Lue keskustelun säännöt.
Meille tulee kohta ero miehen kanssa öiden takia!!
29.05.2011 |
Mä kiehun taas raivosta - mies ei sitten millään viitsi (tai mitä lie, mistä kyse, ei osaa edes itse vastata?!) osallistua lasten yöhoitoon. Oli loma tai viikonloppu tai mikä tahansa. Valvottava vauva on ajanut mut umpiuupumuksen rajamaille, olen rukoillut miestä että osallistuu sen hyssyttämiseen välillä. Mies lupaa, mutta yöllä vain kääntää selän vauvalle ja kuorsaa tyynesti. Viime yönä myös isompi sairasteli ja oksensi, välillä tahtoi pissalle jne. vaati yöhoitoa. Mies oli todella kiukkuinen kun pyysin häntä osallistumaan, äristen teki jotain ja nukkui heti taas, mä hoidin molempia lapsia.
Miksi on aikuiselle ihmiselle niin julmetun vaikeaa osallistua ja olla jotenkin "kuulolla" lasten suhteen?! Okei, jos ei herää niin ei, mutta kun ei suostuisi osallistumaan vaikka herätän miehen avuksi. Tuntuu ettei KELLÄÄN MUULLA näin junttia miestä tän asian suhteen. Päivällä kyllä osallistuu. Mutta helppo virkeän onkin.
Kommentit (32)
lähdin seuraavana päivänä äidilleni täysihoitoon. Pakkasin autoon lapsille tavaraa ja vaatetta varmaan kuukauden tarvetta varten, en jättänyt miehelle edes lappua siitä, missä ollaan. Mies kun oli lähtenyt sunnuntaiaamun ratoksi käväisemään kaverillaan sen sijaan, että olisi hoitanut lapsia edes aamun.
Mies soitti illalla klo 19.00 ja kysyi, missä olen. Hän olisi jo halunnut ruokaa!!! (ei, en todellakaan ole passannut miestäni, mutta oli tottunut siihen, että lapsille on ruokaa säänöllisesti, joten tietty ilmestyi samaan pöytään). Sanoin, että olen lepäämässä lasten kanssa, koska olen niin väsynyt, että en enää pysy hereillä. Miehen mielestä se oli väärin, koska hän oli juuri ajatellut lähteä esikoisen (siis sairaan!) kanssa ongelle.
Olin lasten kanssa 2 vko nukkumassa väsymystä pois, äitini ja siskoni hoitivat lapsia. Mies soitti joka päivä ja aina vastaukseni oli sama: minä lepään nyt.
Kun palasin kotiin, muutin työhuoneen omaksi makuuhuoneekseni ja ilmoitin, että sinne ei ole kenelläkään asiaa, kun minä nukun. Ja hankin MLL:n hoitajan, joka kerran viikossa oli aamupäivän lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lykkäät lapset isälle ja painut nukkumaan. Eikä sit mieheltä mitään mutinoita!
Ja sille joka ihmettelee, että miksi tarvitsee molempien valvoa. No, kuten edellä todettu, ei tarvitse samana yönä molempien olla lapsia hyysäämässä mutta jonkunlaista vuorottelua olisi hyvä olla ettei toinen uuvahda täysin.
Mutta poikkeusöinä jos vaikka molemmat/useammat lapset vaikka sairastavat, niin sitten kyllä voi molemmat vanhemmat olla hoitoapuna. Joskus olen puoliyötä imettänyt nuorinta ja kaksi vanhempaa ovat olleet oksutaudissa. Siinä ei paljoa mieskään ole lepoa saanut kun hoitanut isompia minun ollessa kiinni pienimmässä. Ei ole mies mutissut vastaan mutta mun mies nyt osaa ajatella muutakin kuim omaa napaansa.
Kyllä mä huomaa ettei se asiaa "pahuuttaan" tee, jotenkin se vaan on kun eri ihminen öisin - jurrittaa, puhuu mitä sattuu, on kiukkuinen. Sitä ei vaan saa jotenkin yöllä kantamaan vastuutaan ei sitten millään. Päivällä olen puhunut asiasta hyvässä ja pahassa, rauhassa, kysellen jne. mutta mies on lähinnä hiljaa. Ottaa sitten ja vie lapsen ulos jotta saan olla rauhassa kotona tai jotain, mutta mä taas en osaa nukahtaa päivisin ja mies tietää sen. Olen rukoillut että osallistu ensi yönä, mutta aina menee saman kaavan mukaan ja mies vaan kuorsaa.. Toki yh:na hoitaisin yksin mutta niinhän teen nytkin, on paljon vähemmän henkisesti rankkaa todella hoitaa lapset yksin kun siinä ei ole ketään keltä voisikaan odottaa mitään, mutta nyt mies saa olla kuin vapaamatkustaja tässä.
Mikä siinä on niin ihmeellistä, Sä et osaa nukkua päivällä ja miehes ei osaa valvoo yöllä? Miksi just sen miehen pitäs muuttua?
nyt vaan ei ole luonnostaan yhtä hyvin kuulolla kuin äiti-ihmiset. Olen siis antanut miehen nukkua, paitsi silloin kun kaksoset olivat aivan pieniä vauvoja ja heräsivät samaan aikaan syömään, silloin mies hoiti heitä alussa öisin ja minä päivisin, kun mies oli lomalla.
