Lue keskustelun säännöt.
Sukunimestä
02.06.2011 |
Miksi edelleen pidetään itsestäänselvyytenä, että nainen ottaa miehen nimen avioliitossa?
Meillä tätä ei edes harkittu ja siksi minulta on kysytty, että "etkö halua, että sinulla on sama sukunimi kuin lapsillasi?" Sitten sanon, että "niinhän minulla onkin." Kysyjä on ihan hoomoilasena, kunnes ehkä vihdoin tajuaa, että lapset ovat minun nimelläni. Seuraava kysymys: "Etkö halua, että koko perheellä on sama nimi?". Minä vastaan siihen, että en voi pakottaa miestä vaihtamaan nimeään. Ja taas hetki ihmetellään tätä vastausta. Siis edelleen pidetään niin itsestäänselvyytenä naisen nimenvaihtoa... MIKSI?
Miksi tätä ratkaisua joutuu selittelemään?
Kommentit (25)
Naimisissa ollaan ja lapset on äidin nimellä. Etenkin vanhemmissa ihmisissä herättää kummastusta, kun selviää, että mieheni on eriniminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisikohan exän suku jopa kieltää sukunimensä käytön.
Jos nainen on kerran naimisiin mennessään nimen saanut, se on sen ihan oma nimi. Näin se voi antaa nimen lapsilleen tai vaikka mennä naimisiin ja antaa nimen miehelleenkin.
Miksi edelleen pidetään itsestäänselvyytenä, että nainen ottaa miehen nimen avioliitossa?
meni toisin päin. Ei mitään ongelmaa, eikä sitä ole kummankaan tarvinnut juuri selitellä.
miksi pidin oman nimeni. Kaikille on vain riittänyt kun sanon että olen omalla nimelläni ja lapsi on miehen nimellä. Onko sitten niin, että kun minulla on erikoisempi sukunimi, sen pitäminen onkin jotenkin "ymmärrettävämpää"?
selvinnyt ihmettelyistä sanomalla, että "haluttiin kumpikin pitää oma sukunimi".
Yksikään ei ole sen jälkeen kysynyt enää lisäkysymyksiä.
Miehet ovat yleensä siihen todenneet, että eivät itsekään lähtisi vaihtamaan nimeänsä.
Lapset meillä on isän nimellä.