en muista mistäoon kuullu, että joku oli tajunu suunnilleen synnyttäessä olevansa raskaana.
Miten voi olla mahdollista, että maha ei kasva? Menkkojen poisjäämättä jääminen ei ole mahdotonta.
Kommentit (51)
että olisi hyvin voinut mennä niiltä osin ohikin tuo raskaus. Vieläkin näen painajaisia siitä että vauva ei liiku, ja olen varma että vauva on kuollut.
Tämä oli kuitenkin kolmas ja erittäin hartaasti toivottu lapsi ja minulla on erittäin eteenpäin työntyvä kohtu, joten näkyi ulospäin jo vahaisessa vaiheessa.
..tämän takia en halua tarinaani kertoa julkisesti. vittumaisinta on se, kun muuttaessa joutuu vaihtamaan neuvolaa ja kaiken taas alkaa alusta.. kunnei kukaan usko, niin ei sitten vain usko. en minäkään uskonut, ennen kuin jouduin saman itse kokemaan.
t. kymppikö se mun kirjotus oli..
(isossa sairaalassa)ja kyllä heille tosiaan tulee lähes kuukausittain synnyttäjä, joka ei tiedä itse olevansa raskaana. Toki osa näistä on jotenkin "yksinkertaisia" (vammaisia tai mt-potilaiksi luokiteltavia), mutta osa on ihan normaaleja ihmisiä. Uskomattomaltahan se kuulosta..
..olin edellisenä ehtoona töissä vielä iltavuorossa. vuoron päätyttyä klo 9 lähdin kavereiden kanssa istumaan iltaa biljardibaariin. siinä sitten ennen puoltayötä kotimatkalla, tuli vatsa ihan tolkuttoman kipeäksi. luulin, että kuolen. todellakin olen hoikka vartaloltani (170/59) eikä missään näkynyt mitään ulospäin. tosin perse oli hieman levinnyt viime aikoina, mutta ajattelin sen johtuvan suunnattomasta snickershimostani. paiskin töitä yötäpäivää, joten ei tullut juuri katsottua mitä sinne suuhun päivän aikana laittaa.. ja kuukautiset tulivat ihan loppuun saakka normaalisti. seurusteltu oltiin miehen kanssa vajaa vuosi, joten ei todella ollut tarkoituksena tapahtua näin. ehkäisynä meillä oli sekä pillerit, että kondomi!!! päivystykseen matkalla vatsakipuni vain paheni pahenemistaan ja luulin, että suolistoni räjähtää. ajattelin, että tämäkö on nyt sitten sitä kauhealta kuulostavaa umpisuoliongelmaa.. sisällä sairaalassa useampi hoitsu ihmetteli vieressä, että mikäs minulla oikein on. eihän ne siellä ensiavussa voineet kuvitella, että minä - pelkkää luuta ja nahkaa- muka synnyttäisin kohta 3,2 kilosen pojan!!! puolisen tuntia siellä kärvistellen joku keksi kutsua lääkärin paikalle ja tämä siinä sitten tutkiessaan tajusi tehdä sisätutkimuksen ja huudahtikin saman tien että "tämä tyttö synnyttää". pelästyin ihan hirmuisesti, ajattelin että sieltä tulee nyt ulos jokin ihan pieni verimöykky, että saan keskenmenon. puolitoistatuntia myöhemmin kuulin synnyttäneeni 50 senttisen ja 3,2kiloisen pojan, jonka näin tosin vasta seuraavana päivänä. voin kertoa, että KUKAAN ei uskonut tätä todeksi. soitin aamulla klo 6 pomolle, että en voi tunnin päästä millään olla töissä, koska synnytin viime yönä. edelleen, näin neljä vuotta myöhemmin saan kaikille selitellä tätä yllätysraskautta. kukaan ei usko tarinaa äitini kertomana, ennen kuin tämä näyttää valokuvia minusta päivää ennen synnytystä. niin että kyllä se vain voi olla totta. lääkäri selitti minulle, että en ollut ilmeisesti siksi tuntenut vauvan liikkeitäkään, koska kohtuni on sisäänpäin kääntynyt ja vauva on koko ajan ollut kiinni selkärangassa. ja minä kun niin olisin halunnut kokea normaalin raskauden, tai oikeammin TIETOISEN sellaisen.
oho aika melkoista! varmaan oikeesti aika häröä mennä sairaalaan ja sitten yhtäkkiä vaan saada tietää että noniin ponnistas laps tulossa jo voi ei :D mutta niinhän on sitten näköjään mahdollista, itse jotenkin ajattelen kun itselläni oli aivan järkyttävä vatsa ja kun vauva esim. potkaisi niin sehän näky ja tuntu että! Mutta jos tosiaan sisäänpäin kääntynyt kohtu (?) niin mahdollista näköjään huh! :D
Maha kasvaa paljon enemmän kuin vauvan koon verran, kun sinne pitää mahtua myös lapsivesi, istukka ja kasvanut kohtu kaikkine lihaksineen ja pehmikkeineen. Mihin se kaikki meni, jos et sitä huomannut?
