Lue keskustelun säännöt.
Miksi peitot pitäisi vaihtaa viiden vuoden välein?
11.06.2011 |
Meillä on vanhimmat untuvatäkit 70-luvulta. Pestään ne joka kolmas kuukausi.
Luin Yhteishyvästä, että peitot pitäisi vaihtaa 5 vuoden välein ja tyynyt 3 vuoden välein. Tyynyt lässähtävätkin ja niitä on vaihdettu meillä, mutta en ymmärrä miksei peittoja voi käyttää vuosikausia?? Tyynyjä käyttäisin myös, elleivät lässähtäisi.
Kommentit (30)
Kai tiesitte, että pyyhkeet pitää uusia vuoden välein?
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1127961/oikeestiko_o…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kertakäyttöistä, on mahdollista että hyvin pidetyt vanhat peitot ovat laadukkaampia vert. uudet nykyään.
Jos ihmiset ostaisivat vain muutaman peiton elinaikanaan, niin rahaa ei saataisi vert. "pakko" ostaa uusi muutaman vuoden välein.
Itselläni peitot kestävät yli tuon 5 vuotta, ja pesen ne kerran vuodessa (jokaisella perheen jäsenellä ns. kesä- ja talvipeitot erikseen, talvipeitot pesen keväällä kun vaihdetaan ohuepiin peittoihin, ja kesäpeitot syksyllä kun vaihdetaan paksumpiin). Ja perheemme peitot eivät ole olleet mitään super kalliita, mutta eivät mitään ihan halvimpiakaan.
Tyynyjä vaihdan sen mukaan kun lässähtävät, en osaa sanoa miten usein, osa kestää useamman pesun, osa ehkä van sen yhden mutta ei enää toista.
"Vanha tyyny voi myös olla varsinainen kasvualusta kaikennäköisille yöllisille ryömijöille. Vuonna 2006 julkaistussa artikkelissa ”Allergy” asiantuntijat huomasivat, että vain puolitoistavuotta vanhassa tyynyssä voi kasvaa jopa 47 erilaista sientä. Jos sairastaa esimerkiksi astmaa, vanha tyyny saattaa pahentaa oireita.
Asiantuntijat sanovatkin, että tyyny pitäisi vaihtaa vuoden tai puolentoista välein. Viimeistään tyyny pitäisi heittää kaatopaikalle kahden vuoden käytön jälkeen."
mutta tuossa jutussa ei kyllä pesusta puhuttu mitään.
http://www.tohtori.fi/?page=0188473&id=1370101
Kas kun ei vielä sanottu, että uudet olisi hyvä aina ostaa Prismasta tai Sokokselta :-)
"Höyhentuotteiden aiheuttamia oireita ilmoittaneet potilaat vaihtoivat lakanansa harvemmin kuin oireettomat. Höyhentyynyn tai -peiton aiheuttama oire saattaa siten johtua muusta kuin höyhenpölystä, esimerkiksi kotipölypunkista tai vuoteen yleisestä pölyisyydestä. Vanhojen höyhentyynyjen ja -peittojen sisältä on löydetty runsaasti kotipölypunkkeja (Wraity ja Cunnington 1975).
Höyhentuotteiden käyttö on selvästi vähentynyt vuosien kuluessa, mikä johtuu allergiatietouden lisääntymisestä. Untuvasta ja höyhenistä valmistettuja vuodevaatteita on pidetty atoopikon kannalta epäsopivina. Markkinointi on myös lisännyt niin sanottujen allergiatestattujen vuodevaatteiden käyttöä. Vaikka tutkittavat olivat luopuneet höyhentyynyistään ja -peitoistaan, he olivat altistuneet elämänsä aikana voimakkaasti erilaisille kotieläimille. Sekä atoopikkojen että ei-atoopikkojen ryhmässä noin 70 % tutkituista oli omistanut jonkin kotieläimen. Näyttää siltä, että ihmiset mieltävät höyhentyynyn vaarallisemmaksi allergian aiheuttajaksi kuin kissan tai koiran.
