Lue keskustelun säännöt.
Miehen juominen
07.06.2011 |
MIten paljon perheellisen miehen juomista on siedettävä, mikä on semmonen normaali määrä. Olen itse alkoholistiperheestä ja mun mielestä semmonen sopiva määrä ois itseasiassa nolla kertaa kuussa, koska se saa mut aivan raivon partaalle, vaikkei mitään erityistä tapahuiskaan silloin. Tuntuu vaan siltä että se läheinen ihminen on pois ja tilalla joku känniääliö, kun se on kännissä. Ylipäätään koko juominen on kauhean ristiriitainen asia, musta on toisaalta ok jos silloin tällöin juodaan ilman örvellystä, esim kerran kuussa, mutta miehelle ei sievä juominen riitä. Ja toisaalta voin taas hyväksyä itselleni juomisen, mitä en todellakaan tee kuin ehkä kerran parissa kuukaudessa, koska haluan olla lapsen kanssa.
Ei siis ryyppäile kotona, vaan käy baarissa, ainoa mahdollisuus tavata kavereitaan kuulema. On epäsäännöllisessä vuorotyössä, joten vapaa-aikana on hankala niitä kavereita muutenkin nähdä. On siis vaihtelevasti kännissä kahdesta kuuteen kertaan kuussa, voi olla samalla viikollakin pari kertaa, eikä se juominen oo mitään siemailua vaan kunnolla kontrolli pois. Useesti on myös sit yön hotellissa tai kaverin luona. Kaikkien kavereiden puolisot antaa kuulema juoda paljon vapaammin, eivät sano juomisesta. Millä ton dorkan sais ymmärtämään minunkin kannan tai miten asiaan sais muutoksen?
Kommentit (36)
Mulla samankaltainen ongelma - itse myös alkoholistiäidin kasvatti ja nykyään kun omat pienet laspset en kestäisi juomista juuri ollenkaan. Mies juo mielestäni paljon, ei käy baarissa kuten sun ukkosi, eikä vedä taju pois kännejä, mutta esim. hetki sitten viikon lomansa aikana joi joka päivä, keskim. 6 puolen litran kaljaa. Mies ei tästä tuu känniin (hyvä toleranssi, kai), mutta vaikuttaahan se nyt herranjumala tuollainen määrä ihmiseen, aktiivisuuteen ja jaksamiseen. Itseäni myös raivostuttaa miehen juominen, itse en ihan absolutistikaan haluaisi olla, vaan yhden siiderin tai viiniä ruuan kanssa otan mielelläni ja harvoin enemmänkin. Nykyään tosin tuntuu etten viitsi ottaa yhtäkään lasia - jos avaan pullon, mies juo sen pois. Itse olen miettinyt, että kait se täytyy ero ottaa, jos homma ei muutu. Tää nimittäin vaikuttaa mun mielialaan ja omaan jaksamiseen ja pinnaan lastenkin kanssa ts. olen ärtyisämpi ja koen itseni tyytymättömäksi=(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi voi kun se kusipää juoppo on normaali ihminen n.25 päivänä kuusta.
Mitäs tässä nyt sitten auttaisi, kun ollaan sitten todettu että mies on kusipää, olen sen itsekin todennut, mutta hyvä kun sinäkin totesit, olisiko vielä jotain ihan ideoita tai ehdotuksia tilanteen parantamiseksi?
Oletko siksi toisekseen kuullut sellaista että alkoholistin lapset valitsee puolisokseen alkoholistin, vaikkakin en nyt ihan alkoholistiksi miestäni kyllä kutsuisi. Ehkä ennemmin sitten osa-aika-alkoholisti.
ihan suunnattomasti kun tulee edes puhe jostain miehen tulevasta menosta, että tavallaan ongelma on mun oma suhtautuminen, koska mielestäni on kuitenkin ihan ok käydä baarissa silloin tällöin ja tavata kavereita ja olla vähän humalassa. Mutta mä saan ihan hirveät kilarit, tänäänkin löin miestä nyrkillä käsivarteen koska vitutti, ois tehny mieli oikein kunnolla hakata sitä. Tämmösestä riitely saa lapsen ihan sekaisin ja pelokkaaksi, sit tulee itelle vielä huonompi omatunto että säikytän lastani ja hakkaan miestä ja pahotan senkin mielen.
