Lue keskustelun säännöt.
Meillä on 13 synttärit vuodessa - pää ja kukkaro ei kestä, mitä tehdä??
25.05.2011 |
Kummilapsia meillä on miehen kanssa yhteensä 5, lisäksi siskon- ja veljenlapset ja pari läheistä ystävää, joiden lasten synttäreille on kutsuttu. Yhteensä tämä tekee 11 lasta, joiden synttäreille tulee kutsu vuodessa, ja kaksi näistä lapsista juhlii isosti myös nimppareitaan - uaah! Eli 13 juhlaa vuodessa, enemmän kuin kerran kuussa keskimäärin. Todellisuudessa tiettyihin aikoihin on pakkautunut paljon juhlia, ja silloin vietämme joka ikisen lauantain ajaen johonkin suuntaan kakkukahveille ja vapaapäivä menee siinä.
Omat lapset ovat niin pieniä, että heillä ei ole kaverisynttäreitä, joten en uskalla edes ajatella, miten tuo juhlintamäärä vielä lisääntyy kun lapset (toivottavasti) saavat omia kavereita!!
Miten te hanskaatte tämän synttärirumban, tämähän on ihan järjetöntä. Isommille lapsille ei voi edes viedä mitään kympin halpislahjaa, vaan 20e minimissään menee per lahja, usein enemmänkin kun toiveet ovat niin kalliita. 40e maksoi viimeisin. Kun olen itse kotihoidon tuella toistaiseksi, niin siinä ei paljon maksella noita kalliita lahjoja. Lisäksi bensarahat tietty jne. jotka nekään eivät ole mitätön menoerä.
Rahanmenon lisäksi vaan RASITTAA, en jaksaisi ihan kaikkia pakkojuhlia, mutta kukaan näistä ihmisistä ei ole sellainen, jonka juhlat voisi jättää väliinkään. Miten te jaksatte tällaista rumbaa vai onko teillä edes tällaista hulabaloota? Yksi pointti on sekin, että kun on näin usein juhlia, ei kotona voi olla mitään herkkuja, koska herkutteluun taipuvainen esikoinen vetää ihan himona herkkuja naamaan joka juhlissa - välillä siis joka lauantai.
Omat lapsemme viettävät myös synttärinsä, joten tämä on tietenkin tavallaan vastavuoroista - tavallaan koska tiedän että muilla tuosta porukasta ei ole näin paljon muita juhlia kuin meillä. Kummilasten perheet eivät tunne toisiaan, miehen ja minun suvut eivät ole keskenään tekemisissä jne.
VINKKEJÄ?
Kommentit (53)
Syntymäpäivät ovat sitä tärkeämpiä, mitä vähemmän niitä on takanapäin. 10 vuodesta eteenpäin ei kannata juhlia kuin täysiä kymmeniä, ja välissä sitten niitä kerran elämässä-juhlia: rippiä, valmistumista, häitä.
Jonkun verran voi ihan ikiomaa arvostelukykyään käyttää ja miettiä, onko juhla sen arvoinen. Kyllä isoäidin 75-vuotisjuhliin lähdetään vähän kauemmaskin siinä toivossa, että vielä kerran ollaan koolla koko suku, seuraavan kerran ehkä hänen hautajaisissaan. Sen sijaan kummilapsen 5-vuotissynttäreiden takia en istuisi autossa monta tuntia, jos matkaa olisi satoja kilometrejä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lisäksi juhlitaan parisuhteen merkkipäiviä ja esim. koulun loppumista, isäinpäivää ja äitienpäivää. Lasten kavereilla on synttärikutsuja. On juhannus, uusivuosi, vappu ja pääsiäinenkin.
En ole vielä ehtinyt rasittumaan tästä sinä aikana, kun olen ollut äitinä (19 vuotta).
Vuodessa on 365 päivää ja niihin mahtuu paljon harmaata arkea. Perikymmentä syytä juhlaan ei tee pahaa.
