Lue keskustelun säännöt.
Avioliitto, jossa seksihalut eivät kohtaa..
24.05.2011 |
Onko muita naisia samassa tilanteeessa?
Takana lähes 10 vuotta yhteiseloa ja tilanne on ollut jo useamman vuoden se, että miehellä ei juurikaan ole haluja. Itselläni haluja on entiseen malliin ja voisin harrastaa seksiä mielellään useita kertoja viikossa, kun mies ehkä syttyy asiaa kerran kuussa tai kolmessa.
Miehellä oli joku vuosi sitten kovasti stressiä ja ehkä voidaan puhua jonkinasteisesta uupumuksesta ja masennuksestakin. Silloin tuli erektiovaikeuksia ja ennenaikaista laukeamista. Nykyään erektio ok, mutta laukeaa jo muutaman työnnön jälkeen. Mies häpeää tätä nopeaa laukeamista ja jotenkin on sulkenut itseltää seksihommat pois mielestä.
Suhteen alussa halut kohtasivat, tosin mies käytti silloin lääkitystä, joka lisäsi myös seksuaalista halukkuutta. Eli jotenkin tunnen itseni jopa huijatuksi..
Vaikka suhde on muutoin ok, hellyyttä ja rakkauttakin löytyy ja elämän puitteet on kohdillan, niin aina aikaajoin huomaan miettiväni eroa. Ja syynä siis turhautuminen seksittömyyteen. Samaan aikaan mietin, että olenko hullu, jos "pelkän seksin" takia rikkoisin perheen ja kaiken sen hyvän mitä tässä liitossa on.
Ajatuksia, kohtalotovereita?
Kommentit (25)
surullisen tutulta.
Ja itse koitan välttää etten, katkeroituisi, vaikka taidan olla jo katkeroitunut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä lisää ajatuksia? Mielipiteitä? Kokemuksia?
rakkaussuhteen palatakseen kotiin perheen luo lasten - ei vaimon takia. Vaimo on hyvin urheilullinen, älykäs ja menestynyt eikä lainkaan kiinnostunut miehestään ja läheisyydestä. Ihmettelen vain kuinka kauan pää kestää täysin ilman? Vastuuntunto ja rakkaus, kantaako se loputtomiin?
Minä en katsoisi tuollaista päivääkään. Seksi on olennainen osa avioliittoa ja suhdetta ja jos ukkoa ei kiinnosta niin se on hellurei ja hyvästi.
muuten kaikki on hyvin. Olen päättänyt että se ei ole niin iso asia, että sen takia pitäisi rikkoa perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei silleen, että nyt nussitaan, joka vaan lisää stressiä vaan ihan spontaanisti ottamalla suihin jne?
Meillä tosin yhteiseloa takana lähes 18v.
Nytkin oltu ilman seksiä 3kk ja ei ole ongelma miehelle.
Kun keskustelimme joku aika sitten miehen kanssa asiasta, sanoi et kerran viikossa on hänelle ihan riittävästi.
En tiedä mitä tehdä. Olen sanonut, että en ala elään ilman seksiä alle 40 vuotiaana.
Asiasta ei taas ole vähään aikaan puhuttu, mutta pakko tähän on tulla joku muutos.
En myöskään haluaisi rikkoa muuten hyvää suhdetta ja perhettä lapsilta. Meillä on hauskaa miehen kanssa ja käymme pitkiä keskuisteluja ja viihdymme toistemme kanssa. Hän on hyvä isä jne.
Mies sairasti pahan kuumetaudin vuosi sitten ja sen jälkeen oli pitkään erektiovaikeuksia, mut ei enää. Eikä liian aikaisein laukeamisestakaan ole ongelmaa, sillä saralla eroaa teidän tapaukseen. Voisin asian ymmärtää ja hyväksyä paremmin jos olisi fyysinen ongelma.
En todellakaan tiedä mitä tehdä, koska olen myös ajatellut eroa tämän johdosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai onko se vaan tosiasia, että pitkässä suhteessa seksi vaan väljähtää? Miksi sitten ei kaikissa?
omalla kohdallani vaikeaksi tilanteen tekee se, että olen aina ollut seksuaalisesti hyvin aktiivinen, estoton ja kokeilun haluinen.
Seksi on ihana asia ja kuuluu mielestäni parisuhteeseen ja sehän sen erottaakin pelkästä ystävyyssuhteesta.
Mies on aidosti iltaisin niin väsynyt, että nukahtaa jo kesken tv:n katselun sohvalle. Vaikea se on nukkuvaa miestä "vongata". Ja niinkuin sanoin, niin läheisyyttä, suukottelua ja halailua kyllä on niinkuin aina ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voihan sitä hoitaa hommelit hienovaraisesti muualla ilman että kukaan saa tietää.
En tiedä mitä tehdä. Olen sanonut, että en ala elään ilman seksiä alle 40 vuotiaana.
Asiasta ei taas ole vähään aikaan puhuttu, mutta pakko tähän on tulla joku muutos.