Mutta mä saan ihan hirveät kilarit, tänäänkin löin miestä nyrkillä käsivarteen koska vitutti, ois tehny mieli oikein kunnolla hakata sitä.
Ja sinä hakeudut hoitoon väkivaltaisuutesi takia.
ja totta että jos mies löisi naista, niin tilanne ois melko eri, nainen olisi jo kiireellä kyyditetty turvakotiin.
Mutta etkö ajattele yhtään että mieskin olisi vastuussa riidasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin minun mieheni ei käy baareissa eikä juurikaan juo, tosi harvoin. Itsekään en käy kuin korkeintaan 2-3 krt/vuosi jos sitäkään, pari vuottakin oli tässä väliä etten ollenkaan. Isäni oli alkoholisti, aikuisiällä, ja sitten viina vei ja on ollut nyt yli 10 v jo haudassa. Onko miehesi minkä ikäinen? Onko joku meno villitys jäänyt päälle? Tottahan se varmaan on että toisten vaimot/avokit on suvaitsevaisempia tai sitten ne kaverit niin vaan sanoo. Mut ei tuo ole oikein, oletko juttanut kunnolla miestäsi asiasta?
ihan suunnattomasti kun tulee edes puhe jostain miehen tulevasta menosta, että tavallaan ongelma on mun oma suhtautuminen, koska mielestäni on kuitenkin ihan ok käydä baarissa silloin tällöin ja tavata kavereita ja olla vähän humalassa. Mutta mä saan ihan hirveät kilarit, tänäänkin löin miestä nyrkillä käsivarteen koska vitutti, ois tehny mieli oikein kunnolla hakata sitä. Tämmösestä riitely saa lapsen ihan sekaisin ja pelokkaaksi, sit tulee itelle vielä huonompi omatunto että säikytän lastani ja hakkaan miestä ja pahotan senkin mielen.
IF YOU LOVE SOMEBODY SET THEM FREE!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan suunnattomasti kun tulee edes puhe jostain miehen tulevasta menosta, että tavallaan ongelma on mun oma suhtautuminen, koska mielestäni on kuitenkin ihan ok käydä baarissa silloin tällöin ja tavata kavereita ja olla vähän humalassa. Mutta mä saan ihan hirveät kilarit, tänäänkin löin miestä nyrkillä käsivarteen koska vitutti, ois tehny mieli oikein kunnolla hakata sitä. Tämmösestä riitely saa lapsen ihan sekaisin ja pelokkaaksi, sit tulee itelle vielä huonompi omatunto että säikytän lastani ja hakkaan miestä ja pahotan senkin mielen.
Ilmeisesti itsellesi kuitenkin sallit sen "kilahtamisen" tai et pysty raivoasi kontrolloimaan? Tuohan on samalla uhkailua miestä kohtaan ja selvä merkki, että haluat painostaa häntä tanssimaan sinun pillisi mukaan. Eräs tuttu mies oli tuossa tilanteessa taannoin: kun noin kerran tai kaksi VUODESSA pyysimme häntä kanssamme hiemn tissuttelemaan sai vaimo aina hirveät itku-potku-huuto-aggressiot. Mies oli vaan niin kiltti, että totteli vaimoaan ja ei siis juuri koskaan edes tavannut kavereitaan vaimon kiellon takia. No, ero heillekin tuli muutaman vuoden sisällä, koska se kilttikin mies sitten vaan yksinkertaisesti "räjähti" joku kaunis päivä ja lähti.
