Psyykenlääkkeistä diabetestä, ylipainoa ja sydäntautia
Neljä arvovaltaista organisaatiota antoi varoituksen yleisesti psyykelääkkeistä. Nyt myös Cymbaltan on todettu nostavan verensokeria.
Yleisessä käytössä olevat psykiatriset lääkkeet lihottavat ja lisäävät riskiä sairastua diabetekseen ja ne kohottavat kolesterolia, mikä lisää sydäntaudin vaaraa, kirjoittaa maailman johtava diabetes-lehti Diabetes Care (helmikuu 2004).
Varoituksen takana ovat arvostetut järjestöt
American Diabetes Association
American Psychiatric Association
American Association of Clinical Endocrinologists
North American Association for the Study of Obesity.
Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin merkittävät lääketieteelliset järjestöt kiinnittävät näin vakavaa huomiota lääkkeiden "uusiin" sivuvaikutuksiin.
Kyseessä ovat tavanomaiset psyykenlääkkeet, joita Suomessakin määrätään yleisesti uni- ja bipolaariseen masennukseen, skitsofreniaan, dementiaan, autismiin ja kehityshäiriöihin. Niiden maailmanlaajuiset markkinat ovat yli 8 miljardia dollaria vuodessa. Muutamat lääketehtaat, mutta eivät kaikki, ovat jo kirjoittanet varoituksia lääkepurkkeihin.
Kuusi yleisimmin käytettyä psykenlääkettä, joista järjestöt varoittivat:
Clozaril (Novartis AG)
Risperdal (Johnson & Johnson)
Zyprexa (Eli Lilly and Co.)
Seroquel (AstraZeneca)l
Geodon (Pfizer Inc.)
Abilify (Bristol-Myers Squibb Co.).
Suurimmat riskit aiheutuvat Zyprexan ja Clozarilin käytöstä. Lausunto on ollut esillä Reutersin ja muiden suurten toimistojen uutisissa.
Cymbalta voi heikentää verensokerin hallintaa, kirjoittaa tammikuun 2007 Diabetes Care -lehti. Cymbaltan valmistajan – Eli Lilly & Co – palveluksessa oleva tohtori Thomas Hardy (Indianapolis) työtovereineen kokosi yhteen tiedot kolmesta kliinisestä tutkimuksesta, jossa oli selvitetty duloksetiinilla hoidettujen diabeettista hermokipua potevien (N=1024) potilaiden painoa, verensokeria ja kolesterolia. Lyhytkestoiseen (12 viikon) duloksetiinihoitoon liittyi kohtalainen verensokerin nousu, mutta HbAc1 (sokeroitunut hemoglobiini eli ns. pitkä sokeri) ei noussut merkitsevästi. Pitkäaikainen lääkehoito (15 kuukautta) kuitenkin nosti HbAc1-arvoja, mikä merkitsee sokeritasapainon huonontumista. Samalla "hyvä" HDL-kolesteroli lisäntyi tilastollisesti merkitsevästi. Potilaiden paino aleni lyhytaikaisessa, mutta lisääntyi hiukan pitkäaikaisessa lääkehoidossa.
"Toivomme, että nämä löydökset auttavat lääkäreitä tekemään oikeita päätöksiä duloksetiinin eduista ja haitoissa heidän hoitaessaan potilaita, jotka hakevat apua kivuliaaseen diabeettiseen neuropatiaan", kirjoittavat tutkijat (lue raportti)
Kommentit (25)
Mitä minä terveydenhoitajana tiedän kokemuksesta mt-potilaita niin heillä on yleensä myös paino-ongelmia ja epäterveelliset elintavat. Eli en todellakaan usko mt-lääkkeen aiheuttavan diabetesta =)
Masennuslääkkeet mahdollisesti diabeteksen riskitekijöitä
Tiistai 28.12.2010 klo 08.27
Masennuslääkkeitä käyttävät sairastuvat muita herkemmin aikuistyypin diabetekseen. Lisäksi lääkkeet voivat kiihdyttää kilojen kertymistä, kaksi Diabetes Care -lehdessä julkaistua tutkimusta osoittaa.
