Antaisitte suvivirren olla rauhassa
Kommentit (4)
Mutta ei niitä kukaan käyttöön ota. Perinteet on perinteitä, todella harvassa loppujen lopuksi ne tyypit joita oikeasti pari uskonnollista sanaa laulun tekstissä häiritsee.
Suvilaulun sanat
1.6.2011 15:58 | Kommentit
A A
Helsingin Sanomat
Suvilaulu
(Säv. trad. San. trad. ja Paula Vesala)
1. Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Kaikille voimaa suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
2. Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapi
mahdollisuudesta,
ihmeitä maailmamme
hoitaa ja varjella.
3. Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö maailmaansa
kansatkin kiittäisi!
Mun ääneni sä liitä
myös rauhan kuorohon,
se julmuutta ei kiitä,
vaan laupias se on.
4. On rakkaus aurinkomme
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Ja puhdistava liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.
5. Ei vertaistasi sulle,
sä metsä ikuinen.
Suo armos lahjat mulle,
oksillas hellien.
Kun mahlas virvoituksen
jokainen saanut on,
kauniimpaan kukkaan puhkee
kuin liljat Aulangon.
6. Maan, meren anna kantaa,
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa,
sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa,
oi luonto, helmassas,
niin lupaan sua aina
ymmärtää suojella.
Suvivirren laulaminen on Vesalalle tuttua. Hän muistaa hoilanneensa neljän veljensä kanssa pilaversiota, jossa "kauniisti todistusta / koristaa nelonen". Kaikkein rankin tyyppi uskalsi laulaa kappaleen pilasanoin kevätjuhlissa
Suvivirren uusi versio on Suvilaulu
1.6.2011 12:36 | Kommentit
A A
Tero Kartastenpää
Aki Roukala
Suvilaulu sai ensiesityksensä, kun Mirel Wagner lauloi sen videolle nummelalaisella järvellä.
Suvilaulu sai ensiesityksensä, kun Mirel Wagner lauloi sen videolle nummelalaisella järvellä.
Mirel Wagnerin suvilaulu
Video: Mirel Wagnerin suvilaulu
Maailma on muuttunut, eikä rakkaan kevätjuhlaklassikon Suvivirren uskonnollinen sanoma puhuttele enää kaikkia suomalaisia. Niinpä Nyt-liite tilasi Suomen johtavalta sanoittajalta, muusikko Paula Vesalalta, Suvivirteen uudet sanat. Vesala teki työtä käskettyä, ja syntyi Suvilaulu. Sen sanoma on selkeä: maailma voidaan vielä pelastaa.
Kappaleesta ei muutettu mitään turhaan. Uskonnollisen ylistyksen Vesala korvasi ympäristönsuojelulla ja rauhanaatteella. Kappale ei aktivoi eikä syyllistä vaan hekumoi hyvässä olossa. Vesalasta siinä on vain plusmerkkejä.
"Vanhemmat ihmiset saattavat raivostua, mutta ei ole kovin vaarallista laulaa luonnonsuojelusta ja rauhan kuorosta", Vesala sanoo.
Suvivirren, virren numero 571, säveltäjästä ja sanoittajasta ei ole varmaa tietoa, mutta todennäköisesti sanat on kirjoittanut Gotlannin piispa Israel Kolmodin ihaillessaan Ruotsin luontoa 1600-luvun lopulla. Virsi on käännetty useita kertoja uudelleen, ja siitä on myös stadinkielinen versio. Sanoittaja Miiroskari teki kappaleesta vuonna 2003 uskonnottoman version, mutta se ei ole yleistynyt.
Vanha virsi ei ollut helppo pala sanoittajalle. Eniten vaivaa Vesalalle tuotti harvinainen viides säkeistö, jossa lauletaan Jumalalle: "Ei vertaistasi sulle / sä lilja Saaronin." Alkuperäisen säkeen lopussa sielun saamaa virvoitusta verrataan kevään kaunistamaan Libanoniin.
"En tykännyt millään luopua siitä tekstin kohdasta, Saaronista. Se on niin ihanasti sanottu. Sitten ajattelin, että suomalaisen kansan kirkko on metsä."
Suvilaulussa ylistetäänkin metsää. Libanonin korvaaja löytyi Hämeenlinnasta. Vesala oli katsellut Aho & Soldan -elokuvayhtiön vanhaa dokumenttia Aulangon idyllisestä luonnonsuojelualueesta. Suvilaulussa puhkeavat nyt kukkaan Aulangon liljat.