Kyllä minä sen ymmärrän, että jatkuva biletys toisen puolison taholta syö parisuhdetta, mutta niin syö sekin, jos toinen yrittää painostaa toista olemaan koko ajan kotona tai muuten vaan kahdestaan. Terveessä suhteessa molemmat saavat joskus tuulettuakin ja kavereita tulisi pystyä tapaamaan muutenkin kuin ryyppämisen varjolla. Mutta jos kotoa saa "luvan" ainoastaan 1-2 kertaa vuodessa tavata tuttuja, ni?in helposti se kulminoituu sitten myös dokaamiseen...
ja totta että jos mies löisi naista, niin tilanne ois melko eri, nainen olisi jo kiireellä kyyditetty turvakotiin.
Mutta etkö ajattele yhtään että mieskin olisi vastuussa riidasta?
Eli se muka oikeuttaisi väkivallan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sallin sen jäädä vallan mainiosti sinne hotelliin yöksi jos haluaa ja ennemmin niin, ettei mun trvi sitä kännissä nähdä, mutta musta se tuntuu vähän liian paljolta ryyppäilyltä jos pitää päästä pari kertaa viikossa juomaan. Että eikö se yks kerta vaikka ois ihan riittävästi?
Käydään myös joskus yhdessä baarissa, tottakai nyt hyvin harvoin kun on se muksu, pääsen myös yksin menemään, pääsisin useamminkin, ei ole kyse siitä etten minä pääsisi. Kulminaatiopiste on nyt lapsi, ei aikuinen ihminen voi enää tehdä ihan mitä tahansa jos tällä on lapsi.
MIkä on se normaali määrä juoda? MItä muut hyväksyy, vai pitääkö kenenkään muun edes miettiä tommosia. Ja kyllä en pysty hallitsemaan raivoani ja kyllä minulla on varmaankin vääristynyt ajatusmaailma juomisen suhteen. Vai pitäiskö vaan hyväksyä kaiken mitä toinen tekee ja koittaa ite sopeutua tilanteeseen? vituttaa jo valmiiksi. ehkä tässä oiskin sit syy kuitenkin erota, koska meidän ajatusmaailma juomisen suhteen ei kohtaa.
mies saa juoda miten paljon haluaa koska mä olen niin hirveä ja lyönkin sitä vielä?
vai mies saa juoda miten paljon haluaa ja mun pitää vaan ottaa kaikki vastaan iloisena?
entä jos minä menisin sinne turvakotiin koska koen turvattomuutta miehen juomisen vuoksi ja koen ettei lapsi ole turvallisessa ympäristössä kännisen ihmisen seurassa, onko yhtään parempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies saa juoda miten paljon haluaa koska mä olen niin hirveä ja lyönkin sitä vielä?
vai mies saa juoda miten paljon haluaa ja mun pitää vaan ottaa kaikki vastaan iloisena?
entä jos minä menisin sinne turvakotiin koska koen turvattomuutta miehen juomisen vuoksi ja koen ettei lapsi ole turvallisessa ympäristössä kännisen ihmisen seurassa, onko yhtään parempi?
ja mies kanssa. Sinä lopetat hakkaamisen ja mies juomisen. Se joka ei pysty, menee hoitoon. Jos ette onnistu niin lapset huostaan.
Sinun mielestä, sinun lapsuuden ongelmat...
Miehelläsi on perustuslaillinen oikeus humaltua. Teillä on ihan hyvät edellytykset hyvään elämään, kunhan et liian tarkasti kontrolloi miten miehesi omansa käyttää, hänen elämänsä on hänen omaisuuttaa, ei sinun. Kielloilla voit saada joskus aikaan näennäisen hyvää, mutta yleensä niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Voithan itsekkin omistautua tärkeämmille, sinua itseäsi kehittäville asioille, kummallakin teillä on yhä enenevässä määrin vain oikeuksia toteuttaa itseänne yksilönä suhteessanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos nyt vaikka parikin kertaa kuussa mies kävis vetämässä pään täyteen, niin sehän tarkoittais sitä, että kuukaudessa olis vaan kaks viikonloppua jolloin olis edes teoreettisia mahdollisuuksia viettää aikaa koko perheen kanssa!
