Miten mä olen voinutkaan olla niin

sinisilmänen ja en tajunnut tarpeeksi ajoissa, että mies, kenelle tein lapsen, ei koskaan ollutkaan tarkoitus olla pienelle isä,rakastaa ja välittää hänestä?

Mun sisällä kiehuu vaan päivästä toiseen,se tunne

ei vaan meinaa lähteä.

Raskausaika, yksin,synnytys yksin,

ja tästä kaikesta muusta vaikeudesta mennä läpi, yksin.

aikaa kulunut jo 2 vuotta kaikesta.

Niin vihanen sille exälle,että odotan vain sitä päivää,kun hän kuolee, niin sitten kaikki helpottaa meilläkin.