Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tajuattekos mammat, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen ei tuo teille lisää hyvää
02.06.2011 |
Jos asia on mukana SÄÄSTÖlistalla, se tarkoittaa sitä, että päivähoito-oikeutta rajoittamalla saadaan vähennettyä päivähoitopaikkoja. Niitä ei siis tule lisää, ryhmät eivät pienene, eivätkä virikelapsista säästyneet rahat tule muuhun käyttöön.
Kommentit (61)
tulevaisuudessa maksaa. Kyllä nyt äristään, että viekää laiskat mammat lapsenne kotiin, kun siellä itsekin olette, mutta KUKA ajattelee lasten parasta? Jos kotona onkin vaan vetelä äiti tai isä, oli syy mikä tahansa, niin näiden lapset tulevat maksamaan meille PALJON tulevaisuudessa. Varhasikasvatus on monelle ainoita paikkoja, joissa opetetaan, että oppiminen kannattaa. Jos tämäkin viedään pois ja lapsi saa käsityksen, että eläminen tarkoittaa kotona nyhväämistä, niin mikä on lopputulos? Suomessa on jo nyt sukuja, joissa jo kolmannessa polvessa eletään sossun tuella ja huolehditaan lähinnä siitä, ettei kalja ja masennuslääkkeet lopu kotoa. Hoidossa sentään voidaan puuttua esim. lapsen varhaiseen masennukseen. Jos sekin viedään pois, niin voi voi. Ja selvennän vielä, että itse olen ihan tavallinen äiti, joka on hoitanut lapset kotona ja hoidattanut päiväkodissa, kun sen aika on.
pääsääntöisesti kotona ole ihan normaali vanhempi, joka on aivopesty ajattelemaan, että lapsi tarvitsee päiväkotia enemmän kuin äitiään ja että useamman pienen lapsen kanssa ei voi pärjätä.
Toisaalta jokunen perhe saattaisi pitää ehkäisyn toiminnassa, kun tietävät, että uusi vauva tarkoittaa lisää hoidettavia, eikä sitä, että iso menee tarhaan pois alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viime viikolla puhelimessa, että onneksi on näitäkin lapsia, joita on hoidettu kotona. Näkee, kuinka paljon rauhallisempia he ovat. Heidän kanssaan on paljon helpompi tehdä töitä.
Tämän asianhan piti mennä toisin päin. Kotilapset eivät menesty koulussa.
Kuinkahan monen adhd tai muut keskittymishäiriöt ovat saaneet alkunsa vauvana päiväkotiin laitetun lapsen ylikuormituksesta ja hoivan puutteesta? Päiväkotilapsen vanhemmat vain kuvittelevat lieveilmiöiden olevan osa normaalia kehitystä, eivätkä tajua, että ne ovat "varhaisen, virikkeellisen varhaiskasvatuksen" ansiota.
sen oikeuden pois _toisilta_. Omat lapsensa kotiäitimafia hoitaa kotona kouluikään asti, koska se on _ainoa_ oikea tapa.
Minusta on ihan eria asia laittaa päivähoitoon joku 2 v kuin että siellä on 4-6 vuotias subjektiivisella päivähoito-oikeudella.
Isompi lapsi tarvitsee ikäisiään kavereita, eikä niitä valitettavasti ole leikkipuistoissa, eikä aina edes kerhoissa.
Enkä tiedä miten aktiivinen äidin pitäisi olla,e ttä saisi ystäväporukkaa tai edes lapselleen kavereita. Vaikka miten ravaa ja käy, on silti yksin ja se joka tästä kärsii - on just tuo ikäistään seuraa kaipaava lapsi. Ei äiti, ei vauva.
Kerron oman tapaukseni:
Muutimme uudelle paikkakunnalle ja jäin äitiyslomalle. 4 v lapsi jäi pois päiväkodista, luulin että lapselle riittää kerho ja harrastukset. Luulin että löydämme kavereita kun avoimin mielin ollaan liikkeellä, tai jos itse en, niin lapsi saisi kavereita.
