Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kokemuksia opiskelusta AVOIMESSA YO:ssa?

Vierailija
12.06.2011 |

Kuinkakohan rankkaa ja/tai aikavievää mahtaa olla opinnot? Jos esim. suorituksena 3 op kurssikuvauksena "kirjallinen tehtävä".

Kuinka laajoja nuo tehtävät mahtaa olla? Jaksaako muiden opintojen tai työssäolon ja lapsiperhearjen pyörittämisen lisäksi suorittaa, ilman että iskee kaamea stressi?

Opiskelumotivaatiota sinällään on, mutta kun ei yhtään kokemusta noista avoimen kursseista, niin ei osaa arvioida työn määrää.

Kommentit (35)

Vierailija
21/35 |
15.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun avoimessa by definition EI voi suorittaa mitään tutkintoa?



Ja yhdyn siihen, joka totesi, että kannattaa tähdätä pääsykokeisiin. Pääsykokeet helpottuvat huomattavasti kun on aikansa opiskellut avoimessa ensin. Sen sijaan se "avoimen väylä" on useimmissa aineissa aika teoreettinen. Meillä esim ei edes mitään kiintiötä ole, vaan avoimesta jos joku otetaan, se otetaan sisään erikoistapaksena normaalin sisäänoton lisäksi. Ymmärtänette, että koska kukaan ei anna mistään yhtään lisäresurssia näiden normaalin sisäänoton ylittävien avoimelaisten opettamiseen, siihen ei olla järin innostuneita. Lisäksi kokemus valitettavasti osoittaa, että monet avoimelaisista ei koskaan saa graduaan tehdyksi, koska tutkielmaopetus on avoimen puolella enemmän tai vähemmän kehnoa ja motivaatiokin yleensä sitä, mitä jaksaa työn ohessa tehdä, joten re vaan jää rumentamaan läpäisytilastoja. TÄmäkin johtaa niihin "Kolmenviikon maistereihin". jos sun gradu on hyväksymistä vaille valmis, mekin uskotaan, että se todellla tulee. Muuten ehkä ei.



Mut ne pääsykokeet, niihin avoin on hyvä tapa valmistautua. Ja sen jälkeenhän avoimen kurssit luetaan hyväksi tutkintoon.

Vierailija
22/35 |
15.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, avoimessa yliopistossa ei voi varsinaisesti suorittaa tutkintoa mutta noilla tutkintotavoitteisilla opinnoilla minä ainakin tarkoitin sitä, että en opiskele pelkästään omaksi ilokseni tai harrastuksen vuoksi vaan tarkoituksena on näiden opintojen avulla päästä varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi tavalla tai toisella:)



Pääsykokeiden kautta kannattaa tosiaan ehdottomasti myös yrittää sisään ja niin aion tehdä itsekin, kävinkin jo toukokuussa yrittämässä ja yritän ensi vuonna uudestaan jos nyt en pääse. Avoimen väylän kautta sisäänpääsemiseksi kun tosiaan tarvitaan tietty määrä opintopisteitä, eikä se ole itselleni ihan vielä ajankohtaista. Eihän se tosiaan mikään itsestäänselvyys ole, että väylähaussa sisään pääsee mutta Turun yliopistoon ainakin on vuosittain valittu yhteensä 18 opiskelijaa kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja erityispedagogiikan maisteriohjelmiin (tieto löytyy Turun avoimen yliopiston kasvatustieteen sivuilta), joten en nyt kuitenkaan ihan epätoivoiseksi aio heittäytyä vaikka toki hakijoitakin varmasti on paljon:)



14

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/35 |
22.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
24/35 |
22.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esim. kasvatustiede yms hyvinkin helppoja, kun taas esim. biologia tosi vaativaa.

Vierailija
25/35 |
22.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

On tiettyjä aineita (tietyissä yliopistoissa), missä avoin on AINOA väylä tutkintoon. Itse opiskelen avoimessa kandiksi. Pelkkä lopputyö tehdään varinaisesti yliopiston kirjoissa.

Vierailija
26/35 |
22.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitkeitä sissejä olette, kun jaksatte perheen ohella opiskella, kun ei nuo kasvatustieteen ammatit ole edes hyvin palkattuja.


Entisessä työssä 2100 e/kk, nyt kasvatustieteen maisterina 4800 e/kk eli ainakin minä voitin ammatinvaihdossa.