Sinun ei tarvitse olla sinitarra joka venyy joka paikkaan. Ystävien lapset voi jättää ensimmäisenä pois, keksit vaan muuta menoa siksi viikonlopuksi ja lähetät lahjan postissa, jolloin pääset edes kakunsyönnistä. Ja kyllä halvempia lahjoja VOI antaa, jos vain uskallat. Olet itse määritellyt nyt itsellesi vaatimukset ja tason, missä yrität pysytellä. Mietipä nyt itsekin, olisiko se maailmanloppu, jos et menisi joka kekkereille? Olisitko itse verisesti loukkaantunut pienten lasten äidille joka ei jaksa lähteä aina ajamaan nimipäiviä tai synttäripäiviä viettämään?
Vähennä juhlia niistä kuukausista joissa on liikaa juhlia, sitten kaukaisimmista lapsista alkaen. Järki käteen nyt ilman syyllisyyttä. Voit olla hyvä kummi ilman tuollaista liikayritystä.
joista käytännössä puolet menee vieraiden juhlimiseen ja muihin mainitsemiisi juhliin. Se on meille liikaa, stressi tulee kun koskaan ei saa olla rauhassa. En valitettavasti ole kaltaisesi kaikenkokenut superäiti.
ap
lisäksi juhlitaan parisuhteen merkkipäiviä ja esim. koulun loppumista, isäinpäivää ja äitienpäivää. Lasten kavereilla on synttärikutsuja. On juhannus, uusivuosi, vappu ja pääsiäinenkin. En ole vielä ehtinyt rasittumaan tästä sinä aikana, kun olen ollut äitinä (19 vuotta). Vuodessa on 365 päivää ja niihin mahtuu paljon harmaata arkea. Perikymmentä syytä juhlaan ei tee pahaa.
rajoita vaikka viiteen tärkeimpään viikonloppukyläilyyn per vuosi. Jäljelle jää 48 viikonloppua olla kotona. Voitte viettää oman perheen juhlat sitten arki-iltoina, niin eivät mene viikonloputkaan pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimii ainakin pienillä lapsilla ja vanhemmatkin tykkää, kun otat jälkikasvun vaikka telttaretkelle tai uimaan+lätyille. Tai vie vaikka elokuviin, sarjalipulla pääsee hitusen halvemmalla ja näkee leffan samalla itse ;-)
Ota asenne, että samalla näet ne lasten vanhemmat eli se on sosiaalista kanssakäymistä heidän kanssaan.
omien lasten. En mä ole kokenut hankalaksi. Me elellään normaalisti - ja jos ei ole muuta tekemistä ko. viikonloppuna sovittuna, mennään mielellään juhliin.
Lahjoista on sovittu siskojen ja veljien kanssa, että pieni muistaminen riittää. Meidän lapsille saa tuoda myös kierrätysleluja. Isojen lasten lahjat maksavat usein enemmän, mutta harvapa iso lapsi enää synttäreilleen kummitädin haluaa. Postitse olen kympin lähettänyt. Meillä siis 9 kummilasta.
Jouluna saattaa vähän stressata kun ostaa lahjat 17 lapselle. Viime jouluna kävin hyvissä ajoin kirjakaupan alessa ja sain paljon kivoja lahjoja.
Veljien, siskojen lapsille voi antaa myös yhteislahjan (esim. pelin)
Eli menkää teidän perheen ehdoilla. Jos haluaisitte mieluummin olla mökillä, menette mökille.
me kyllä tosiaan tykätään sekä herkuttelusta että juhlimista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5 kummilasta
2 omaa siskonlasta
2 miehen sisarusten lasta
2 x em. viettävät myös ne hiivatin nimpparit (näistä ollaan joskus livetty, aina ei kehtaa kun tulee palautetta)
2 parhaan ystäväni lapset, jotka itse tulevat vaikka maan ääristä minun tilaisuuksiini.
Ei näistä voi karsia, joten jatkossakin vietetään kakkukahveilla aivan aivan aivan liikaa aikaa.
ap
rajoita vaikka viiteen tärkeimpään viikonloppukyläilyyn per vuosi. Jäljelle jää 48 viikonloppua olla kotona. Voitte viettää oman perheen juhlat sitten arki-iltoina, niin eivät mene viikonloputkaan pilalle.