Olen suunnilleen samoissa mitoissa kanssasi, ja musta kyllä huomaisi ihan takuulla, jos vatsan kohdalle laitettaisiin ylimääräiset 10 kg.
Eikö sulla ollut mitään oireita? Pahoinvointia, venymiskipuja, väsymystä, liitoskipuja?
tajusin ne vasta kun synnytyksestä oli kulunut jonkin aikaa. olinhan minä jatkuvasti väsynyt, mutta kuvittelin sen johtuvan töistä. haalein itselleni ihan hirmuisesti vuoroja, koska tarkoituksena oli ostaa ensimmäinen koti. pahoinvointia oli hetkittäin, mutta kuvittelin sen johtuvan huonosta ruokavaliostani. tosiaan vetelin snickersejä ja marseja aina nopeasti ruokatuntien sijasta. mistään liitoskivuista tms en tiedä mitään.. ja koska menkat tosiaan tulivat ihan loppuun saakka säännöllisinä, en missään vaiheessa edes osannut kuvitella olevani raskaana. sairaalasta kotiuduttuamme olin ihan äimän käkenä, kun sylissä olikin jokin aivan vieras pieni ihminen. minun piti olla äiti, mutta en osannut - enhän tuntenut tätä pientä. meni tosi pitkä tovi, ennen kuin "normaali" äidinrakkaus heräsi poikaa kohtaan.
niin..ja.. kiloakaan minulle ei tosiaan raskauden aikana tullut.
..tämän takia en halua tarinaani kertoa julkisesti. vittumaisinta on se, kun muuttaessa joutuu vaihtamaan neuvolaa ja kaiken taas alkaa alusta.. kunnei kukaan usko, niin ei sitten vain usko. en minäkään uskonut, ennen kuin jouduin saman itse kokemaan.
t. kymppikö se mun kirjotus oli..
Perustelin vain, miksi tarinasi kuulostaa MINUN MIELESTÄNI uskomattomalta. Jos se oikeasti meni noin, olen pahoillani puolestasi, kun sinua ei uskota.
t. 13
..olin edellisenä ehtoona töissä vielä iltavuorossa. vuoron päätyttyä klo 9 lähdin kavereiden kanssa istumaan iltaa biljardibaariin. siinä sitten ennen puoltayötä kotimatkalla, tuli vatsa ihan tolkuttoman kipeäksi. luulin, että kuolen. todellakin olen hoikka vartaloltani (170/59) eikä missään näkynyt mitään ulospäin. tosin perse oli hieman levinnyt viime aikoina, mutta ajattelin sen johtuvan suunnattomasta snickershimostani. paiskin töitä yötäpäivää, joten ei tullut juuri katsottua mitä sinne suuhun päivän aikana laittaa.. ja kuukautiset tulivat ihan loppuun saakka normaalisti. seurusteltu oltiin miehen kanssa vajaa vuosi, joten ei todella ollut tarkoituksena tapahtua näin. ehkäisynä meillä oli sekä pillerit, että kondomi!!! päivystykseen matkalla vatsakipuni vain paheni pahenemistaan ja luulin, että suolistoni räjähtää. ajattelin, että tämäkö on nyt sitten sitä kauhealta kuulostavaa umpisuoliongelmaa.. sisällä sairaalassa useampi hoitsu ihmetteli vieressä, että mikäs minulla oikein on. eihän ne siellä ensiavussa voineet kuvitella, että minä - pelkkää luuta ja nahkaa- muka synnyttäisin kohta 3,2 kilosen pojan!!! puolisen tuntia siellä kärvistellen joku keksi kutsua lääkärin paikalle ja tämä siinä sitten tutkiessaan tajusi tehdä sisätutkimuksen ja huudahtikin saman tien että "tämä tyttö synnyttää". pelästyin ihan hirmuisesti, ajattelin että sieltä tulee nyt ulos jokin ihan pieni verimöykky, että saan keskenmenon. puolitoistatuntia myöhemmin kuulin synnyttäneeni 50 senttisen ja 3,2kiloisen pojan, jonka näin tosin vasta seuraavana päivänä. voin kertoa, että KUKAAN ei uskonut tätä todeksi. soitin aamulla klo 6 pomolle, että en voi tunnin päästä millään olla töissä, koska synnytin viime yönä. edelleen, näin neljä vuotta myöhemmin saan kaikille selitellä tätä yllätysraskautta. kukaan ei usko tarinaa äitini kertomana, ennen kuin tämä näyttää valokuvia minusta päivää ennen synnytystä. niin että kyllä se vain voi olla totta. lääkäri selitti minulle, että en ollut ilmeisesti siksi tuntenut vauvan liikkeitäkään, koska kohtuni on sisäänpäin kääntynyt ja vauva on koko ajan ollut kiinni selkärangassa. ja minä kun niin olisin halunnut kokea normaalin raskauden, tai oikeammin TIETOISEN sellaisen.
