Löin lastani. Auttakaa, mitä nyt?

Joten lyö rauhassa, lapset kestävät lääkärien mukaan aika paljon ja pienet murtumat paranevat itsekseen. Senhän halusit kuulla: että on OK lyödä lastaan, jos ei jaksa muuta.

Onko sulla päässä vikaa? Tais kalikka kalahtaa nyt....

lapselle ei ole mitään haittaa siitä, että äidillä kerran kilahtaa ja hän tekee väkivaltaisen rikoksen lyömällä lasta. Tällä palstalla lapsenhakkaajia ymmärrtetään, koska juuri se tekee äidistä äidin! Että on vajavainen. Että ei jaksa.

Ihan kuin jokaisen lapsen kasvulle olisi tärkeää tulla edes kerran elämässään hakatuksi, jotta hän voisi kokea äitinsä kokonaisvaltaisen äitiyden.

Ihan oikeasti: jos joku löisi minun 2v lastani, tekisin rikosilmoituksen. Mutta kun äiti lyös lastaan "pinnan katkettua", kerääntyy hymistelijöiden kuoro kertomaan, että juuri niin pitää ollakin, ei sille mitään voi.

Ei ole olemassa yhtäkään tekosyytä, jonka varjolla lastaan saa lyödä.

Ei ole olemassa yhtäkään tekosyytä, jonka varjolla lastaan saa lyödä.

Olemme siis samaa mieltä tästä. Tai siis minä olen sitä mieltä, ettei kenenkään lyömiseen koskaan ole mitään syytä.

Nyt koitankin miettiä kuinka toimisin jatkossa.

Onhan sulla tosi uuvuttava tilanne. Jos teillä ei ole mitään tukiverkkoja, te olette vaarassa uupua, ellei mitään tehdä että saisit nukkua ja levätä välillä. Voisit ainakin tuoda tämän asian esiin ja kysyä, onko kunnalla tarjota mitään apua esim. lastenhoidossa. Tai entä jos sukulaiset matkustaisivat vähän pitemmäksi aikaa teidän luoksenne auttamaan ainakin nyt kesäaikaan? Sellainen viikko, että olisi välillä joku katsomassa lapsia, ja sinä pääsisit vaikka yksin muutamaksi tunniksi rannalle tai ostoksille ihan yksin, voisi tehdä tosi hyvää.



Kannattaa suunnitella syksyksi jotain kerhoa tai puolipäivähoitoa esikoista varten. Neuvoisin että älä yritä pärjätä liian kauan itse. Ota mieskin mukaan pohtimaan, miten jaksaisitte tulevat pikkulapsivuodet parhaiten.

Voisit ainakin tuoda tämän asian esiin ja kysyä, onko kunnalla tarjota mitään apua esim. lastenhoidossa. Tai entä jos sukulaiset matkustaisivat vähän pitemmäksi aikaa teidän luoksenne auttamaan ainakin nyt kesäaikaan? Sellainen viikko, että olisi välillä joku katsomassa lapsia, ja sinä pääsisit vaikka yksin muutamaksi tunniksi rannalle tai ostoksille ihan yksin, voisi tehdä tosi hyvää.

sukulaisten apu käyettiin "loppuun" jo sairaala-aikanani ja kaksosten kotiuduttua. auttaisivat enemmän jos voisivat, taloudellista apua ovat kyllä luvanneet jos tahdomme palkata apua kotiin.

Jos miehen työt loppuu/vähenee/ muuttuu, niin meillä on muutto edessä. Esikoiselle on liikaa joutua hoitoon ja muuttaa, en henno ihan helpolla tehdä semmoistakaan päätöstä.

Mutta soitan maantaina neuvolaan ja pyydän apua. Ja nyt menen nukkumaan.

Ap ei ole pyytänyt siunausta teolleen, vaan pyytää apua, miten välttää tulevaisuudessa lyömisen. 14 haluaa kasata vielä lisää syyllisyyttä jo ennestään syyllisen niskaan, ikäänkuin nauttien toisen tuskasta. Mitä apua luulet siitä olevan? Haluaisitko nähdä, kuinka toinen joutuu epätoivoon ja luovuttaa? Luuletko että se auttaa vanhemmuudessa kasvamiseen? Kasvatatko samalla tavoin lapsiasi, ilman mitään armoa?

Ap ei ole pyytänyt siunausta teolleen, vaan pyytää apua, miten välttää tulevaisuudessa lyömisen. 14 haluaa kasata vielä lisää syyllisyyttä jo ennestään syyllisen niskaan, ikäänkuin nauttien toisen tuskasta. Mitä apua luulet siitä olevan? Haluaisitko nähdä, kuinka toinen joutuu epätoivoon ja luovuttaa? Luuletko että se auttaa vanhemmuudessa kasvamiseen? Kasvatatko samalla tavoin lapsiasi, ilman mitään armoa?

Ollaan armollisia, kun vauvat ravistellaan vammaisiksi ja ollaan armollisia, kun luut murtuvat. Ollaan armollisia, kun lapseen sattuu ja ollaan armollisia, kun joku huutaa tuskasta. Ajatellaan, että kas, siellä on taas joku väsynyt.

Luuletko, että tilanteen vähättelystä on apua sille lapselle? Äidille on tietysti hyvä, että kilvan kerrotaan tuon olevan normaalia ja tavallista ja että lapsi kyllä unohtaa. Ei se niin mene, mutta saapahan palsta mamma paremman omantunnon, kun nois uskottelee.

Hieno asia että kadut tekoasi, niin minäkin olen katunut, kun joskus on tuollainen käynyt, väsyneenä pienten lasten kanssa. Tiedätkö, että jos kerrot siasta neuvolasta, ne ovat siellä velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen. Ota se huomioon ennen kuin kerrot. Niin se vaan nykyään menee, apua ei välttämättä saa, mutta ilmoitus tehdään. Ja lastensuojelullakaan ei yleensä ole resursseja auttaa mitenkään, todennäköisesti siitä tulee poliisiasia ja saat sakot. Valitan! Olen alalla töissä ja tiedän miten tämä menee. Joten harkitse...Olet kunnon äiti ja uskon ettet enää lastasi lyö.

niin sitten ei ole syytä olla hakematta apua esim. neuvolasta. Voi olla, että neuvolasta tehdään lastensuojeluilmoitus ja voi olla, että lastensuojelusta tehdään ilmoitus poliisille, mutta jos todella haluat kantaa vastuusi tilanteesta, otat sen riskin ja haet apua ennen kuin seuraava kerta tulee. Miten toimisit, jos joku muu olisi lyönyt lastasi? Varmaan tekisit ilmoituksen itse ja hakisit apua lapsellesi? Vastuulliseen vanhemmuuteen kuuluu myös vastuunkanto omista teoista. Vai haluatko kuulla, miten pääsisit huonosta omasta tunnosta helpoimmalla eroon? Voit toki vakuutella itsellesi, kuinka hyvä äiti oikeasti olet, mutta valitettavasti et voi koskaan tietää, miten lyöminen lapseen vaikutti, ei tiedä kukaan muukaan. Elä sen kanssa. Olen ehkä julma, mutta et ole ansainnut myötätuntoa, toisin kuin lapsesi.