Ihanaa, että 19vuotta kotiäitinä vastasit tähän viestiin. En minäkään ymmärrä kuinka juhlimista voi pitää rasittavana hulabaloona. Vielä vähemmän ymmärrän kun keskustelun avaaja mainitsi, että kaikilla juhlilla ei pyöri AINA sama väki.
Meillä on "vakiosynttärijuhlia" vuodessa reippaasti toistakymmentä. Päälle nimipäivät, vappu, juhannus, joulu ja kaverisynttärit. Saadaanpa välillä kutsuja myös valmistujaisiin, häihin ja ristiäisiin. Onneksi myös kutsuja tulee epävirallisempiinkin juhliin kuten terassin avajaisiin, tupareihin, "pahan päivän iltaan" yms. yms. Ja kaiken päälle edustusta vielä virallisimmissa avec-juhlissa puolison kanssa ilman lapsia tosin mutta kuitenkin.
Tää on hei ennen kaikkea asennekysymys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välistä. Ihan oikeasti, ei kaikkeen tarvitse suostua.
Sitten parhaan ystävän lapset, tai menet vain toisille synttäreille. Tai sitten vedät yli ne, joille on pisin matka. Mitään satoja kilometrejä ei lähdetä ajamaan yksien nimipäivien tai kissanristiäisten takia. Varaatte kylmästi omia lomareissuja synttäriaikoina ja valittelet kovasti, kun et pääse. Niin muutkin tekee. olet turhan velvollisuudentuntoinen. Ei ihmisen tarvitse aina miellyttää muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
halutaan aikuiset kaverit ja sisarukset ja kummit ja kaimat ja muut.
Meillä on lapsilla vain kaverisynttärit, ei muuta.
Onneksi olen vuorotyössä, voin sen varjolla valehdella olevani viikonloput töissä, ei tarvitse mennä tyhjänpäiväisiin juhliin. Sisartusten lapsille lähetän lahjat. Kummilapsia ei onneksi ole kun ehdin erota kirkosta ennen kuin kaverit alkoi tehdä lapsia. Ja kavereiden lapsille en lähetä lahjoja kun en mene niiden synttäreille.
Ei sun ap. tosiaan tarvitse jaksaa tuollaista. Anna ihmisten loukkaantua jos haluaa. Se on heidän ongelmansa.
ja nimpparit.
älkää ainakaan enää lupautuko kummeiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkien näiden 13 lasten ristiäisissä on käyty, häitä on, valmistujaisia, jnejnejne ja tietenkin vietämme vaput, joulut ja muut. Tässä aloituksessa mainitsin vain synttärit (ja parit nimpparit samoilta lapsilta kun sattui olemaan nyt ajankohtaista).
Tämä tosiaan on asennekysymys - minä en nauti näistä kakkukahvitilaisuuksista tässä määrin, joten ihan järkyttävää touhua jatkuvalla syötöllä.
ap
Ihanaa, että 19vuotta kotiäitinä vastasit tähän viestiin. En minäkään ymmärrä kuinka juhlimista voi pitää rasittavana hulabaloona. Vielä vähemmän ymmärrän kun keskustelun avaaja mainitsi, että kaikilla juhlilla ei pyöri AINA sama väki. Meillä on "vakiosynttärijuhlia" vuodessa reippaasti toistakymmentä. Päälle nimipäivät, vappu, juhannus, joulu ja kaverisynttärit. Saadaanpa välillä kutsuja myös valmistujaisiin, häihin ja ristiäisiin. Onneksi myös kutsuja tulee epävirallisempiinkin juhliin kuten terassin avajaisiin, tupareihin, "pahan päivän iltaan" yms. yms. Ja kaiken päälle edustusta vielä virallisimmissa avec-juhlissa puolison kanssa ilman lapsia tosin mutta kuitenkin. Tää on hei ennen kaikkea asennekysymys!
ihmettelen vähän et mitä sit täällä kyselet jos et ole valmis tinkimään mistään?
kyllä minä ainakin osaisin omista kummilapsistani priorisoida helpostikin tärkeimmät. eipä ole kenellekään tutulle tullut edes mieleen pitää nimpparijuhlia, aika outoa. jos et niistä voi jäädä pois, vika on sinussa eikä kutsujassa. taidat olla niitä ihmisiä jotka ei koskaan voi sanoa ei vaikka kyseessä olis oman perheen etu.
