Mä en koskaan piikittele tai v*ttuile työpaikalla, miksi muut tekevät niin?
Mikä saa ihmisen näpäyttämään ja heittämään piikkejä työkavereidensa niskaan? Miten kukaan kuvittelee, että se jotenkin helpottaa tilannetta tai vie työyhteisöä eteenpäin? Ymmärrän toki sen, että aina ei asioista olla samaa mieltä ja joskus joku voi mokata tai käsittää tehtävän väärin, mutta ei mulle siltikään tulisi mieleenikään alkaa siitä kenellekään v*ttuilemaan. Paljon rakentavampiakin tapoja on selvittää asiat.
Voisiko joku työpaikan v*ttupää vähän valaista tätä asiaa minulle?
Kommentit (6)
ei ole taitoja, älliä, keinoja toimia toisin.
ei ole mukavampaa kun työpaikalla kaikki ovat sen verran kavereita keskenään, että kaikki piikittelevät toisiaan. On tosi mukava ja leppoisa fiilis.
Kaikki menee joskus pilalle kun tulee joku uusi rautakangen perseensä laittanut pikku sielu.
ei ole mukavampaa kun työpaikalla kaikki ovat sen verran kavereita keskenään, että kaikki piikittelevät toisiaan. On tosi mukava ja leppoisa fiilis.
Kaikki menee joskus pilalle kun tulee joku uusi rautakangen perseensä laittanut pikku sielu.
kuin henkilö, joka ei ymmärrä v*ttuilun ja kiusoittelun eroa. Osaan kyllä tarpeen vaatiessa v*ttuilla, mutta koskaan ei ole työpaikalla vielä tullut tarvetta niin tehdä. Piikittelyllä tässä tilanteessa tarkoitin ihan puhdasta pahansuopaa pään aukomista, en mitään hyväntahtoista kaverien keskeistä naljailua. Ap
Mikään ei ole kamalampaa kuin henkilö, joka ei ymmärrä v*ttuilun ja kiusoittelun eroa. Osaan kyllä tarpeen vaatiessa v*ttuilla, mutta koskaan ei ole työpaikalla vielä tullut tarvetta niin tehdä. Piikittelyllä tässä tilanteessa tarkoitin ihan puhdasta pahansuopaa pään aukomista, en mitään hyväntahtoista kaverien keskeistä naljailua. Ap
Hyväntahtoisella naljailullakin on rajansa eikä se aina osu ihan täysin nappiin. Lisäksi aika usein "hyväntahtoisen naljailun" takana on vähemmän hyväntahtoista piikittelyä pikkaisen sokerilla kuorrutettuna vaan. Siitä kun ei saa vetää herneitä nenään kas kun on sitten pikkusielu.
Nimim. toissa viikolla naistenhuoneessa itkenyt "pikkusielu", joka sai pikkaisen tarpeekseen "hyväntahtoisesta naljailusta" (ja jep, joo, vaihdan hommia, mulle riitti)
ei ole mukavampaa kun työpaikalla kaikki ovat sen verran kavereita keskenään, että kaikki piikittelevät toisiaan. On tosi mukava ja leppoisa fiilis.
Kaikki menee joskus pilalle kun tulee joku uusi rautakangen perseensä laittanut pikku sielu.
kuin henkilö, joka ei ymmärrä v*ttuilun ja kiusoittelun eroa. Osaan kyllä tarpeen vaatiessa v*ttuilla, mutta koskaan ei ole työpaikalla vielä tullut tarvetta niin tehdä. Piikittelyllä tässä tilanteessa tarkoitin ihan puhdasta pahansuopaa pään aukomista, en mitään hyväntahtoista kaverien keskeistä naljailua. Ap
Meidän työpaikalla on muuten hyvä henki, mutta viereisellä osastolla on yksi tyyppi, joka aina minut nähdessään alkaa heittää jotain typerää pikkunokkelaa piikkiä. Menen vielä jonain päivänä sen naamaa vasten kysymään, että mikä v**tu sun ongelma on.
Tuollainen turhanpäiväinen piikittely ja ihmisarvon polkeminen ei tosiaan edistä yhteistä toimintaa.
hoitoalalla ainakin on enemmän kuin tarpeeksi työhönsä leipääntyneitä vanhoja hoitajia, jotka piikittelevät ja puhuvat selän takana nuorista/nuoremmista hoitajista, sekä opiskelijoista. Narsismi kukkii.