Muita, joita HIRVITTÄÄ ottaa iso (~200.000€:n) asuntolaina?

mul on kakskii lainaa eikä paljon yöunet häviä.

on terveyden kannalta epästabiili menneisyys ja tulot miten sattuu... mutta minkäs sille mahtaa kun Helsingissä asuu, omaisuutta ei ole, ja jälkikasvua toivoo...

Mutta pääsääntöisesti nykyään otetaan liian isoja lainoja ja kupla tulee puhkeamaan

Mutta kun laskee, että maksukyky riittää vaikka korot nousisivat, niin mitäs sitä sitten panikoimaan. Nuo " kupla puhkeaa" -ihmiset ovat sellaisia nyhvertäjiä, jotka elävät sadan ihmisen kommuunissa vuokrayksiössä koko elämänsä eivätkä hanki edes pankkikorttia, kun ikinä ei tästä maailmantaloudesta tiedä.

Ei mene kauaa, kun asuntojen hinnat kääntyvät laskuun.



Järkevä ihminen säästää ensin ja miettii, mihin on varaa. Ei kaikista ole maksamaan 200 000 lainaa edes koko elinaikanaan.

Nykyisellä korkotasolla, 20 vuoden laina-aikana tuosta maksaisi lähes 80000 euroa pelkkiä korkoja!

Meillä tuo 200 000e on ehdoton katto ja onneksi lainan tarpeen ei pitäisi ylitää 160 000e koska saimme nykyisestä asunnostamme hyvän käteisvaran. Mutta kyllä tuo 160 000e:kin on paljon.

Mutta pakkohan se on kohta ottaa, jos haluaa asua tilavammin.

Muutama vuosi vielä mahdutaan näihin pienempiinkin neliöihin.

toki mieluusti ottaisin vähemmän lainaa, mutta asuinseutu määrää paljolti lainanmäärän.

Minusta ihmisen tulisi sovittaa investointinsa tulotason mukaan. Jos tulotaso ei vastaa lainamäärää, ei lainaa tule ottaa ja silloin asutaan vähän ahtaammin tai muuten vaatimattomammin.

Me maksetaan sama summa kuin vuokraakin aikanaa, joten ei pitäisi tulla ongelmia. Jotain on aina maksettava, että on katto pään päällä. Miksi ei sitten omaa? Vuokraraha menee aina aivan taivaan tuuliin.

Lapsille on mukava, kun on omat huoneet. Tämä on nyt vain oma mielipiteeni. Itsellä ollut nelivuotiaasta oma huone ja se oli 70-luvulla, ehkä siksi haluan lapsillenikin omat huoneet. Nautin siitä, kun oli omaa rauhaa ja oven sai lapsenakin vetää perässä kiinni.

t:vuokranantaja (3 asuntoa vuokralla) :)

ja remonttikuluista. Lainanlyhennyksestä menee alkuun yli puolet pankille ja sen lisäksi pitää itse maksaa yhtiövastike ja remonttikulut. Ei tuossa kovin isoa eroa loppujen lopuksi ole! Jos asuntojen hinnat vielä kovasti laskevat, menee pitkään, ennen kuin sijoitus alkaa ihan oikeasti kannattaa. Kuten lehdessäkin sanottiin: Toivottavasti rakkaus kestää!

Pientähän tuo kuitenkin on, kun katsoo kymmenen vuoden käyriä http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/5.1.2_korot/ (lokakuun nousupiikkiä ei vielä ollut tuohon päivitettynä)

Olen ostanut " hyvään" aikaan ja homma on todellakin kannattanut ja kannattaa hamaan tulevaisuuteen asti. Nyt en ole aikeissa ostaa lisää

Lähinnä yritin toppuutella ottamaan ylisuurta lainaa sillä verukkeella, että " vuokrarahat menevät taivaan tuuliin" . Tarkemmin laskien näin ei läheskään aina ole, vaan kannattaisi mieluummin joitakin vuosia säästää vuokran lisäksi isompaa säästöosuutta ja näin vähentää merkittävästi lainakustannuksia! Nykytrendi tuntuu vain olevan " kaikki mulle nyt heti" miettimättä lainkaan todellisia seuraamuksia elämäntilanteen mahdollisesti muuttuessa.

on poikinut meille omaisuutta 10 vuodessa vaikka kuinka paljon. Ollaan vaihdettu jatkuvasti isompaan sellaisella periaatteella, että " myydään oma kalliilla" eli hyvään hintaan ja " ostetaan halvalla" eli tingitään mahdollisimman paljon ja neljän asuntokaupan ansiosta 10 vuoden aikana ollaan nyt omakotiasujia ja velkaa on aika vähän.



Säästämällä ei tällaista olisi tehty.

Meidän yhteenlasketut nettotulot (käteen verojen jälkeen) on n. 4250 euroa/kk, joten 1100 euroa asuntolainanlyhennyksiin ei ole paha.

mutta silti hirvittäis 200 000 euron laina. Säästetään mieluummin ensin pari vuotta. Eniten hirvittää ne korkokulut. Nyt lainaa vajaa 80 000 eikä tunnu pahalta, sillä säästöjäkin on jo parikyttonnia.



Mutta kukin taaplaa tyylillään.