryihini, lelujakin, ja suuttuivat tulisesti parkkipaikalla kun niitä tavaroita ei kasseista löytynytkään. Sain kuulla kunniani, todellakin :/ Olin sanonut heille nimenomaan että laittavat omat ostoksensa vanhempiensa kärryyn. Vanhemmat vaan voivottelevat että voi voi, toivottavasti ei ollut kamalasti vaivaa ja hyssyttelivvät möykkäävää jälkikasvuaan. Missä lienevät olleet, en heitä kaupassa juuri nähnytkään, eivätkä he kyllä juuri mitään ostaneetkaan: suunnilleen tyyliin maitopurkki, muovipussiin pakattu leipä ja murokeksipaketti. Mutta toisten eväät mökillä kyllä kelpasivat! Ja anteeksipyytävä ilme naamalla piti selitellä kuinka he " eivät hoksanneet ostaa" sitä tai tätä. Ja höh, sanon minä.



No, mitäpä tässä valittamaan enempää, kunhan teki mieli purnata. Ihan käsittämätön viikonloppu. Eikä serkkuni todellakaan voinut kuvitella olevansa täyshoitoon oikeutettu kutsuvieras, koska mökki on yhteisomistuksessa ja sinne menosta samaan aikaan (kun ei olla aikoihin nähty) on puhuttu jo kesästä asti. Ja rahasta se ei heillä ole kiinni, sen tiedän varmasti.



Mutta sai jäädä laitimmaiseksi yhteiseksi mökkiviikonlopuksi.