Suomessa tehdyn tutkimuksen perusteella diabeteksen riski suurenee, kun masennuslääkitystä on jatkunut yli 200 päivää.
Jos tulokset varmistetaan tulevissa tutkimuksissa, diabetesriski tulee huomioida masennuslääkittyjen hoidossa.
Toisessa tutkimuksessa, johon osallistui noin 3 000 yhdysvaltalaista, riski sairastua aikuistyypin diabetekseen kymmenen vuoden aikana havaittiin 2-2,5-kertaiseksi henkilöillä, jotka käyttivät masennuslääkkeitä.
Toinen tutkimus tehtiin Suomessa, ja sen perusteella diabetesriski suurenee, kun masennuslääkitys jatkuu yli 200 päivää.
Käytännössä riski ei ole kovin suuri, sillä 200-399 päivää masennuslääkkeitä käyttävästä tuhannesta potilaasta noin seitsemäntoista sairastuu diabetekseen viiden vuoden aikana, kun tuhannesta lääkkeitä käyttämättömästä sairastuu noin yksitoista. Riski kuitenkin suurenee, jos lääkkeitä syö yli 400 päivän ajan. Tuhannesta näin pitkään lääkitystä kaksikymmentäkolme sairastuu aikuistyypin diabetekseen, tutkijat kirjoittavat.
Masennuslääkkeitä vähintään 200 päivän ajan käyttävät myös lihovat noin kilon enemmän vuodessa.
Mika Kivimäen vetämä tutkimus perustui yli 150 000 työikäisen suomalaismiehen- ja naisen aineistoon, joka kerättiin vuosina 1995-2005. Osallistujista 9 200 käytti masennuslääkkeitä, 220 sairasti vakavaa masennusta ja 850 sairastui aikuistyypin diabetekseen keskimäärin viisivuotisen seurannan aikana.
UUTISPALVELU DUODECIM
Minä olin vaikeasti ylipainoinen jo kun ensimmäisen kerran masennuslääkkeitä määrättiin, mutta laihtumaan päin (-10kg). Minulla on myös äärimmäisen suuri sukurasitus diabetekseen.
Ensimmäiset lääkkeet lihotti 10kg, seuraava toiset kymmenen. Sairaalassa minulle määrättiin unettomuuteen (kaikille määrättiin) Remeron. Minun mielipidettä ei kysytty eikä haittavaikutuksista kerrottu/en nähnyt sisältölappua itse. Lihoin parissa kuukaudessa 30 kiloa. En todellakaan usko olevani kykenevä ahmimaan tälläisiä määriä jos aineenvaihdunta ym. olisi normaali. Kadotin myös vuosiksi nälän sekä kylläisyyden tunteen.
Myöhemmin minulle määrättiin Seroquelia unettomuuteen, söin sitä vuosikausia pienellä annoksella. Reilu vuosi sitten se vaihdettiin melatoniiniin, jota ei muuten koskaan aiemmin lääkärit olleet ehdottaneet, Remeron ja Seroquel olivat ilmeisesti parempia vaihtoehtoja. Viime kesänä minulla todettiin kakkostyypin diabetes.
Lopputulos, lääkevalinnoilla lihoin 50 kiloa ja sain diabeteksen kolmekymppisenä. Kiitti.
Paino nousi 7 kiloa ja sitten sokeriarvot heitti häränpyllyä. Kun esidiabetes diagnosoitiin, bmi oli 24. Mitään riskitekijöitä ei ole - muuta kuin lääke. Olen aivan varma, että tämä johtuu tuosta lääkkeestä, jonka lopetin (määrättiin siis unettomuuden hoitoon). Olen mieluummin uneton kuin diabeetikko.