Lue keskustelun säännöt.
Anna Abreu on vapaaehtoisesti lapseton!
01.06.2011 |
Ja kehtaa vielä sen julkisestikin sanoa. En taida enää antaa tyttäreni kuunnella hänen musiikkiaan.
Kommentit (50)
Mutta eihän noin nuoren tartte perhettä perustaa edes vuosiin, jos menisi kohdunpoistoon niin nauraisivat varmaan ulos.
Oikeesti, odottais edes 20 vuotta tälläsiä tarinoita, ei minullakaan ollut perhettä tuossa iässä vielä, ja useamman vuoden meni tuostakin iästä ennenkö sain esikoisen. Meillä 4 lasta. :)
Mutta toi on niin nuorten ajatusmaailmaa! Ymmärrettävää. Ja siis en sano etteikö Anna voisi olla sitä mieltä ettei ikinä haluakaan (en ole lukenut tätä juttuakaan) mutta eihän lapsettomuuden valintaa toi vielä ole. Vaan sitä ettei ole hankkinut lasta tai nähnyt siihen halua, eikä siinä ole mitään outoa. Jos Anna taas sanoo ettei koskaan halua saada omaa lasta niin tuon ikäsenä en jaksaisi moralisoida että 10 vuoden kuluttua mieli muuttuukin. Enkä sano ettei voi päätöksessään pysyä, on vaan kovin nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hohhoijaa. Oikeasti miten väsynyttä...
joskus 32+ eteenpäin.
vela ei ole kukaan alle 30.
Järkyttävää ja surullista luettavaa tämä ketju suurimmaksi osaksi. Toki täällä on muutamia tolkullisia kommentteja. Pitäisi varmaan päättää päivänsä kun on tällainen vapaaehtoisesti lapseton 34 v. luuseri.
Menen nyt Abreusta (jonka asiat eivät kuulu muille kuin hänelle itselleen) sivuun ja ihmettelen, miksi lapsia hankkineet ihmiset ovat niin kärkkäitä puuttumaan toisten toisten ihmisten lapsenhankintaan. En ymmärrä. Mikä siinä niin riipii? Niin sanottu kommentointi näihin asioihin liittyen on likipitäen moralisoivaa. Ja erittäin loukkavaa, kuten ap:n.
Toinen asia: En löydä mistään netistä sellaista keskustelua, jossa voisi oikeasti jakaa tuntoja valitusta lapsettomuudesta. En mistään. Vain panetteluketjuja. Ja se on väärässä, joka sanoo, ettei tässä valinnassa ole mitään puitavaa. Kyllä on. Niin monessa eri tilanteessa on tilivelvollinen. Ei lapsen tehneiltä tivata, miksi teit tuon lapsen. Joudun jatkuvasti kokemaan syyllisyyttä siitä, että olen tuottanut pettymyksen omille vanhemmilleni, ja myös appivanhemmilleni. Onko liikaa pyydetty, että tästä voitaisiin edes joskus keskustella ilman, että joku maidontuoksuinen äiti tulee syyllistämään, miten itsekäs uraihminen sinun täytyy olla kun et lapsia halua. Haluan myös sanoa, että ei tämä ole helppoa miehellekään, jolla on sama valinta ja ajatus. Mutta naisia kohtaan tämä äitiyden vaatimus on jotakin aivan erityistä. Pian en jaksa enää. Voiko kukaan kertoa, missä foorumilla tästä asiasta voisi puhua asiallisesti? Anteeksi kun vuodatin tänne. Tämä sivu oli yksi niistä harvoista lapsi-aiheisista, joka löytyi, kun laittoin googleen hakusanan "valittu lapsettomuus". Vauva-lehden sivut. Niin surkuhupaista kuin se onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää ja surullista luettavaa tämä ketju suurimmaksi osaksi. Toki täällä on muutamia tolkullisia kommentteja. Pitäisi varmaan päättää päivänsä kun on tällainen vapaaehtoisesti lapseton 34 v. luuseri.
Menen nyt Abreusta (jonka asiat eivät kuulu muille kuin hänelle itselleen) sivuun ja ihmettelen, miksi lapsia hankkineet ihmiset ovat niin kärkkäitä puuttumaan toisten toisten ihmisten lapsenhankintaan. En ymmärrä. Mikä siinä niin riipii? Niin sanottu kommentointi näihin asioihin liittyen on likipitäen moralisoivaa. Ja erittäin loukkavaa, kuten ap:n.
Toinen asia: En löydä mistään netistä sellaista keskustelua, jossa voisi oikeasti jakaa tuntoja valitusta lapsettomuudesta. En mistään. Vain panetteluketjuja. Ja se on väärässä, joka sanoo, ettei tässä valinnassa ole mitään puitavaa. Kyllä on. Niin monessa eri tilanteessa on tilivelvollinen. Ei lapsen tehneiltä tivata, miksi teit tuon lapsen. Joudun jatkuvasti kokemaan syyllisyyttä siitä, että olen tuottanut pettymyksen omille vanhemmilleni, ja myös appivanhemmilleni. Onko liikaa pyydetty, että tästä voitaisiin edes joskus keskustella ilman, että joku maidontuoksuinen äiti tulee syyllistämään, miten itsekäs uraihminen sinun täytyy olla kun et lapsia halua. Haluan myös sanoa, että ei tämä ole helppoa miehellekään, jolla on sama valinta ja ajatus. Mutta naisia kohtaan tämä äitiyden vaatimus on jotakin aivan erityistä. Pian en jaksa enää. Voiko kukaan kertoa, missä foorumilla tästä asiasta voisi puhua asiallisesti? Anteeksi kun vuodatin tänne. Tämä sivu oli yksi niistä harvoista lapsi-aiheisista, joka löytyi, kun laittoin googleen hakusanan "valittu lapsettomuus". Vauva-lehden sivut. Niin surkuhupaista kuin se onkin.
