miksei bentsoja anneta enempi masentuneille?

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 01:19"]

hyvä ja asiallinen keskustelu.. Itse joudun syömään 400mg 50 mg Opamoxia ja 3-4 milliin Xanoria päivittäin. Elämäntilanteet muuttuu ja jos tulee ongelmia, niin joudun nostamaan lääkitystä tuostakin määrästä, mutta koskaanen ole ollut sekaisin pillereistä vaan poistan ahdistuksen ja kohtaukset. Nyt kävin Tampereen Mentoriassa ja psykiatriei kirjoittanut lääkkeitä, eikä edes sairaslomaa,- Hintaa tämä nainen pyysi 120 euroa johon tuumasin, etten maksa koska en saa hoitoa. Onko teillä tietoa,mistä kannattaa Tampereelta etsiä hyvä lääkäri joka määrää lääkkeita ?? Elämää pitää kunnioittaa jaminä tarvitsen nuo lääkkeet, että pystyn hoitamaan asioita arjessa, vai pitäisikö minun vapista ja täristä kotona. MMinun mielestäni ei, eikä kenenkään muunkaan. Kiitos , jos joku osaa sanoa lääkärin Tampereelta jolla on ymmärrystä. Ps.Minulla tämä tauti on ollut 20 vuotta

[/quote]

Voi luoja! Tuolla lääkemäärällä olet kävelevä zombie! Et pysty edes kirjoittamaan kunnolla!! Xanori eli alpratsolaami on bemtsodiatsepaameista kaikkeista koukuttavin, verrattavissa heroiiniin. Ja sen kyllä näkee ihmisestä ulospäin, kuka tuon määrän Xanoria syö. Sinä et tarvitse lisää bentsoja vaan hitaan lääkevieroituksen osastolla. Ja vaikka joskus pääsisit kuiville tulet aina olemaan kuin alkoholisti. Sinä vaan tulet lopun elämääsi himoitsemaan bentsoja. Onneksi olkoon! AI ei ol vaarallisia lääkkeitä? Miksiköhän niistä maksetaan kova hinta katukaupassa?

t. Psykiatrisen addiktiopoliklinikan sh

Rauhoittavat ovat vaan ensiapua.

myös rauhoittavia, mutta mulle kävi niin, että vaikka ne hetkeksi oloa helpottivatkin, vaikutusajan päätyttyä tuli kahta kauheampi ahdistus. Mulla ei kyllä auttaneet masennuslääkkeetkään, vasta sähköhoito auttoi.

25 vuotta joka päivä. Ei kehittynyt mitään toleranssia eikä fyysistä riippuvuutta. Kuutta erilaista masennuslääkettä testasin vuosien varrella - niistä koitui vain harmia (sivuvaikutuksia yms.) Ne. jotka paasaavat niin SSRI-lääkkeiden puolesta ja bentsojen vaaroista, eivät tiedä näistä asioista yhtikäs mitään.

Masennusta hoidetaan ihan erilasilla valmisteilla, ei bentsot siihen auta. Bentsot voivat auttaa yhteen masennuksen oireeseen, mutta eivät lopulta pysty olemaan pahassa masennuksen kriisitilassa kunnon tukena toipumisessa.



Minä olen lihonut masennuslääkkeistä, eikä se lihominen kyllä paljoa heilauttanut, koska paljon tärkeämpää oli voida henkisesti hyvin. Kun lääkitys toimi ja oireet helpottivat niin olen pystynyt laihduttamaan itseni takaisin hoikaksi.



Bentsoja minulle määrättiin paniikkihäiriöön aikanaan ensiavuksi, ennen kuin alkoi paniikkihäiriö lääke toimimimaan. Senkään vaikutukset kun eivät näy heti vaan vasta viikkojen päästä. Paniikkihäiriötäni hoidetaan masennuslääkkellä, mutta isommalla annostuksella kuin pelkän masennuksen hoidossa käytettäisiin.



Itse en edes suostuisi syömään bentsoja, koska aiheuttavat todella nopeasti pahan riippuvuuden. Sanoin aikanaan lääkärille, etten kyllä mielelläni niitä aloittaisi edes ensiapuna säännöllisenä lääkityksenä, mutta kun lääkäri vakuutti, että minut niistä vieroitetaan ja syömisaika on maksimissaan kuukausi niin suostuin.



Olen nähnyt hyvin monia mt-ongelmaisia äitejä ja isiä sekä lapsettomia ihmisiä, joilla bentsojen syöminen on mennyt yli. Ensin on harmittomasti syöty pari vuotta vain tarvittaessa ahdistukseen. Lopulta mennyt laatallinen päivässä ja lopulta jo koko paketti päivän aika. Ja kun lääkäri huomaa tahdin niin kieltäytyy niitä määräämästä ja tuloksena on monta vanhempaa, jonka lapset on otettu huostaan, kun vanhemmat ovat ostaneet kadulta kaikkia mahdollisia bentsojohdannaisia lääkkeitä.



Koko lääke pitäisi lailla kieltää. Niin paljon siitä on harmia paljon enemmän kuin hyötyä.