Mutta tämä oli siis uusi paikkakunta. Pieni.
Tutustuin yhteen äitiin, lapsemme olivat samoissa kerhoissa ja hyviä kavereita. Sitten se äiti totesi etten ole tarpeeksi kelvollinen hänen kaverikseen, ei se mitään, mutta kun kielsi lastaankin olemasta minun lapseni kanssa.
Oma lapsi oli todella surullinen. "miksi NNN ei enää halua leikkiä minun kanssani?" ja: "Äiti, minä niin toivoisin itselleni ystävää"
Valtavan yksinäinen pieni 4 v, joka purki yksinäisyytensä ja pahan olonsa jatkuvaan kiukutteluun.
Laitoin kirjettä toiselle kerhokaverille, että jos lapset voisi kyläillä kerhon jälkeen jne. Ei ikinä mitään vastausta.
Puistoissa oli perhep.hoitajia ja alle 3-v lapsia. Äiti-lapsi -kerhoissa oli äitejä ja vauvoja, kenelläkään ei ollut niin isoa isosisarusta tuolle 4 v:lle kaveriksi.
Sain kyllä juttukaveria äiti-kerhoista, mutta siihen se jäi.
Yhdessä äitipiirissä oli äitejä, joilla oli saman ikäisiä lapsia kuin omani, molemmat, siis sekä vauvaa että tuollaista 4 vuotiasta.
Miksi he eivät huolineet minusta tai meistä enempää kaveria? Kylään? Edes tätä yksinäistä lasta tutustumaan omiin lapsiinsa?
En tiedä, mutta oletan:
heillä oli jo kavereita, myös lapsilla.
he eivät halunneet tutustua minuun paremmin, ja yksi syy siihen oli ja on edelleen ikäero. Olen vanhempi kuin he.
he eivät pidä minusta, eivätkä halua olla minun kanssani tämän enempää tekemisissä.
5 vuotiaana lapseni pääsi lopultakin päiväkotiin subjektiivisella päivähoito-oikeudella. Lapsi on aina ollut vähän ujo ja arka, ja sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen oli ollut aikaisemminkin vähän vaikeaa, vaatinut aikuisten opastamista jne, niin tuo vuosi kotona, yksin ja vailla kavereita oli huonontanut tilannetta entisestään koska oli jo vienyt lapselta itsetuntoa. Joku vikahan hänessä on oltava, kun kukaan ei suostu leikkimään ja olemaan kaveri!
Esikoulu meni ihan sosiaalisia taitoja opetellessa. Pelkän esikoulun varassa koulutielle lähtö ei olisi onnistunut. Onneksi sai olla vuoden osapäiväisenä päiväkodissa, kun minä olin pienemmän kanssa kotona. Lapsi on normaalin keskitasoisen älykäs, mutta näissä kaveriasioissa vaatii koko ajan aikuista ohjaajaa.
Laiska en ole, ihan siinä äiti kuin muutkin, mutta en pysty olemaan kaveriporukka, en ikätoveri, enkä onnistunut kovista yrityksistä huolimatta sellaista luomaan lapselle. Ihan jatkuvasti ei voi olla tien päällä ajelemassa pitkin poikin maailmaa kaveriseuraa etsimässä, vauvakin vaatisi rauhoittumista. Kotipitäjästä isommalle ei kavereita löytynyt. Ei vaikk amiten oli aktiivinen. Kun eivät huolineet, niin ei. Vika ei niinkään ollut lapsessa, vaan enemmänkin minussa, äidissä; muut äidit eivät kelpuuttaneet minua joukkoonsa, olin ja olen edelleen joko väärän ikäinen tai väärän luonteinen.