Voin kertoa sinulle, että teet niin tai näin, teet aina jonkun mielestä väärinpäin. Minulla on neljä lasta. Kun sain ensimmäisen 25-vuotiaana, jopa oma äitini kommentoi, että ei olisi pitänyt noin nuorena ainakaan. Kun sain toisen, sekin oli jonkun mielestä ainakin väärässä vaiheessa suhdetta; kun sain kolmannen, se oli jonkun mielestä "varmaankin vahinko" tai "yritys saada tiettyä sukupuolta"; kun sain neljännen, on tullut kommenttia, että olen tehnyt liian vanhana lapsen - ja tietysti liikaa lapsia, ja elämäni on varmaan tylsää vähintäänkin.
Mä olin vapaaehtoisesti lapseton velä vuosi sitten ja ikää oli melkein 40v.Anna taitaa olla nuorempi kuin minä.=D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää ja surullista luettavaa tämä ketju suurimmaksi osaksi. Toki täällä on muutamia tolkullisia kommentteja. Pitäisi varmaan päättää päivänsä kun on tällainen vapaaehtoisesti lapseton 34 v. luuseri.
Menen nyt Abreusta (jonka asiat eivät kuulu muille kuin hänelle itselleen) sivuun ja ihmettelen, miksi lapsia hankkineet ihmiset ovat niin kärkkäitä puuttumaan toisten toisten ihmisten lapsenhankintaan. En ymmärrä. Mikä siinä niin riipii? Niin sanottu kommentointi näihin asioihin liittyen on likipitäen moralisoivaa. Ja erittäin loukkavaa, kuten ap:n.
Toinen asia: En löydä mistään netistä sellaista keskustelua, jossa voisi oikeasti jakaa tuntoja valitusta lapsettomuudesta. En mistään. Vain panetteluketjuja. Ja se on väärässä, joka sanoo, ettei tässä valinnassa ole mitään puitavaa. Kyllä on. Niin monessa eri tilanteessa on tilivelvollinen. Ei lapsen tehneiltä tivata, miksi teit tuon lapsen. Joudun jatkuvasti kokemaan syyllisyyttä siitä, että olen tuottanut pettymyksen omille vanhemmilleni, ja myös appivanhemmilleni. Onko liikaa pyydetty, että tästä voitaisiin edes joskus keskustella ilman, että joku maidontuoksuinen äiti tulee syyllistämään, miten itsekäs uraihminen sinun täytyy olla kun et lapsia halua. Haluan myös sanoa, että ei tämä ole helppoa miehellekään, jolla on sama valinta ja ajatus. Mutta naisia kohtaan tämä äitiyden vaatimus on jotakin aivan erityistä. Pian en jaksa enää. Voiko kukaan kertoa, missä foorumilla tästä asiasta voisi puhua asiallisesti? Anteeksi kun vuodatin tänne. Tämä sivu oli yksi niistä harvoista lapsi-aiheisista, joka löytyi, kun laittoin googleen hakusanan "valittu lapsettomuus". Vauva-lehden sivut. Niin surkuhupaista kuin se onkin.
Siis ei voi olla totta! Millainen ihminen voi edes harkita jättää lapst tekemättä?? Minä olen tiennyt jo viisi vuotiaasta että minusta tulee pää toiminen äiti! Apreun ikäisenä minulla oli jo kaksi ihanaa lasta ja myöhemmin tuli kolme lisää! tuolläinen pikku tähtönen ei tiedä elämästä eikä oikeasta naiseudesta mitään! Nainen ei ole mitään ennenkuin sillä on ainakin pari lasta! Ei kyllä enään meidänkään likka kuuntele tuota hempukkaa! Mitä se meinaa elämällään tehdä? Bilettää ja iskeä miehiä? Kyllä käy sääliksi tätä henklöä!
Olen vapaaehtoisesti lapseton 43v nainen sekä onnellinen ja tyytyväinen elämääni.
Mitä ihmeen negatiivista siinä muka olisi, että on vapaaehtoisesti lapseton?? Aloittaja voisi selittää tämän... En keksi yhtäkään huonoa asiaa, joka seuraisi siitä, jos Anna Abreu päättää jäädä lapsettomaksi nyt ja vaikka tulevaisuudessakin.
Aika törkeän huonoa vanhemmuutta muuten kieltää lapsiaan kuuntelemasta jonkun laulajan musiikkia siksi, että tämä on vapaaehtoisesti lapseton. Enpä olisi uskonut, että noinkin ahdasmielisiä äiti-ihmisiä on olemassa. Onneksi itse olen vapaaehtoisesti lapseton.