Jos teillä on muuten hyvä liitto, älä anna väsymyksen ja kiukun tehdä tepposiaan, voit jälkeenpäin katua todella rankasti että lopetit liiton pian ohimenevän vaiheen takia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä huomaa ettei se asiaa "pahuuttaan" tee, jotenkin se vaan on kun eri ihminen öisin - jurrittaa, puhuu mitä sattuu, on kiukkuinen. Sitä ei vaan saa jotenkin yöllä kantamaan vastuutaan ei sitten millään. Päivällä olen puhunut asiasta hyvässä ja pahassa, rauhassa, kysellen jne. mutta mies on lähinnä hiljaa. Ottaa sitten ja vie lapsen ulos jotta saan olla rauhassa kotona tai jotain, mutta mä taas en osaa nukahtaa päivisin ja mies tietää sen. Olen rukoillut että osallistu ensi yönä, mutta aina menee saman kaavan mukaan ja mies vaan kuorsaa.. Toki yh:na hoitaisin yksin mutta niinhän teen nytkin, on paljon vähemmän henkisesti rankkaa todella hoitaa lapset yksin kun siinä ei ole ketään keltä voisikaan odottaa mitään, mutta nyt mies saa olla kuin vapaamatkustaja tässä.
Mikä siinä on niin ihmeellistä, Sä et osaa nukkua päivällä ja miehes ei osaa valvoo yöllä? Miksi just sen miehen pitäs muuttua?
Kaikki ihmiset eivät todellakaan osaa nukkua päivällä. Niin se vain on. Mitä suurempi paine saada unta, sitä varmemmin sitä unta ei saa.
tuon takia. Tai siis mies oli vapaamatkustajana kaikilla elämän alueilla. Lopulta ei edes käynyt töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä ole siitä mitään kynnyskysymystä tehnyt. Jos joskus harvoin lapset ovat olleet oksennustaudissa tms. olen ne hoitanut. Ja tietysti yösyötöt aikanaan.
NYt voin hyvällä omallatunnolla olla kun mies hoittaa lapsien harrastekuskauksia ja tekee yleensä ruuat ja pesee pyykit yms. Kun itse antaa niin saa myös takaisin!
Ei meilläkään mies ole yöhoitoihin osallistunut enkä ole siitä mitään kynnyskysymystä tehnyt. Jos joskus harvoin lapset ovat olleet oksennustaudissa tms. olen ne hoitanut. Ja tietysti yösyötöt aikanaan.
NYt voin hyvällä omallatunnolla olla kun mies hoittaa lapsien harrastekuskauksia ja tekee yleensä ruuat ja pesee pyykit yms. Kun itse antaa niin saa myös takaisin!
Jos on kerta kaikkiaan niin väsynyt ja poikki, että pää hajoaa ja fysiikka pettää, niin silloin viimeistään tarvitsee apua yöheräilyihin. Mutta jos jaksaa hoitaa yöt yksin niin siittä vaan.
Meillä on alusta asti mies auttanut yöhoidossakin. Juurikin niin että välillä hoitaa koko yön lapsia, että itse saan nukuttua koko yön putkeen. Ja arvaappas mitä, tekee silti perheessä ruokaa, hoitaa pyykkihuolto jne. Meillä kun ei lasketa näitä asioita. Yhteinen koti ja perhe, yhdessä ne myös hoidetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei niinä öinä hoida, kun töihin on menossa. En mäkään jaksais. Mutta kun on vapaata, niin kyllä sunkin pitäisi saada levätä. Tehkää niin, että nukut sitten miehen vapailla päiväsaikaan muutaman tunnin, ja mies hoitaa lapset silloin.
Että 'kaikki ei osaa nukkua päivällä'.
Kyllä osaa! Lopulta. Lopulta, kun on ihan totaalisen väsynyt, niin vaan nukahtaa. Niin siinä käy.
Kokemusta on.
Mutta ei se nyt reilua ole jos yksi ihminen joutuu hoitamaan kaikki yöt. Eihän siinä mitään jos se yksi ihminen aidosti kokee jaksavansa, mutta jos tilanne on kuin ap:llä, niin silloin pitää todellakin sen toisen vanhemman nostaa se pää sieltä omasta p*rseestä ja tulla apuun.
Meillä mies hoitaa lasten yöhulinoinnoin keskimäärin kahtena yönä/vko. Eli aika usein vkonloppuisin. Silloin minä saan nukkua vierashuoneessa korvatulpat korvissa ja kerätä voimia viikkoa varten. Tämä on meillä ihan itsestäänselvää. Kaksi ihmistä on lapsia yhdessä tehnyt, kaksi ihmistä lapsista huolehtii, MYÖS ÖISIN.
Tiedän myös yhden tapauksen, jossa perheen mies ei muka herännyt vaikka vauva kiljui korvaan vartin. Sitten kun mies oikeasti joutui jäämään yöksi vauvan kanssa kaksin niin kappas, vauva hoitui ja sai yömaitonsa ja tuttinsa yön aikana ilman ongelmia. Eli asennekysymys. Kun tietää, ettei ole pakko tehdä mitään, niin sitten ei muka herääkään. Mutta kun onkin tosi kyseessä niin jo alkaa simmu aueta. Kusipäistä tuommonen.