"Lapseni on luokkansa paras..."
Tällaisen arvion olen lukenut nyt monesta kirjoituksesta. Ja kuulee tätä noin muutenkin.
Pakko kuitenkin ihmetellä, että mistä sen tietää? Ei kaiketi kukaan muu vanhempi tiedä toisten lasten arvosanoja?
Tietysti jos vetelee kymppejä, niin pakkohan lapsen on olla ainakin luokan parhaimmistoa. Mutta että paras?
Kommentit (63)
kuka on missäkin kohdassa jos lapset pannaan fiksuusjärjestykseen.
Korreloi kummasti todistusarvosanoihinkin, mitä kysyin naapurinlapsiltakin suoraan. Ja kyllä, mua kiinnostaa myös lapseni kavereiden todistukset, siis siinä mielessä että olen kiinnostunut heidän asioistaan, en utelumielessä tai kruununkiillottamismielessä.
tokareitamme koulussa. Vai onko niin, että oletat lapsen valehtelevan kotona??? Ihme tyyppi.
perusteella siitä voi päätellä että on luokkansa paras.
Jos useampi saa samoin kriteerein voivat oppilaat verrata numeroitaan keskenään ja kun ovat laskutaitoisia osaavat laskea keskiarvon.
Joten parhaan löytäminen on mahdollista morresein.
terkuin kympin tytön äiti
En myöskään tosiaan usko kaikkea, mitä AV:lla kirjoitetaan, mutta tämä lausahdus toistuu usein myös IRL-keskusteluissa (ei sillä, että uskoisin kaikkia niitäkään).
No mistäköhän. Siitä, että lapsi itse asiasta kertoo.
uskoa. Tiedän meidän lapsen luokkien parhaat, on omani siinä joukossa tai ei.
ei kerro sitä, onko lapsi luokaltaan paras. Moni opettaja pyrkii valitsemaan eri vuosina eri ihmisiä stipendin saajiksi, ja esim numeroiden nostaminen voi olla myös peruste. Samoin parhaansa tekeminen, oman tasonsa ylärajoilla oleminen. Opettaja ei kuitenkaan oppilaille kerro, kenellä on parhaat numerot, joten oppilas ei voi itse tietää olevansa paras.
Hän voi nähdä kavereidensa todistuksia, mutta ei välttämättä edes huomaa kaikkia, ja jollain hiljaisella muiden ohittamalla lapsella voikin sitten olla se paras todistus.
Ja joskus lapsilla on hassu tapa puhua omasta kaveriporukastaan 'kaikkina'. Tyyliin 'kaikki meidän luokalla teki sitä' ja kyseessä onkin viisi poikaa.
Mutta siis opettajana voin sanoa, että vanhemmilla ei voi olla mitään keinoa olla varma siitä, että lapsi on ollut luokkansa paras. Eikä tarvitse ollakaan, voihan siitä hyvästä todistuksesta iloita ihan muihin vertaamatta.
Pelkkä laskutoimitus ja viidelle parhaalle stipendit.
pyritään jakamaan joka vuosi eri oppilaille (tyttö ja poika). Näin se paras saa sen ehkä seiskaluokalla mutta tuskin lopettaa olemasta paras, meillä ei vain jaeta samoille joka vuosi, ja se on siis ihan stipendirahaston määräys. Joskus olen antanut ysillä uudelleen tälle parhaalle stipendin, jos luokasta ei löydy melkein yhtä hyvää oppilasta ja tämä paras on ihan ylivoimainen. Ysin stipendi kun on summaltaan paras. Tähän joudun kuitenkin käyttämään perusteluja. Monesti kuitenkin nämä luokan parhaat saavat näitä koulun yhteisiä stipendejä eri oppiaineista, ja näin ei sitten tarvitse heitä huomioida enää luokkastipendillä.
Sen sijaan oma tyttäreni sai todistukseen vain parhaita arvosanoja ja sai stipendin, joten ihan oikeasti oletin/oletan, että oli paras. Jos joku toinen sai myös parhaita arvosanoja, ei hän kuitenkaan saanut luokan ainoaa stipendiä, joten ihan reilusti sanon, että tyttöni oli luokkansa paras (ja kyse siis tokaluokkalaisesta).
Kyllä minäkin muksuna vertailin todistuksia kavereiden kanssa, mutta luokalla oli muitakin oppilaita ja kaikki eivät todellakaan kertoneet minulle numeroitaan.
Stipendejä en koskaan muista jaetun parhaasta keskiarvosta (tietysti jossain kouluissa varmaan jaetaan), vaan esim. just numeroiden nostamisesta, yksittäisestä aineesta ym. Mm. paikallinen liikuntaseura rahoitti parhaalle liikkajalle stipendin.
ja kaikkina 5 vuotena saanut ainakin yhden
mun esikoinen sai stipendin eilen luokan parhaimmasta todistuksesta.
Parhaasta päästä epäilemättä olin - ehkäpä juuri senkin takia olin hieman "häveliäs" kyselemään muiden arvosanoja, joku olisi saattanut tulkita omilla arvosanoilla leveilemiseksi. Moni vanhemmista taas ei varmaankaan olisi osannut arvata minun olevan niitä "kympin tyttöjä", koska olin villi poikatyttö, enkä niin ollen pudonnut tuohon lokeroon...