Mitä työtä teet tällä hetkellä, jos et ihan tarkkaan viitsi kertoa, niin kuvailisitko alaa (julkinen/yksityinen) ja työtä ympäripyöreästi. Kiitän :)!

t: kasv.tiet. opiskelija-kotiäiti, joka miettii miten paljon alkaisi taas pikapuoliin panostaa opiskeluun vai pitäisköhän kekkaista ihan uusi juttu, joka paremmin palkattu...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/35 |
12.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

varsinkin verkko-opintoja. Opinto-ohjelma on hyvin aikataulutettu ja verkossa opiskellaan yhdessä toisten opiskelijoitten kanssa, kommentoidaan toisten kirjoituksia, opettaja ohjaa tieteellisessä vastaamisessa jne. Tenttejä on sekä verkossa, että yliopistolla



Opiskelua tukee se, jos ei ole ihan vauvaikäisiä lapsia, jotka kukkuavt iltamyöhään valveilla. Muuten voi olla vähän rankkaa, mutta kyllä mä yhdessä vaiheessa niinkin selvisin. No, oman kokemuksen mukaan en suosittele opiskela jos on useempia lapsia+vauva, mutta muuten ehdottomasti suosittelen!



Vierailija
28/35 |
13.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Opiskelua tukee se, jos ei ole ihan vauvaikäisiä lapsia, jotka kukkuavt iltamyöhään valveilla. Muuten voi olla vähän rankkaa, mutta kyllä mä yhdessä vaiheessa niinkin selvisin. No, oman kokemuksen mukaan en suosittele opiskela jos on useempia lapsia+vauva, mutta muuten ehdottomasti suosittelen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/35 |
13.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

eri yliopistojen kursseja. Ihan samaahan ne opinnot ovat kuin varsinaisessakin yliopistossa pääsääntöisesti joten rasitus riippuu ihan kurssista ja aineesta sekä tietenkin omasta vaatimustasosta, opiskelutekniikoista tms.



Itse suosittelisin myös verkkokursseja tai sellaisia kurrseja, joille voi lukea kirjat ja käydä tenttimässä. Toki riippuu siitä, mikä opiskelutapa sinulle sopii. Itselleni tenttiin luku ja tenttivastaaminen on ollut aina helppoa kun taas esseiden kirjoitus takeltelee ja jää aina viimetinkaan vaikka siitä nautinkin niin stressi on kamala lopulta kun joudun yleensä lopulta yöt kirjoittamaan. Luentokursseista suurin osa on mielestäi aika puuduttavia ja turhauttavia mutta toki joukossa on helmiäkin. Usein mielestäni vallankin ne, joilla on vierailevia asiantuntijaluennoitsijoita ovat mielenkiintoisia. Varsinkin verkkokurssit, joissa keskustellaan ovat mielestäni antoisia ja hyödyllisiä.



Itse olin varsinaisena yliopisto-opiskelijana päätöimisesti useamman vuoden sitten töissä parisen vuotta jolloin tein graduni ja muita opintoja. Tällöin tein myös ensimmäiset avoimen kurssit. Tällöin minulla ei ollut lapsia mutta oli aika rankkaa silti. Kun opinnot lopulta valmistuivat olen hitaaseen tahtiin tehnyt avoimessa opintoja. Teen lähinnä itseäni kiinnostavia kursseja, en välttämättä mitään kokonaisuuksia, rauhalliseen tahtiin, mikä itselläni pitää opiskelumotivaation yllä. Hoitovapaalla ollesani on ollut opinnoille melko paljonkin aika mutta olen ollut 10 op kirjallisuuden kurssilla, jossa on ollut valtavasti työtä niin että muita opintoja en olisi kyllä oikein jaksanut. Sanoisin, että opintoviikkojen määrä ei usein vastaa lainkaan todellisuutta. Joskus 10 op vaatii tosi paljon työtä joskus ei paljon mitään. Tosin tämä riippuu myös miten haluaa opiskella. Esim. tästä viimeisestä kurssista olisi varmaan selvinnyt vain selaamalla klassikot ja etsimällä vähän lisätietoa netistä mutta itse halusin lukea ne perusteellisesti ja vielä ylimääräistäkin.



