Suosittele lastenkirjaa!
On mukavaa hankkia oikeasti hyviä kirjoja lapsille, jottei iltasadun lukeminen tunnu puisevalta.
Suositelkaamme siis toisillemme hyvä lastenkirjoja!
Suosittelen:
Rauhallinen Erkki (Sinikka ja Tiina Nopola)
Henna ja harmaat sudet
Kommentit (28)
Ja tosiaan kiinnostaa kaikenikäisille lapsille suunnatut hyvät kirjat. Monet ovat jo tuttujakin aiemman lastenhoitotyön kautta.
Ja meille toivottavasti hankitaan vain hyviä kirjoja =) Sellaisia, joita ei tunnu puisevalta lukea päivästä toiseen.. Tietysti kaikkeen voi kyllästyä ja lapset kuitenkin ihastuvat johonkin tiettyyn, jota saa sitten tankata loputtomiin.
Runokirjat ovat hyviä ideoita. Meillä onkin Tiitiäisen satupuu ja joku Parhaimmat eläinrunot tms ja ovat musta ihan ykkösiä =)
Jason-kirjat on periaatteessa hyviä, mutta ehkä vähän tylsiä. Tai sitten olen lukenut liian monta kertaa Jason muuttaa maasta.
Mimmi-lehmissä on mielestäni mainiota feminismiä ja muutenkin uskoa omiin kykyihin - varis kun aina epäilee ja raakkuu, ettei lehmä voi sitä eikä tätä, mutta Mimmi voi =)
Viirut ja Pesoset on myös ihania. Niissäkin otetaan huomioon, että ihmisiä on niin erilaisia.
Tatu ja Patu on kans tosi hyviä, niissä on paljon yksityiskohtia, joten kiinnostavat vielä aika suuriakin lapsia.
Noi Kerkkoset taas on tosi tylsiä musta.. ne nukkumattijutut.
Ne menevät niin yli, että lapsi oppii hahmottamaan toden ja sadun eron.
Terve lapsi ymmärtää tämän eron, kun hänelle luetaan satuja. Harva kuvittelee, että vaikka Hannussa ja Kertussa noita tuupataan uuniin, niin voisi tehdä myös live-inhottaville ihmisille.
h.c andersenin sadut, grimmin sadut, mauri kunnaksen koiramäki-sarja, peppi pitkätossu, vaahteramäen eemeli... ja muutkin mauri kunnaksen kirjat, muumit ja nalle puhit on kanssa kivoja:)
Lapselle tärkeää on tehdä selkeä ero hyvän ja pahan välille ja vaikka aikuisesta joskus tuntuu raa' alta, on lapselle tärkeää, että paha saa palkkansa.
Jotkut asiat saduissa ei tunnu lapsista yhtään niin kamalalta kuin aikuisista. Lapset tajuaa että ne on satua, aikuiset on kaikessa aina niin tosissaan.
Roald Dahlin Jättiläispersikka on aivan kamala:
Aivan alussa eläintarhasta karanneet muistaakseni virtahevot syövät kävelyllä olevan perheen äidin ja isän ja poika jää orvoksi. Orpopoika joutuu kahden, kirjassa mainitun, ilkeän tädin luo jossa hän joutuu asumaan pienessä latotalossa ja tekemään koko päivän töitä.Esimerkkinä töistä oli koko päivän puiden/halkojen hakkaaminen, ja tädit istuivat puutarhassa juomassa virvokkeita. Poika pyysi juotavaa kun oli kuuma ja jano, niin tädit eivät antaneet vaan käskivät laiskuria jatkamaan töitään.
Tasisivat vielä komentaa nukkumaan ilman iltapalaa.Siis minkäikäisille tämä kirja on mielestäsi tarkoitettu ?
En kyllä itse lue yhtäkään Dahlin kirjaa.
Roald Dahlin kirjat herättää aika paljon intohimoja. :) Monien aikuisten mielestä Dahlin kirjat ovat raakoja ja hirveitä. Lapset kyllä tuntuvat tykkäävän! Riippuu tietysti iästä, liian pienille luettuina ne voivat kyllä olla pelottavia.
Luulen, että kyse on ihan perustavanlaatuisesta erosta lasten ja aikuisten välillä. Samalla lailla Grimmin sadut ovat monesta aikuisesta kamalia, mutta lapset tykkäävät. Raakuudet ynnä muut jutut ovat kai psykologisesti tietyssä vaiheessa tosi kiinnostavia lapselle. Lisättäköön vielä että kun lapselle luetaan, niin hän voi itse " kuvittaa" tekstin mielessään oman kehitystasonsa mukaan, eli hän ei helposti kuvittele sellaista mitä ei voi itse kestää. Toisin kuin videoissa, jotka tarjoavat valmiita kuvia ja ovat useinkin liian jännittäviä.
ITse tykkään eniten (en kyllä ole läheskään kaikkia lukenut) Iso kiltti jätti -nimisestä Dahlista sen kielileikkien takia. Tuomas NEvanlinna on suomentanut sen tosi hyvin.
terveisin kirjastontäti :)