Sillä se kännääminenhän vie koko viikonlopun! Yksi ilta juomassa ja toinen päivä nukkumassa krapulaa pois!
En jaksais, enkä ole jaksanutkaan!
Sit kun ero tuli, niin mies itki perään, että "nyt tajuan, mitä tarkoitit" No voi voi, oli vähän liian myöhäistä!
Nyt mulla on mies, joka saa mennä, jos vaan haluaa, mutta se osaa ottaa vaan "muutaman" eli ei vedä päätään täyteen ja on läsnä seuraavana päivänä.
Ja sitä paitsi, miksi ihmeessä niitä kavereita ei voi tavata kotona? Ja ilman viinaa??
Alkoholin suurkuluttajat eivät välitä vähääkään mistään muusta kuin siitä, että viinaa pitää saada.
Aloittajan miehen tilanne ei ehkä vielä ole alkoholismia, mutta joka tapauksessa alkoholi vie miestä eikä mies alkoholia.
Se tosiasia on tunnustettava, että sinä et voi miehen juomiselle mitään. Omille tuntemuksillesi et voi myöskään mitään, sillä ne ovat niin syvällä sielussa.
Ainoa vaihtoehto on se, että sinä teet oman ratkaisusi ja ilmoitat sen miehelle: Sinun ei enää tarvitse jakaa elämääsi känniörveltäjän kanssa. Mies tekee sitten oman ratkaisunsa, eli todennäköisemmin jatkaa juomista entistä vilkkaammin.
Enpä oo kuullutkaan semmosesta laista. Taitaa olla vähän keksitty oikeus nyt.
Miehen elämä on hänen omaansa kyllä, mutta entäs se miehen elämän vaikutus lapseen. Eikös vanhempien tehtävä ole huolehtia lapselle turvallinen lapsuus ja olosuhteet. Tästä saa sen käsityksen kuinka miehen nyt kuuluukin vähän kännitellä koska se on ihan laissa määrätty ja ämmät olkoon hiljaa.
Minä minä. Kyllä tuntuu toisten juominen ikävältä, minkäs sille voi ja oli ongelmia lapsuudessa, ehkä sinulla on ollut jossain muussa vaiheessa elämää niitä ongelmia.
Ihan hyviä pointteja ajateltaksi, mutta ihmetyttää aika lailla miehen ryyppäämisen hyväksyminen noin suvereenisti. Entä jos äiti kävisi baarissa vetämässä koomat pari kertaa viikossa, oisko jees?
onneksi mieheni on normaali aikuinen, joka ei teini-iän jälkeen ole baareissa ravannut
Perustuslaki turvaa yksilön vapauden ja oikeudet, jos isä tai äiti haluaan humaltua, se on tosiaankin jees. Ja enemissä määrissä vanhemmilla on oikeuksia, ketkä tosiaan ovat vailla oikeuksia, perheen lapset, kiitos uuden ideologian.
että alkoholi on mörkö niille, joilla on tausta alkoholistiperheessä. Ja överiksi menee juuri näiden naisten puolisoilla. Miksi? Miksi valitsette puolisoksenne alkoholiin nurinkurisesti suhtautuvan? Vai tekeekö tuo teidän ehdottomuutennne tuon ylenpalttisen läträämisen?
Meillä ei alkoholi ole tabu. Kumpikin saa nautiskella aina kun siltä tuntuu. Övereitä ei meidän perheessä ole vedetty.
sua oikein hyvin. meillä ongelmana on taas lähes päivittäinen juominen. mies ei siis juurikaan käy baareissa mutta vetää pullon tai jopa kaksi viiniä illassa, tällä hetkellä 4-5 krt viikossa. ei hauskaa sekään!