En tiedä mitä olisi tapahtunut jos lapsi ei olisi päiväkotipaikkaa saanut 5 vuotiaana. Luultavasti olisin muuttanut pois, takaisin suurempaan kaupunkiin missä aiemmin asuimme, eli olisimme eronneet. (siellä oli enemmän kerhoja, aktiivisempaa puistotoimintaa ym vaihtoehtoja).
Lapsen käytös oli nimittäin aivan kamalaa, jatkuvaa huutoa, parkua, kiukuttelua, aivan kaikesta, hän kieltäytyi syömästä ym. Meillä oli tottakai hyviäkin päiviä, varsinkin niiden päivien jälkeen kun oli tavattu muita ihmisiä ja lapsella ollut muutakin kuin kerho, koti, puisto.
Lastensuojelun perhetyö, psykiatrit ym raskaat ja kalliit tahot olivat aivan turhia jo ajatuksenakin, kun lapsen käytöksen takana oli vain yksinäisyys ja ikäisten kaverien puute. Käytös muuttui kun päiväkoti alkoi.
Lapseni on aika pidetty, hän on kiltti, eikä kiusaa, ja on kaikille ystävällinen ja kaveri.
Tunnen edelleen paljon äitejä, just näitä joiden lapset ovat saman ikäisiäkin kuin tuo omani. heillä on keskenään kivaa, synttäriä, kahvitteluja, kyläilyjä. Minua tai meitä ei kutsuta. Koskaan.
Olen kutsunut heidät meille useaan otteeseen, eivätkä koskaan ole tulleet.
Ajattelin, että lakkaan pyytämästä.
Tämä on pieni yhteisö, ja sen ulkopuolelle jättäminen tuntuu pahalta.
viime viikolla puhelimessa, että onneksi on näitäkin lapsia, joita on hoidettu kotona. Näkee, kuinka paljon rauhallisempia he ovat. Heidän kanssaan on paljon helpompi tehdä töitä. Tämän asianhan piti mennä toisin päin. Kotilapset eivät menesty koulussa.
Kuinkahan monen adhd tai muut keskittymishäiriöt ovat saaneet alkunsa vauvana päiväkotiin laitetun lapsen ylikuormituksesta ja hoivan puutteesta? Päiväkotilapsen vanhemmat vain kuvittelevat lieveilmiöiden olevan osa normaalia kehitystä, eivätkä tajua, että ne ovat "varhaisen, virikkeellisen varhaiskasvatuksen" ansiota.
ADHD tai vastaavat neurologiset "häiriöt" tai vajeet eivät aiheudu tai tule päivähoidosta eivätkä edes ylisuurista ryhmistä. Sitä ei voi kasvatuksella poistaa.
Kyse on neurologisesta oireesta, joka on jo ihan syntymästään asti.
Ja nykyään aika hyvin jo diagnosoitu ja havaittu, että mikä käytös on adhd, ylivilkkaus ja neurologinen ja mikä muuten vaan levottomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä vaikkapa ison ryhmän, tai kotiolojen takia.
Näihin on myös erilailainen "hoito", koska taustalla on eri mekanismi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kunnallisveroon. Hoitakoot jokainen omat lapsensa ja näin säästää minun veroeuroja. Kiitän sitä hallitusta, joka poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden.
Nyt vain karsitaan menoja, joita on liikaa. Mitään helpotusta ei tule mihinkään.
että subjektiivisen oikeuden käyttäjät ovat aina näin aktiivisia?