lahjoista todella selviää halvemmallakin jos vain haluaa. mutta jos haluaa pitää jotain ihme kulissia yllä että kyllä meillä on varaa ostaa, niin sit ei tietty voi mitään. kyllä elämästä voi tehdä sit hankalaa, voi hyvänen aika sentään.
kyllä vaan meidän sukulaisten lapsille on kelvanneet halvatkin lahjat, ja niin kelpaa meidänkin lapsille. oletko tullut ajatelleeksi että kun sinä ostat kalliita lahjoja, toisillekin voi tulla sellainen tunne että sinunkin lapsillesi pitää sit ostaa kallis lahja?
Se on ihan sinun oma valintasi, jos annat toisten käyttää sinua hyväkseen, vaatia - korjaan: toivoa - kalliita lahjoja ja käyntejä.
Tunnen ongelman: meillä oli jokseenkin sama määrä juhlia, ja vielä joulu päälle! Ratkaisin ongelman sillä, että varasin suuren pussillisen kaikenlaista sopivaa lahjakamaa alennusmyynneistä, huutokaupoista, kirppareilta. Sitten vaan kaiveltiin pussista sopivaa tavaraa pakettiin. Kaikki olivat sen verran lähellä, ettei edes matkoineen reissuun mennyt koko päivää.
Minun itsetuntoni kesti oikein hyvin "suuttumiset" ja sen, että olin se ilkeä ja laiska akka, joka ei viitsinyt juhliin lähteä.
Elä sinäkin omaa elämääsi, äläkä suotta järjestä sitä toisten ihmisten ehdoilla.
tässä kuussa on ollut viidet nimpparit ja kahdet synttärit, vielä tulossa yhdet nimpparit ja synttärit, siis toukokuussa. Meistä on hauska käydä ja viettää pikkujuhlia, onneksi meidän ystävistä ja sukulaisistakin.
Kenenkään ei tarvitse juhlia yhtään mitään, jokainen pitää ikävää jos haluaa.
20 synttärit + muut kissanristiäiset?!
Huh huh..
Eipä ole tuota ongelmaa ollut.
Mun mielestä esim. kummilapsille voi ihan hyvin vaikka lähettää kortin ja sitten esim jouluna muistaa pienillä lahjoilla.
Ei kai nyt joka jumalan vuosi, joka ikisen kummilapsen kaiman serkun isän äidin synttäreille tarvii vääntäytyä?
Eihän kellään ole aikaa ja rahaa juosta kaikissa kissanristiäisissä.
Itse en edes pidä erityisesti mistään sukujuhlista yms.. missä puoli tuntemattomat ryystävät vaivautuneena kahvia ja kravatti kiristää niin ettei henkee saa. :D
´
Relaa.
lähettäisin joskus lahjan ihan vain postitse. Ja joitain ihmisiä ei loukkaa, jos ostat lahjan kirpparilta, osa taas ei tykkää.
Meillä on 14 synttärit vuodessa ja olen tosi onnellinen kaikista. Lisääkin mahtuisi.
Joo, vuodessa on 52 vkonloppua mutta aikamoiset juhlat on jos ne koko viikonlopun kestää.
Munkin vanha työkaveri haluaa aina tulla lasten synttäreille ja hänellä on just ollut tosi kovia taloudellisia takapakkeja. Joten ehdotin hänen antavan lahjakorttia vievän lapsen laskemaan mäkeä tai puistoon = ilmaisia juttuja.
Ja sitten annoin nyt vinkin hiekkalaatikkoleluja ensi talveksi. Sanoin nyt kun jossain vaiheessa kesälelut ovat tarjouksessa voi ostaa ämpärin ja lapion, - 50 % alessa maksaa muutaman euron ja taatusti tulee olemaan ensi vuonna mieleisiä.
Jos mulle joku edes viitsisi antaa noin kalliita toiveita sanoisin suoraan ei tule onnistumaan.
Mutta jos sun mielestä juhliin ei ole kiva mennä, älä mene. Mikään ei ole ikävämpää kun joku tulee norsunvitulle naama väärällä meille juhlimaan lapsen tärkeää päivää.