oho aika melkoista! varmaan oikeesti aika häröä mennä sairaalaan ja sitten yhtäkkiä vaan saada tietää että noniin ponnistas laps tulossa jo voi ei :D mutta niinhän on sitten näköjään mahdollista, itse jotenkin ajattelen kun itselläni oli aivan järkyttävä vatsa ja kun vauva esim. potkaisi niin sehän näky ja tuntu että! Mutta jos tosiaan sisäänpäin kääntynyt kohtu (?) niin mahdollista näköjään huh! :D
niin ei sitä välttämättä usko. Varsinkin, jos on kärsinyt lapsettomuudesta ja lääkäri on sanonut, että ilman hoitoja on raskautuminen lähes mahdotonta.
Pahoinvointia ei kaikille tule. Väsymys on niin yleistä muutenkin. Joillakin on kuukautiset tosi epäsäännölliset (kuten minulla) tai vuoto on aina ollut niukkaa eikä lopu koko aikana. Vauvan liikkeet on helppo sekoittaa ilmavaivoihin, jos vauva ei ole kova potkimaan. Painon lisäys taas selittyy herkuttelulla. Rinnat kipeytyvät välillä muutenkin.
Kerran juttelin tuttuni kanssa. Oli kesä, hänellä oli trikoopaita, jonka helma oli vielä farkkujen sisällä. Hän oli lomalla ja sanoi jäävänsä kohta äitiyslomalle. Juteltiin niitä näitä ja sitten kysyin, kuka se on äitiyslomalle jäämässä. Laskettuun aikaan oli vajaa kaksi kuukautta aikaa ja hänellä ei ollut minkäänlaista vatsaa, ihan yhtä hoikka oli kuin ennenkin.
esim. Kättärillä tai Naistenklinikalla synnyttää vuodessa useampia naisia, jotka vasta synnytyssalissa kuulevat olevansa raskaana.
Vatsa on ihan normaali loppuraskauden vauvavatsa. Jostain ihmeellisestä syystä he eivät ole asiaa huomanneet. Osa heistä on ihan tolkuissaan olevia, työssä käyviä ihmisiä.
ap
Maha kasvaa paljon enemmän kuin vauvan koon verran, kun sinne pitää mahtua myös lapsivesi, istukka ja kasvanut kohtu kaikkine lihaksineen ja pehmikkeineen. Mihin se kaikki meni, jos et sitä huomannut?
Olen suunnilleen samoissa mitoissa kanssasi, ja musta kyllä huomaisi ihan takuulla, jos vatsan kohdalle laitettaisiin ylimääräiset 10 kg.
Eikö sulla ollut mitään oireita? Pahoinvointia, venymiskipuja, väsymystä, liitoskipuja?
tajusin ne vasta kun synnytyksestä oli kulunut jonkin aikaa. olinhan minä jatkuvasti väsynyt, mutta kuvittelin sen johtuvan töistä. haalein itselleni ihan hirmuisesti vuoroja, koska tarkoituksena oli ostaa ensimmäinen koti. pahoinvointia oli hetkittäin, mutta kuvittelin sen johtuvan huonosta ruokavaliostani. tosiaan vetelin snickersejä ja marseja aina nopeasti ruokatuntien sijasta. mistään liitoskivuista tms en tiedä mitään.. ja koska menkat tosiaan tulivat ihan loppuun saakka säännöllisinä, en missään vaiheessa edes osannut kuvitella olevani raskaana. sairaalasta kotiuduttuamme olin ihan äimän käkenä, kun sylissä olikin jokin aivan vieras pieni ihminen. minun piti olla äiti, mutta en osannut - enhän tuntenut tätä pientä. meni tosi pitkä tovi, ennen kuin "normaali" äidinrakkaus heräsi poikaa kohtaan.
niin..ja.. kiloakaan minulle ei tosiaan raskauden aikana tullut.
kymmentä ylimääräistä tarvita, tuskin sitä lapsivettä viittä litraa on! ehkä joku 5 kg ylimääräistä riittäisi.. vauva + lapsivesi + kohtu.