on mahdollistanut mun projektityön ja lisäopiskelun. Kun esikoinen 2-3 pvä hoidossa per vko näihin ollut mahdollisuus kun vauva nukkuu päiväunia. Kahdessa tunnissa saa ihmeitä aikaan! Ja onnistuin myös järkkäämään lähes 1000 ihmisen vapaa-ajan tapahtuman tänä keväänä. En usko, että nämä olis onnistuneet 4 veetä samalla viihdyttäen. Mut ajetaan vaan kaikki kotiäidit hiekkikselle - mehän ollaan kaikki samanlaisia samoilla tarpeilla! Ja elämähän on toki putki, jota liikutaan vain suoraviivaisesti alusta loppuun. Ei kai kukaan sentään työelämässä opiskele tai äitiyslomalla työskentele?! Jos ei vielä tullut selväksi, niin minä kannatan työikäisten aktivointia kokoaikaisesti elämäntilanteesta riippumatta ja minusta oikeanlainen perhepolitiikka on ainakin osa-aikaista subjektiivistahoito-oikeutta tukevaa. Työelämä myös muuttuu kokoajan työajan ja -paikan suhteen joustavammaksi. Tähän pitää reagoida myös yhteiskunnan. Perhepolitiikka vaatisi hiukan suurempaa muovausta. Ei olla enää 70- tai 80-luvulla. Ysärikin ja 00 meni. Nyt tarvitaan luovuutta pohtia hommia uusiksi ja isot päivähoitoyksiköt korkeilla lasten sairauspoissaololuvuilla 7-17 ei ole sitä! Mut hei, subjektiivinen päivähoito-oikeushan se isoin ongelma on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nostetaan seinästä, kuten sähkö tulee töpselistä ja kukaan ei juo lehmänmaitoa vaan kaupanmaitoa, joten maatalous pois Suomesta.
Ei päivähoito maksa palstamammalle mitään, koska hänen logiikan mukaan raha tulee seinästä ja sitä painetaan koko ajan lisää.
että subjektiivisen oikeuden käyttäjät ovat aina näin aktiivisia?
on mahdollistanut mun projektityön ja lisäopiskelun. Kun esikoinen 2-3 pvä hoidossa per vko näihin ollut mahdollisuus kun vauva nukkuu päiväunia. Kahdessa tunnissa saa ihmeitä aikaan! Ja onnistuin myös järkkäämään lähes 1000 ihmisen vapaa-ajan tapahtuman tänä keväänä. En usko, että nämä olis onnistuneet 4 veetä samalla viihdyttäen. Mut ajetaan vaan kaikki kotiäidit hiekkikselle - mehän ollaan kaikki samanlaisia samoilla tarpeilla! Ja elämähän on toki putki, jota liikutaan vain suoraviivaisesti alusta loppuun. Ei kai kukaan sentään työelämässä opiskele tai äitiyslomalla työskentele?! Jos ei vielä tullut selväksi, niin minä kannatan työikäisten aktivointia kokoaikaisesti elämäntilanteesta riippumatta ja minusta oikeanlainen perhepolitiikka on ainakin osa-aikaista subjektiivistahoito-oikeutta tukevaa. Työelämä myös muuttuu kokoajan työajan ja -paikan suhteen joustavammaksi. Tähän pitää reagoida myös yhteiskunnan. Perhepolitiikka vaatisi hiukan suurempaa muovausta. Ei olla enää 70- tai 80-luvulla. Ysärikin ja 00 meni. Nyt tarvitaan luovuutta pohtia hommia uusiksi ja isot päivähoitoyksiköt korkeilla lasten sairauspoissaololuvuilla 7-17 ei ole sitä! Mut hei, subjektiivinen päivähoito-oikeushan se isoin ongelma on!
Jostain pitää saada sitten rahat ja työvoima arvioimaan sitä, kuka sen muksunsa saa tuoda ja mihin ja kuinka pitkäksi aikaa. Kaikki maksaa. Ennen tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistoa tulisi muovailla tuota järjestelmää vähän reippaammalla kädellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten kun se vauva syntyy, ei jakseta sitä vaan halutaan siitä lapsesta mahdollisimman nopeasti eroon.
Kuka rakastaisi sitä lasta ja osoittaisi, että hän on tärkeä aikuisille.
