Ihan pieni anoppiärsyyntyminen:
Alkuun: anoppini on mukava ja tulemme hyvin juttuun. Arvostan häntä ja hän minua.
SILTIKIN ärsyttää joskus pikkuasiat, niinkuin häntäkin varmaan minussa jotkut, en tiedä.
Kun käymme kylässä, hän kysyy koska haluatte ruokaa. Sanon sopiiko klo 11. Hän sanoo sopivan hyvin, mutta alkaa heti laittaa ruokaa ja ilmoittaa 10min päästä ruoan olevan pöydässä, kun kello on 9:50. Onkin jo valmistellut vaikka mitä ja häärää ruoan heti. Siis toki jos itse ovat nälkäisiä niin laittavat ruoan kun heille sopii, mutta miksi kysyä milloin ruoka sopii (lapsille) jos ei aio niin tehdä?
Jos taas päätämme miehen kanssa vuorostaan tehdä ruokaa heille, ettemme aina olisi syöttiläitä, tulee anoppi siihen puhelemaan miten heidän ruokansa ovatkin aina niin huonoja ja niin tavallisia ja voivoi pitäisikö kuitenkin nyt tuohon salaattiin hakea sitä tai tätä ja jos hän nyt äkkiä kipaisee kellarista sen eilisen makkarakeiton ja lämmittää sen heille. Sitten hän ottaa pikkiriikkisen annoksen sitä mitä me laitoimme ja syö apen kanssa makkarakeittoa. Kysyy jokaisesta murusesta "mitä TÄMÄ on? Entä tämä?" No se on paprikaa. Se on fetaa.
Jos käymme pitempään kylässä, hän kysyy tarvitsemmeko kaupasta jotain. Sanon emme, meillä on kaikki mukana. Tarvitsetteko hammasharjoja, entä maitoa, entä tahnaa, entä saippuaa, entä vaippoja.. Emme tarvitse mitään, kiitos. Sitten hän kipittää kauppaan ja tuo kaikkea, varmuuden vuoksi.
Kun lapset leikkivät pihavaatteissaan ulkona, on anoppi koko ajan kauhuissaan miten sotkuiseksi vaatteet menevät. No niin, ne on sitä varten. Sitten pesen ne. Mutta ei, hän kannatuttaa apella suuren maton nurmikolle, jotta lapset voivat leikkiä siinä likaantumatta.
NOniin, lopetan nyt. :) Ja yhä, ihan oikeasti hän on tosi kiltti ja ihana ihminen, joskus vain toivoisin vähän parempaa viestintää välillemme. :D Että se mitä sanoisin menisi jotenkin perillekin asti. :)
Kommentit (24)
lukea sitten kun on itse anoppi!Pelkään että itsestäni tulee tuollainen, ehkä siinä toivossa että tuleva miniäni on tyytyväinen ja tuo perheensä meille kylään. Koska äiti on perheessä se, joka useimmiten yhteydenpidon hoitaa, ei mies.
liian kiltti. Hän yrittää epätoivoisesti miellyttää ja on siten rasittava.
Hän on tosi kiltti ja aina miettii muita ennen itseään. Se kääntyy tarkoitustaan vastaan ja on jo rasittavaa. Anoppi myös kauhistelee kaikkea niin hirveästi, että kupoli meinaa räjähtää. Jos sanon ostaneeni pussillisen omenoita, hän että kauhia, ihan koko pussillisen, kuka ne nyt sitten ehtii syödä, pitäisikö hänen leipoa sitten piirakka tai jospa ne kuorisi aina lapsille eväiksi vai miten sen nyt ja tuleekohan kaikille nyt mahat kipeiksi. Soittaa vielä perään että onko nyt maha kipeänä lapsilla.
Saati jos joku sairastuu. Mistä se nyt tuli, tartuttikohan sen nyt se pitkä epäilyttävä mies kaupassa, vai eikai se nyt tullut siitä kun hän oli kolme viikkoa sitten uimahallissa ja siellä yski joku lähellä uinut.
Tarkoittaa hyvää, mutta rasittaa.
ap
liian kiltti. Hän yrittää epätoivoisesti miellyttää ja on siten rasittava.