Suvivirren laulaminen on Vesalalle tuttua. Hän muistaa hoilanneensa neljän veljensä kanssa pilaversiota, jossa "kauniisti todistusta / koristaa nelonen". Kaikkein rankin tyyppi uskalsi laulaa kappaleen pilasanoin kevätjuhlissa.
Vesalan yhtye PMMP on muutaman kerran esittänyt Suvivirren keikoillaan. Se on toiminut hyvänä yleisönlaulattajana, kun sähköt ovat joskus menneet poikki. PMMP on tehnyt myös reippaan seksuaalisen Kumivirren ja surkimusta ravistelevan Viimeisen valitusvirren. Vesala sanoo pitävänsä kristillisistä viittauksista samalla tavalla kuin esimerkiksi kalevalaisesta kirjoitusperinteestä.
Sanoittajan mielestä Suvivirren voisi jättää koulussa myös esittämättä. Opettajan töitä tehnyt Vesala toivoo, että uskonnon rooli muuttuisi oppiaineena ei-tunnustukselliseksi, jolloin se sopisi kaikille vakaumuksesta riippumatta.
Vesala antaa Suvilaulun mielellään Mirel Wagnerin tulkittavaksi. Wagner on kosiskelematon laulaja ja lauluntekijä, joka ei lankea viihdyttämiseen ja liikaan ymmärrettävyyteen, Vesala sanoo.
Kun kappale on äänitetty, Vesala kuuntelee sen ja lähettää viestin.
"No, siinähän meni sitten melodiakin uusiksi saman tien. Herkkä tunnelma, kaunista! Mirelin version päälle voi vielä laulaa alkuperäistäkin säveltä, ja hyvin menee yhteen. Kesäöisen leirinuotiodueton paikka, ehdotan."
Wagnerin suvi on folkahtava
Mirel Wagner soutaa nummelalaisella järvellä ja laulaa kesästä. Suvi on suloinen, kun mustaan häämekkoon pukeutunut laulaja lipuu tervatulla soutuveneellä. Laulaja tulkitsee Suvivirren uutta versiota Suvilaulua.
Edellisen kerran espoolaislaulaja on esittänyt Suvivirttä peruskoulun kevätjuhlissa. Wagnerista kappale oli nätti, mutta yhteislauluun hän ei yhtynyt. "Vähän liikuttelin suutani. En tykännyt mun äänestä."
Etiopiassa syntyneen ja vauvana Suomeen adoptoidun Wagnerin, 23, keväinen esikoislevy on saanut ylistäviä arvioita. Wagner on itsekin alkanut arvostaa persoonallista ääntään.
"Tykkään, ettei se ole heleä naisen perusääni, jota kuulee konservatorioissa. Se on vähän raaka."
Wagner ei ole tottunut tekemään versioita muiden kirjoittamista kappaleista. Kesti aikansa, ennen kuin hän sai otteen vanhasta virrestä. Lopputulos on Wagnerin mukaan monotoninen ja folkahtava.
Suvilaulun sanoituksissa Wagneria koskettivat välittämisen ja yhteisymmärryksen teemat. Laulaja ei ole suuri luonnonsuojelija, mutta rauhoittuu aina, kun pääsee puiden keskelle metsään. Hän arvostaa Paula Vesalan sanoitusten kielikuvia, nokkelia havaintoja ja rehellisyyttä.
Suosikki Vesalan teksteistä on PMMP:n Joku raja, jossa lauletaan parisuhdeväkivallasta reippaan rytmin tahtiin. "Se on aika julma, ja sen takia tykkään siitä."
Entinen taideopiskelija on jättäytynyt täyspäiväiseksi muusikoksi ja työstää uutta materiaalia. Kappaleet syntyvät hitaasti, koska Wagnerille on tärkeää, että sanat hänen lempiaiheistaan – rakkaudesta, epätoivosta ja kuolemasta – ovat kirjoittamisen arvoisia.
Järvellä kuvattu video uhkaa jäädä Wagnerin Suvilaulun ainoaksi esitykseksi. Kappale on hänen makuunsa liian pitkä. Pienen suostuttelun jälkeen hän lupaa, että lyhennetty versio saatetaan kuulla hänen seuraavalla Helsingin-keikallaan Mbarissa.
"Ehkä."
Koulujen kevätjuhlaa vietetään la 4.6.
Lisää aiheesta:
Suvilaulun sanat 15:58