Palaan itse lähiaikoina melko vaativaan työhön. Mietin itse jaksanko työn ja perheen ohella enää opintoja tehdä. Haluasin koska opinnot ovat itselleni rakas harrastus. Nyt hoitovapaan aikana ne ovat olleet mahdollisuus keskustella ja pohtia muita kuin arkisia asioita ja jakaa kokemuksia ihmisten kanssa, joilla samanlaisia kiinnostuksen kohteita kuin itsellä. En siis tavoittele toista tutkintoa, teen niitä vain mielenkiinnosta uusia asioita kohtaan ja välillä myös pysyäkseni ajan hermoilla omalla alallani. Harkitsin aikoinaan myös tutkijan uraa ja opinnot ovat minulle senkin takia tärkeitä, että jonkinlainen side yliopistoon pysyy yllä vaikka olen todennut, ettei tutkijan työ minulle taitaisi sopia ja tämän haaveen hylännyt. Toisaalta opinnot kuitenkin aiheuttavat stressiä ja tuntuvat usein syövän suurimman osan omasta ajasta. Tällaista itse pähkin. Luulen, että kokeilen miltä opiskelu tuntuu töihin palattua. Itse olen suosiolla jättänyt avoimen kursseja kesken. Rahathan siinä menee hukkaan mutta väkisten en ala vääntämään kun mielenkiinto loppuu kun ei pakkoa suorittamisen ole.

Vierailija
30/35 |
13.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opiskelen siis avoimessa kasvatustiedettä ihan tutkintotavoitteisesti ja kiinnostavalta tuntuu. Tämä on tosiaan siinä mielessä joustava tapa, että pystyy yhdistämään hyvin työnteon ja opiskelun. Itse opiskelen Jyväskylän avoimessa etäopintoina, tätä suosittelen myös monille muille koska siellä tarjolla runsaasti juuri näitä paikasta riippumattomia opintoja, joita pystyy suorittamaan missä vaan. Itse esim. en asu lähelläkään Jyväskylää, enkä käy tenteissä, vaan kirjoitan esseitä, joita sitten lähettelen Jyväskylään arvoitaviksi.



Jyväskylän avoimessa on myös se hyvä puoli, että opinnot pystyy aloittamaan joustavasti mihin aikaan vuodesta tahansa. Useissa muissa yliopistoissa johonkin tiettyyn opintokokonaisuuteen pitää ilmoittautua esim. elokuun loppuun mennessä, jolloin tämä rajaa aikataulua. Itse olen kuitenkin suunnittelemassa vaihtoa nykyisen asuinkaupunkini avoimeen yliopistoon syksyllä koska olisi mukava saada ihan konkreettista vertaistukea ja ehkäpä myös tutustua muihin saman alan opiskelijoihin.



Kertokaapas lisää kokemuksianne opiskelusta avoimessa yliopistossa. Itseäni kiinnostaisi erityisesti kuulla kokemuksia muilta, jotka opiskelevat tutkintotavoitteisesti ja suunnittelevat väylän kautta hakua tutkinto-opiskelijaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/35 |
28.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiva :).

Vierailija
32/35 |
28.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun avoimessa by definition EI voi suorittaa mitään tutkintoa?

Ja yhdyn siihen, joka totesi, että kannattaa tähdätä pääsykokeisiin. Pääsykokeet helpottuvat huomattavasti kun on aikansa opiskellut avoimessa ensin. Sen sijaan se "avoimen väylä" on useimmissa aineissa aika teoreettinen. Meillä esim ei edes mitään kiintiötä ole, vaan avoimesta jos joku otetaan, se otetaan sisään erikoistapaksena normaalin sisäänoton lisäksi. Ymmärtänette, että koska kukaan ei anna mistään yhtään lisäresurssia näiden normaalin sisäänoton ylittävien avoimelaisten opettamiseen, siihen ei olla järin innostuneita. Lisäksi kokemus valitettavasti osoittaa, että monet avoimelaisista ei koskaan saa graduaan tehdyksi, koska tutkielmaopetus on avoimen puolella enemmän tai vähemmän kehnoa ja motivaatiokin yleensä sitä, mitä jaksaa työn ohessa tehdä, joten re vaan jää rumentamaan läpäisytilastoja. TÄmäkin johtaa niihin "Kolmenviikon maistereihin". jos sun gradu on hyväksymistä vaille valmis, mekin uskotaan, että se todellla tulee. Muuten ehkä ei.

Mut ne pääsykokeet, niihin avoin on hyvä tapa valmistautua. Ja sen jälkeenhän avoimen kurssit luetaan hyväksi tutkintoon.

avoimen puolella. Kun opinnot kasassa haetaan tutkinto-oikeus ja suoritetaan vielä maturiteetti. Eli on muitakin tapoja kuin yleinen haku tai avoin väylä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/35 |
13.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
34/35 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun avoimessa by definition EI voi suorittaa mitään tutkintoa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/35 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Missä opiskelet? Asunto viikot eri paikkakunnalla vai kuljitko päivittäin?kaipailisin kokemuksia chydeniuksessa Opiskelleilta...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi viisi