Kyllä ne sen tajuaa, mutta kato kun ne haluaasen oikeuden pois _toisilta_. Omat lapsensa kotiäitimafia hoitaa kotona kouluikään asti, koska se on _ainoa_ oikea tapa.
että hoitopaikat on ensisijaisesti niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat, työn, opiskelun tai lääkärin/asiantuntijan suosituksen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten kun se vauva syntyy, ei jakseta sitä vaan halutaan siitä lapsesta mahdollisimman nopeasti eroon. Kuka rakastaisi sitä lasta ja osoittaisi, että hän on tärkeä aikuisille.
Jopas on musta-valkoinen ajattelu.
Sulla on varmaan yksi vauva tai ei yhtään.
Töissä et kyllä ole.
Entäs ne äidit, jotka menee töihin kun vauva on 9 kk ikäinen. Miksi pitää tehdä lapsi jos ei voi jäädä kotiin kunnes on kouluikäinen tai edes 3 v. ?!
Kyllä ne sen tajuaa, mutta kato kun ne haluaasen oikeuden pois _toisilta_. Omat lapsensa kotiäitimafia hoitaa kotona kouluikään asti, koska se on _ainoa_ oikea tapa.
että hoitopaikat on ensisijaisesti niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat, työn, opiskelun tai lääkärin/asiantuntijan suosituksen takia.
Vain harvalla työssäkäyvällä on varaa palkata hoitajaa kotiin ja meidän tyttäret ovatkin sitten taas jo pelkkiä kotirouvia... :(
Siksi, että työnantajat katsovat kieroon pitkiä hoitovapaita. Jos äiti on liian pitkään kotona, saa tyytyä tekemään jatkossa korkeintaan jotain jämätöitä ja on vaarassa lentää pihalle koska on "turha".
ja sitten kun se vauva syntyy, ei jakseta sitä vaan halutaan siitä lapsesta mahdollisimman nopeasti eroon. Kuka rakastaisi sitä lasta ja osoittaisi, että hän on tärkeä aikuisille.
Jopas on musta-valkoinen ajattelu.
Sulla on varmaan yksi vauva tai ei yhtään.
Töissä et kyllä ole.Entäs ne äidit, jotka menee töihin kun vauva on 9 kk ikäinen. Miksi pitää tehdä lapsi jos ei voi jäädä kotiin kunnes on kouluikäinen tai edes 3 v. ?!
Mistä kuvittelet nämä menot maksettavan, jos ei veroista?
Niitä kuule maksetaan lainarahalla. Sun veroprosenttis ei tipu piiruakaan sillä, että naapurin Elli 5v jää kotiin äidin ja vauva-siskon kanssa.
aivan sama mitä tulee tapahtumaan. Mun lapseni on sen oikeuden käyttänyt, joten ei ole multa poissa.
että joku laiska elämäntapamamma tekee vauvoja kolmen vuoden välein ja elää siten yhteiskunnan tuella vuosia putkeen. En todellakaan halua maksaa.
En halua myöskään maksaa näistä meidän kunnallisista terveyspalveluista kuten hammashuolto tai terveysasema. Sinne ei saa ikinä aikoja jotenka meidän perhe käyttää yksityisiä terveyspalveluita ja maksamme niistä itse.
En halua laittaa myöskään yhtään rahaa juoppojen ja narkkien hoitamiseen. En penniäkään.
Tässä mm. pieni otos siitä mihin MINÄ en haluaisi verorahojani pistettävän.
Minua ei haittaa yhtään se, että minun verorahojani menee jopa virikehoitolapsen hoitopaikkaan. Tai naapurinmummon laitospaikkaan. Mutta jokainenhan meistä arvottaa elämänsä.
Alue: Aihe vapaa
Ja jos äitiä edelleen niin kovasti väsyttää, hän voi palkata kotiinsa lastenhoitajan. Yllättäen sellaisenkin saa, kun maksaa sille palkkaa. Tästähän saa jopa kotitalousvähennyksen, kätevää.