Maha kasvaa paljon enemmän kuin vauvan koon verran, kun sinne pitää mahtua myös lapsivesi, istukka ja kasvanut kohtu kaikkine lihaksineen ja pehmikkeineen. Mihin se kaikki meni, jos et sitä huomannut?
Olen suunnilleen samoissa mitoissa kanssasi, ja musta kyllä huomaisi ihan takuulla, jos vatsan kohdalle laitettaisiin ylimääräiset 10 kg.
Eikö sulla ollut mitään oireita? Pahoinvointia, venymiskipuja, väsymystä, liitoskipuja?
tajusin ne vasta kun synnytyksestä oli kulunut jonkin aikaa. olinhan minä jatkuvasti väsynyt, mutta kuvittelin sen johtuvan töistä. haalein itselleni ihan hirmuisesti vuoroja, koska tarkoituksena oli ostaa ensimmäinen koti. pahoinvointia oli hetkittäin, mutta kuvittelin sen johtuvan huonosta ruokavaliostani. tosiaan vetelin snickersejä ja marseja aina nopeasti ruokatuntien sijasta. mistään liitoskivuista tms en tiedä mitään.. ja koska menkat tosiaan tulivat ihan loppuun saakka säännöllisinä, en missään vaiheessa edes osannut kuvitella olevani raskaana. sairaalasta kotiuduttuamme olin ihan äimän käkenä, kun sylissä olikin jokin aivan vieras pieni ihminen. minun piti olla äiti, mutta en osannut - enhän tuntenut tätä pientä. meni tosi pitkä tovi, ennen kuin "normaali" äidinrakkaus heräsi poikaa kohtaan.
niin..ja.. kiloakaan minulle ei tosiaan raskauden aikana tullut.
kymmentä ylimääräistä tarvita, tuskin sitä lapsivettä viittä litraa on! ehkä joku 5 kg ylimääräistä riittäisi.. vauva + lapsivesi + kohtu.
Maha kasvaa paljon enemmän kuin vauvan koon verran, kun sinne pitää mahtua myös lapsivesi, istukka ja kasvanut kohtu kaikkine lihaksineen ja pehmikkeineen. Mihin se kaikki meni, jos et sitä huomannut?
Olen suunnilleen samoissa mitoissa kanssasi, ja musta kyllä huomaisi ihan takuulla, jos vatsan kohdalle laitettaisiin ylimääräiset 10 kg.
Eikö sulla ollut mitään oireita? Pahoinvointia, venymiskipuja, väsymystä, liitoskipuja?
tajusin ne vasta kun synnytyksestä oli kulunut jonkin aikaa. olinhan minä jatkuvasti väsynyt, mutta kuvittelin sen johtuvan töistä. haalein itselleni ihan hirmuisesti vuoroja, koska tarkoituksena oli ostaa ensimmäinen koti. pahoinvointia oli hetkittäin, mutta kuvittelin sen johtuvan huonosta ruokavaliostani. tosiaan vetelin snickersejä ja marseja aina nopeasti ruokatuntien sijasta. mistään liitoskivuista tms en tiedä mitään.. ja koska menkat tosiaan tulivat ihan loppuun saakka säännöllisinä, en missään vaiheessa edes osannut kuvitella olevani raskaana. sairaalasta kotiuduttuamme olin ihan äimän käkenä, kun sylissä olikin jokin aivan vieras pieni ihminen. minun piti olla äiti, mutta en osannut - enhän tuntenut tätä pientä. meni tosi pitkä tovi, ennen kuin "normaali" äidinrakkaus heräsi poikaa kohtaan.
niin..ja.. kiloakaan minulle ei tosiaan raskauden aikana tullut.
kymmentä ylimääräistä tarvita, tuskin sitä lapsivettä viittä litraa on! ehkä joku 5 kg ylimääräistä riittäisi.. vauva + lapsivesi + kohtu.
edes kun oli jo rv34.