Tutkimuksen perusteella höyhenallergia on luultua harvinaisempaa, ja kliinisesti merkittävästä höyhenallergiasta kärsinee vain muutama prosentti atoopikoista. Ihokoe antaa vääriä positiivisia tuloksia pölypunkkikontaminaation takia, joten sen tuloksia on tulkittava varovasti. Höyhentuotteista saadut oireet ovat harvoin höyhenallergiaa, todennäköisemmin kyseessä on pölypunkkiallergia tai epäspesifinen pölyn aiheuttama limakalvoärsytys. Vuosikymmeniä vanhat höyhentyynyt ja -peitot kannattaa hävittää niiden sisältämän suuren pölymäärän ja mahdollisen pölypunkkikontaminaation vuoksi. Höyhentuotteiden laatu on parantunut viimeisten kymmenen vuoden aikana höyhentäytteen tarkan puhdistuksen ja tiiviimpien päällyskankaiden ansiosta. Uusien, puhdistettujen höyhentuotteiden aiheuttamista allergiaoireista ei ole toistaiseksi tehty tutkimuksia, mutta riski vaikuttaa vähäiseltä. "
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…
"Saneeraustoimilla voidaan oleellisesti vähentää punkkien määrää ja potilaiden oireita. Iho- ja allergiasairaalan tutkimuksessa 11 allergista potilasta käytti perusteellisen siivouksen jälkeen kahdeksan viikon ajan patja- ja tyynysuojuksena erikoistekstiiliä (Goretex-kankaasta tehty Intervent-suojavaate), joka estää punkkihiukkasten kulkeutumisen mutta päästää kosteuden lävitseen. Potilaat arvioivat viikoittaisessa seurannassa oireitaan ja lääkityksen tarvettaan. Merkittävin havainto oli ihon kutinan selvä väheneminen (Kiviranta ym. 1995). Punkkeja voidaan myös vähentää niin sanotuilla akarisideilla, vuodevaatteiden pesulla yli 50-asteisessa vedessä tai patjan kylmäkäsittelyllä. Akarisideja ei ole Suomessa juuri käytetty, koska punkkialtistuksen vaihtaminen kemikaalialtistukseen on arveluttanut.
Pölypunkkiallergiaan liittyy myös myyttinen höyhenallergia. Iho- ja allergiasairaalan tutkimuksessa osoittautui, että kliinisesti merkittävä höyhenallergia on erittäin harvinainen. Vuonna 1995 testatuista 423 potilaasta 1.2 % reagoi kanan höy-heneen. Potilaiden ilmoittamat höyhentuotteiden aiheuttamat oireet ovat lähinnä limakalvojen epäspesifistä reagointia. Vanhat höyhentyynyt ja -peitot voivat vuosien mittaan kontaminoitua pölypunkilla, joten luultu höyhenallergia on useimmiten allergiaa pölypunkille, ja myös höyhentestiuutteissa voi olla pölypunkin allergeenia. Vanhat ja huonosti hoidetut höyhentuotteet kannattaa hävittää. Uudet korkealaatuiset höyhentuotteet eivät ole allergiariski (Kilpiö ja Haahtela 1995)."
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peittoja -70-luvulta.. YÄK!
No varmaan on yäk, jos ei niitä pese. Jos taas pesee - kuten meillä - niin hyvinä säilyvät.
Meillä on muuten vanhimmat huonekalut yli sadan vuoden takaa, ja suurin osa ainakin 50 vuotta vanhoja, onko nekin yäk?
Hyväkuntoisia ja niin pehmeitä. Isoisoisoäidin kirjailemia. Voi mikä kauhistus lakanakauppiaille kun samat lakanat kulkee noin monta sukupolvea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo suositukset löytyvät allergia- ja astmaliiton sivuilta ja perustuvat siis varmaan joihinkin tutkimuksiinkin, jotka liittyvät allergiaan ja astmaan. Noiden alussa mainittujen lisäksi myös patjat pitää vaihtaa 10 v välein.
ovat Suomessa kuolemassa sukupuuttoon ja että nykykodeissa ei niitä juuri ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne voi pestä 60 asteessa, eikä ne mene miksikään pesussa. Toki untuvat kuluvat, mutta kyllä yli 100 vuotta vanhoilla maträsseillä hyvin uni tulee mummolassa. Niitä ei ole pesty ainakaan viimeiseen 50 vuoteen, jos ei enää hyvin usein käytettykään.
Ensi yöksi menen nukkumaan 20 vuotta vanhan untuvapeiton alle. Hyvin toimii, mutta on tässä jo muuttunut kesäpeitoksi.
ovat Suomessa kuolemassa sukupuuttoon ja että nykykodeissa ei niitä juuri ole.
Allergeeniset proteiinit kulkeutuvat ihmisten vaatteissa, hiuksissa ja tavaroiden mukana kaikkialle, missä eläinten omistajat liikkuvat. Ruotsissa Munir (1994) totesi, että niin kissan kuin koirankin allergeenia löytyi kaikista hänen tutkimistaan seitsemästä päiväkodista ja pölypunkkia yhdeksästä osastosta 22:sta. Koiran allergeenia oli selvästi enemmän kuin kissan allergeenia. Näitä eläinallergeeneja löytyi myös kaikkien tutkittujen neljän koulun 29 luokkahuoneesta ja erityisesti tuoleilta imuroidusta pölystä, mikä viittaa siihen, että allergeeni tulee vaatteiden mukana. Myös pölypunkkia esiintyi kaikissa kouluissa ja erityisesti pulpettien pinnoilta imuroidussa pölyssä, mikä voisi viitata siihen, että punkkiallergeenia kulkeutuu kotoa lasten hiuksissa."