Aika systemaattista utelua saa harrastaa voidakseen sanoa lapsensa olevan luokan paras...
Tällaisen arvion olen lukenut nyt monesta kirjoituksesta. Ja kuulee tätä noin muutenkin. Pakko kuitenkin ihmetellä, että mistä sen tietää? Ei kaiketi kukaan muu vanhempi tiedä toisten lasten arvosanoja? Tietysti jos vetelee kymppejä, niin pakkohan lapsen on olla ainakin luokan parhaimmistoa. Mutta että paras?
No ainakin siitä, että lapseni sai luokan priimuksen stipendin, joka annetaan luokkansa parhaalle. Vieläkö sinua ihmetyttää?
ei kerro sitä, onko lapsi luokaltaan paras. Moni opettaja pyrkii valitsemaan eri vuosina eri ihmisiä stipendin saajiksi, ja esim numeroiden nostaminen voi olla myös peruste. Samoin parhaansa tekeminen, oman tasonsa ylärajoilla oleminen. Opettaja ei kuitenkaan oppilaille kerro, kenellä on parhaat numerot, joten oppilas ei voi itse tietää olevansa paras. Hän voi nähdä kavereidensa todistuksia, mutta ei välttämättä edes huomaa kaikkia, ja jollain hiljaisella muiden ohittamalla lapsella voikin sitten olla se paras todistus. Ja joskus lapsilla on hassu tapa puhua omasta kaveriporukastaan 'kaikkina'. Tyyliin 'kaikki meidän luokalla teki sitä' ja kyseessä onkin viisi poikaa. Mutta siis opettajana voin sanoa, että vanhemmilla ei voi olla mitään keinoa olla varma siitä, että lapsi on ollut luokkansa paras. Eikä tarvitse ollakaan, voihan siitä hyvästä todistuksesta iloita ihan muihin vertaamatta.
luokilla useammalle oppilaalle sitpendejä eri perustein; yksi luokan tsempparille, yksi luokan parhaimalle siis koulumenestyksen perusteella jne... siitä sen tietää.
luokkansa parhaasta todistuksesta? Ihan rehtorin kättelemänä salissa :D
ei kerro sitä, onko lapsi luokaltaan paras. Moni opettaja pyrkii valitsemaan eri vuosina eri ihmisiä stipendin saajiksi, ja esim numeroiden nostaminen voi olla myös peruste. Samoin parhaansa tekeminen, oman tasonsa ylärajoilla oleminen. Opettaja ei kuitenkaan oppilaille kerro, kenellä on parhaat numerot, joten oppilas ei voi itse tietää olevansa paras. Hän voi nähdä kavereidensa todistuksia, mutta ei välttämättä edes huomaa kaikkia, ja jollain hiljaisella muiden ohittamalla lapsella voikin sitten olla se paras todistus. Ja joskus lapsilla on hassu tapa puhua omasta kaveriporukastaan 'kaikkina'. Tyyliin 'kaikki meidän luokalla teki sitä' ja kyseessä onkin viisi poikaa. Mutta siis opettajana voin sanoa, että vanhemmilla ei voi olla mitään keinoa olla varma siitä, että lapsi on ollut luokkansa paras. Eikä tarvitse ollakaan, voihan siitä hyvästä todistuksesta iloita ihan muihin vertaamatta.
luokilla useammalle oppilaalle sitpendejä eri perustein; yksi luokan tsempparille, yksi luokan parhaimalle siis koulumenestyksen perusteella jne... siitä sen tietää.
Ja edelleen tiedän opettajana, että jos stipendin sanotaan olevan koulumenestyksen perusteella annettu, ei sen tarvitse tulla luokan parhaalle. Perusteluja on muitakin. Luokan paras saattaa saada jonkun erikoisstipendin, jolloin koulumenestyksen perusteella annettava annetaan jollekin toiselle hyvälle oppilaalle. Opettajan vaitiolovelvollisuus joka tapauksessa koskee myös hyviä numeroita, lapsille ei missään vaiheessa tiedoteta, kuka oli luokan paras. Ope ei yksinkertaisesti voi sellaista sanoa.
Mutta miksi teillä on niin suuri tarve tietää, että lapsenne on juuri se luokan paras?
Lapsen yläkoulussa ei jaeta luokan parhaan stipendiä lainkaan, vaan ainoastaan kunkin luokka-asteen paras saa. Ja sen voi saada vaikka joka vuosi. Luokkia 7 rinnakkaisluokkaa, ja tyttö sai sen joka vuosi ylä-asteella. Lisäksi muutama ainekohtainen stipendi. Oli ainoa joka sai useamman kuin yhden stipendin. Stipendien saajat kerrotaan kevätjuhlassa. Aika monet ihmettee miksi tyttö ei jatka lukiota Ressussa, mutta menee mieluummin hyvätasoiseen tavislukioon, kun ei ole mikään kilpailuhenkinen pingottaja.
mulla esim. oli ysiluokalla 9.6 ja kaverillani 9.7 ja tasan tiesimme että hän oli paras ja minä toiseksi paras (jos parhautta siis mitataan arvosanoin) ja niin tiesivät vanhempammekin.
suuri osa kirjoittaa huvikseen mitä mieleen juolahtaa. Ihmeellistä, jos jotkut uskovat näitä juttuja tosiksi.