Bentsot ovat hyviä lääkkeitä, mikäli niitä käytetään oikein. Ongelma on se, että ihmiset tykkäävät niistä liikaa, annokset ovat sulaa hulluutta monilla. Joku 5mg Rivatrilia aamulääkkeksi tekee zombieksi, mutta jos annos joku 5mg diapam/pvä tarvittaessa ja lyhytvaikutteiset unilääkkeet yöksi ja vireystilaa kohentavat mielialalääkkeet ( esim. Venlafaxin, Cipramil tms), olo kohentuu. Ongelma tulee, kun neurolepteillä ja nukuttavilla masennuslääkkeillä (mirtazapin) hoidetaan masennusta, tuloksena on hirveä velttous, lihominen ja väsymys. Neuroleptien sivuvaikutuksia vähätellään, kuitenkin mainittuja on mm.aivoturvotus, kuolema ym.yliannostuksissa, bentsot eivät tapa itsessään. Purkki Sparinea/Levotzinia vai purkki Opamoxeja? Vai +40kg, opiskelujen lopetus, sosiaalinen kuolema (=neurolepteillä saa aikaan tälläisiä ihmeitä) vaiko bentsoriippuvuus, normaali ulkonäkö ja opinnot joten kuten hoidettu? Suora siirtymä itselläni bentsoista neurolepteihin johti tähän ja "tauti" ei mennyt pahemmaksi, vaan oireet lääkkeistä.

Vierailija kirjoitti:

Olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja näen työni puolesta paljon ihmisiä, jotka ovat koukussa bentsodiatsepiineihin. Masentuneen hoito on masennuslääke, bentsodiatsepiinit ovat rauhoittavia lääkkeitä, joihin kehittyy riippuvuus. Paljon käytettynä myös vaikutus heikkenee ja tarvitaan yhä suurempia annoksia. Bentsodiatsepiinit ovat pahimman vaiheen oireenmukaista hoitoa, niitä ei tulisi määrätä kenellekään kotiin. Pilleristit lisäksi välittävät usein bentsot katukauppaan.

Eikös masennuslääkkeihinkin tule riippuvuus, koska ne on vaikea lopettaa ja tulee vieroitusoireita? En yhtään ymmärrä. Sen lisäksi ainakin alkuun voi pahentaa masennusta jopa itsetuhoisuuteen, myös fataaliin asti.

Ja ei kaikki käytä niitä niin paljon että tarvitsee edes annosta nostaa (joskus tarpeeseen saattaa tarvita ylimääräisen) eikä käytöstä tule päivittäistä.

Ei ole lääkkeiden oikein käyttäjien vika, että lääkärit ei osaa arvioida potilaasta meneekö ne tarpeeseen vai katukauppaan, mutta ei niitä pitäisi kieltää niiltä, joille ne on ehto hieman normaalimpaan elämään.

Mitäs hyötyä musta on yhteiskunnalle kun olen nytkin ollut kaksi viikkoa kotona pelkotiloissa ja nukkumatta vaikka tän saisi muutamassa päivässä korjattua sillä yhdellä, joskus kahdella, miedolla opamoxilla?

Haluan kuolla jo pois, ei musta tule ihmistä omin nokkineni enkä mä tähän apua saa.

Vierailija kirjoitti:

Olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja näen työni puolesta paljon ihmisiä, jotka ovat koukussa bentsodiatsepiineihin. Masentuneen hoito on masennuslääke, bentsodiatsepiinit ovat rauhoittavia lääkkeitä, joihin kehittyy riippuvuus. Paljon käytettynä myös vaikutus heikkenee ja tarvitaan yhä suurempia annoksia. Bentsodiatsepiinit ovat pahimman vaiheen oireenmukaista hoitoa, niitä ei tulisi määrätä kenellekään kotiin. Pilleristit lisäksi välittävät usein bentsot katukauppaan.

Katukauppalääkkeet tulevat pääosin ulkomailta nykyään. Ahdistuneisuushäiriöiset ostavat ne nykyään rikollisilta, jolloin ovat itsekin rikollisia. Bentsot eivät häviä Suomesta minnekään, kontrolli on ainoastaan luovutettu suurelta osin rikollisille. Teksti on kyllä paikkansapitävää, mutta mistä resurssit hoitaa jokainen kunnon paniikkihäiriötapaus sairaalassa, jos kerran kotiin ei saisi määrätä? Psyk.sh.

Masennuslääkkeen vaikutus on myös lamaava. Masennuslääke ei hoida mitään vaan sillä lamataan tunteet aivan kuten bentsoillakin. 

Kaikista ei tule alkoholisteja, vaikka alkoholiakin on vapaasti saatavilla. Kaikista ei myöskään tule bentsoriippuvaisia. 

Masennuslääkkeestä irti pääseminen voi olla hankalaa. Joskus jopa mahdotonta. 

Masennuslääkkeet voivat myös aiheuttaa itsetuhoisuutta ja muita vakavia sivuvaikutuksia. 

Kuinka moni psykiatri on itse syönyt masennuslääkkeitä? Tai söisi?