"Vuonna 1990 otettiin kymmenestä erilaisesta helsinkiläisestä kodista yhteensä 100 pölynäytettä mikroskopointia varten. Kaikista kodeista löytyi punkkien ulostetta, ja vain 35 % näytteistä oli negatiivisia. Positiivisista näytteistä löytyi keskimäärin 72 punkkia pölygrammaa kohti. Dermatophagoides pteronyssinusta ja D. farinaeta oli yhtä paljon, ja varastopunkkeja löytyi 10 %:ssa näytteistä (Antila ja Haatela, julkaisematon tieto). Munir (1994) tutki 130 ruotsalaisen astmalapsen kotia ja löysi punkkeja 62 %:sta. Punkkiallergeenin pitoisuudet vaihtelivat välillä 0.0016–73 ug pölygrammassa."
koska noissa http://www.duodecimlehti.fi-linkeissä niitä on löydetty.
Itämiehen tutkimus viittaa siihen, ettei hänen omasta sängystään tsi kolmesta päiväkodista löytynyt:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kodeissa-polisee-hilse-ja-ihonoyhta/707463
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä ajassa on elänyt ja kuollut monta sukupolvea pölypunkkeja ja uskon, että Itämiehen tutkimustulos vastaa paremmin vuoden 2011 todellisuutta.
Mutta tätä minä en usko: "Meillä on vanhimmat untuvatäkit 70-luvulta. Pestään ne joka kolmas kuukausi. "
Jos untuvapeittoja on pesty 4 kertaa vuodessa 40 vuoden ajan, niistä ei ole enää kovin paljon jäljellä. Paitsi jos "pesu" on ollut vain pintakankaan kuivapesua.
Toisesta syystä eksyin tälle sivustolle: ja takuulla täkkisi ovat Y.Ö.K! Hyi helvetti, ei ne pesemällä enää puhdistu. Kun ovat -70- luvulta, ovat mitä varmimmin homeessa. Oletko huomannut nuhaa, kurkkukipua, kutinaa/erilaisia iho-oieita, korvatulehduksia jnejne? Sieltä ne tulee. Onneksi ei tarvitse yöpyä luonasi! Oksettavaa edes kehua moisella! Ja veikkaanpa, että ne hienot 100v huonekalusi ovat myös homeisia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovilla pakkasilla, niinkuin nyt, kanttaa viedä peitot ja patjat ulos, jos vain mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Toisesta syystä eksyin tälle sivustolle: ja takuulla täkkisi ovat Y.Ö.K! Hyi helvetti, ei ne pesemällä enää puhdistu. Kun ovat -70- luvulta, ovat mitä varmimmin homeessa. Oletko huomannut nuhaa, kurkkukipua, kutinaa/erilaisia iho-oieita, korvatulehduksia jnejne? Sieltä ne tulee. Onneksi ei tarvitse yöpyä luonasi! Oksettavaa edes kehua moisella! Ja veikkaanpa, että ne hienot 100v huonekalusi ovat myös homeisia!
Ja höpöhöpö, meillä on mökillä aitoissa 70-luvulta olevat peitot ja ne pestään joka vuosi kerran. siellä on yöpyneet allergiset ja astmaatikot ja pyknikot yms. kaikki kehuvat, että nukuttaa hyvin, kun on siisti peitot eikä missään haise homeelta.
Uusimisvillitys on mainosmiesten puhetta. Puhtaus on puoli ruokaa eikä tuotteen ikä.
Höpön löpön. En ole ikinä elämässäni vaihtanut peittoa 5 vuoden välein. Enkä vaihda.
Vierailija kirjoitti:
veikkaanpa, että ne hienot 100v huonekalusi ovat myös homeisia!
Miksi vanhat huonekalut olisivat automaattisesti homeessa? Umpipuiset vitriinit tms; jos olisi hometta, sen näkee. Ja entisöimällä; hionta, petsaus ja lakkaus kaikki pintahomepilkut viimeistään katoaa. Vanhoissa taloissa harvoin oli hometta niin kauan kun oli kantovesi ja senkin jälkeen Suomessa on ollut myös sisäilmaongelmattomia taloja. Homeitiöitä on joka puolella mutta ei kaikessa vanhassa ole vaarallista määrää hometta.
Suurin ongelma allergioihin liittyen on se että elämme liian steriiliä elämää.
Mulle joku untuvatäkkeihin perehtynyt sanoi, ettei niitä tarvitse pestä kuin hyvin harvoin.
Tuo on markkinamiesten puhetta, ei niitä oikeasti tarvitse vaihtaa noin usein!