Mutta vaikka muut ei huomanneet niin kyllä todellakin tiesin itse. Kyllähän ne sikiön liikkeet ovat sellaisia etten voi kyllä ymmärtää miten joku ei niitä tajua. Kaikki möyrimiset, hikkaamiset jne. Kyllä siinä jotain syvää itsepetosta on tai ihan määrätietoista valehtelua jos väittää ettei huomannut.
Itselläni ruoka-aineallergiat aiheuttavat vatsassa samanlaisia tuntemuksia, kuin mitä vauvan potkiminen aiheutti. Samalla tavalla myös vatsanpeitteet tärisevät, kun vauva möyri siellä mahassa. Ja ne suolisto-oireet ovat itse asiassa voimakkaampia kuin vauvan potkimiset.
Kaikki möyrimiset, hikkaamiset jne. Kyllä siinä jotain syvää itsepetosta on tai ihan määrätietoista valehtelua jos väittää ettei huomannut.
Minulla joskus suolet/suoli kuplii niin, että tuntuu kuin vauva potkisi, vaikken olekaan raskaana. Mutta minä tiedän miltä tuntuu kun vauva potkii, koska olen ollut jo 2 kertaa raskaana. Ja tuo kuplinta tuntuu tosiaan kuin vauva potkisi. Mutta miksi minusta ei tuntunut tuolta ennen raskauksiani? Varmasti suolet ovat kuplineet samalla tavalla välillä silloinkin. En ollut tiennyt ennen sitä, miltä vauvan potkut tuntuvat ja en ole kiinnittänyt suolen kuplintaan huomiota...
Yritän vaan sanoa, että niihin potkuihin ei välttämättä kiinitä niin huomiota (ja jos rakenteetkin ovat erilaiset; taaksepäin kallistunut kohtu jne.)
Niin ei se minusta niin itsepetosta ole.
jos siis menkat jatkais tulemistaan. Toki nyt kun oon raskaana ollut, niin osaisin varmaan epäillä, mutta esikoisen kohdalla olisi varmaan voinut selvitä synnärillä.
Olen erittäin hoikka (== alipainoinenkin) ja samoin kuin tossa kerrotussa tarinassa vatsa ei vaan näy edes viimeisillään. Mullekin on lääkäri sanonut, että kohtu on selkärankaan kääntynyt, eli "vatsa" kasvaa sinnepäin eikä näy eteen. Vauvani eivät lisäksi liikkuneet paljon yhtään, kun pienen vatsan takia tilaa oli todella vähän. Olinkin jatkuvasti seurannassa, onko vauva kunnossa, kun liikkeitä on niin vähän, oli eka ja toka, eivät vaan mahtuneet liikkumaan.
Ja teille epäuskoisille, niin joo seinänaapurit ihmetteli miten meillä on niin usein vauva lainassa, eivät olleet kesällä! huomanneet mun raskautta. Eri kerroksessa olleet työkaverit, joita näin viikottain kuitenkin kyselivät tiimiltäni mihin katosin. Ja nuo molemmat on siis sekä esikoisen, että kuopuksen kohdalla. Oli kuopuksen kohdalla ikimuistoiset ilmeet kokouksessa, kun sanoin, etten tuota voi tehdä, kun jään perjantaina äitiyslomalle :D. Pahointvointia ei ollut ollenkaan, mitä nyt välillä issias vaivasi, mut ei sitäkään voi ekana raskauteen liittää, jos menkat tulisi normaalisti. Mulla onneks menkat jäi pois toivotusti, joten ei tullut ylläriä, mut hyvin voisin kuvitella tilanteen.
katoit varmaan eilisen salkkareitten jakson:-)
katoit varmaan eilisen salkkareitten jakson:-)
katoit varmaan eilisen salkkareitten jakson:-)
Tunsin yhden tytön joka oli hoikka, ja näytti viimeisillään siltä kuin olisi ollut max. viidennellä kuulla. Maha oli sellainen pieni kumpu vain. Jos henkilö on hyvin lihava niin helpostihan tuollainen pieni kupu jää huomaamatta.
Silti, outoahan se on jos ei raskauttaan huomaa.
Maha kasvaa paljon enemmän kuin vauvan koon verran, kun sinne pitää mahtua myös lapsivesi, istukka ja kasvanut kohtu kaikkine lihaksineen ja pehmikkeineen. Mihin se kaikki meni, jos et sitä huomannut?
Olen suunnilleen samoissa mitoissa kanssasi, ja musta kyllä huomaisi ihan takuulla, jos vatsan kohdalle laitettaisiin ylimääräiset 10 kg.
Eikö sulla ollut mitään oireita? Pahoinvointia, venymiskipuja, väsymystä, liitoskipuja?