En myöskään haluaisi rikkoa muuten hyvää suhdetta ja perhettä lapsilta. Meillä on hauskaa miehen kanssa ja käymme pitkiä keskuisteluja ja viihdymme toistemme kanssa. Hän on hyvä isä jne.
Mies sairasti pahan kuumetaudin vuosi sitten ja sen jälkeen oli pitkään erektiovaikeuksia, mut ei enää. Eikä liian aikaisein laukeamisestakaan ole ongelmaa, sillä saralla eroaa teidän tapaukseen. Voisin asian ymmärtää ja hyväksyä paremmin jos olisi fyysinen ongelma.
En todellakaan tiedä mitä tehdä, koska olen myös ajatellut eroa tämän johdosta.
Kuulostaa niin tutulta, niin tutulta..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aika ASIANTUNTEVALLE siis alaan erikoistuneelle lekurille. Löytyy esim. Hakaniemestä. On nimittäin niin että miehen haluttomuuteen syy voi olla oireettomana sairastetussa kivestulehduksessa. Yhtä kaikki, hormoniarvojen tsekkaus on paikallaan.
Seksi ja seksuaalisuus itsessään on ennen muuta psyykkistä. Parisuhde siis myös puntariin siten että siihen apua, keskustelua, pois paineet ja ahdistus ja tilannetta purkamaan ulkopuoliselle.
On myytti että miehet olisivat koneita jotka aina haluavat, yhtä lailla monet eri asiat vaikuttavat psyykkeeseen ja monet saattavat tarvita vain läheisyyttä, hellyyttä, olemista ilman paineita, arvostusta, tunnustetuksi ja hyväksytyksi tulemista. Kaikesta tästä ja muustakin saa apua ihan oikeasti. Nyt vain hellästi puhumaan miehelle että on miehekästä hakea apua ja heti huomenissa puhelin kouraan tai varaus netin kautta.
Voi nimittäin auttaa ihan oikeasti eikä tarvi käydä vieraissa t. nimim. kokemusta on.
omalla kohdallani vaikeaksi tilanteen tekee se, että olen aina ollut seksuaalisesti hyvin aktiivinen, estoton ja kokeilun haluinen.
Seksi on ihana asia ja kuuluu mielestäni parisuhteeseen ja sehän sen erottaakin pelkästä ystävyyssuhteesta.
Mies on aidosti iltaisin niin väsynyt, että nukahtaa jo kesken tv:n katselun sohvalle. Vaikea se on nukkuvaa miestä "vongata". Ja niinkuin sanoin, niin läheisyyttä, suukottelua ja halailua kyllä on niinkuin aina ennenkin.
luepa kirjoituksesi itse uudestaan, huomaatko jotain? "On niin väsynyt..." Mitä jos yrittäisit kohdata miehesi ihan ulkopuolisen silmin ilman omia näkemyksiäsi, mitä hän tarvitsee tai mahtaa pelätä kaivata ajatella? Avun hakeminenkaan ei ole koskaan huono juttu kuten joku kirjoittikin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voihan sitä hoitaa hommelit hienovaraisesti muualla ilman että kukaan saa tietää.
Voi hoitaa voi. Mutta silti tuntuu, että jos parisuhteesta puuttuu jokin noin iso osa, niin se ei tyydytä. Toisaalta aina koitan itselleni tolkuttaa, että varmasti kaikissa liitoissa on hyvät ja huonot puolensa ja meillä se on tämä.
Välillä meinaa jo yleensä positiivisen mielen vallata katkeruus siitä, että asiat voisivat olla toisinkin.
Ja vielä tuosta hienovaraisesta toiminnasta. Jotenkin aihe on niin herkkä, että en oikeasti osaa tai uskalla edes kysyä mieheltä, että saisinko luvan kanssa hoitaa nämä tarpeet jossain muualla, jos hänellä ei ole haluja. Toki salaahan voisi tehdä mitä vaan, mutta onko se sitten osoitus kunnioituksen puutteesta toista kohtaan?
Voi käydä niinkin, että hienovaraisesta tuleekin se uusi elämän mies.
Hyvä niinkin, mutta parempi olisi mielestäni ensin lopettaa seksitön avio/avosuhde, ja sitten vasta lähteä uusille urille. Silloin ei tarvitse olla edes hienovarainen!
Viisi vuotta seurustelua takana, ja seksiä ei ole ollut koskaan oikeastaan yhtään. Alkuun se oli hankalaa molempien kokemattomuuden vuoksi, mutta silloinkin vain 1-2 kertaa kuukaudessa. Kolme vuotta sitten harrastettiin viimeksi seksiä.
Tää on kyllä aika tuskaisaa, joudun masturboimaan päivittäin ja olen miettinyt pettämistä :( Kaikki muu meillä toimii muttei seksi. Tapeltiin siitä aikanaan, eikä ole puhuttu asiasta vuosiin. Mies ei vaan halua mua.
voihan sitä hoitaa hommelit hienovaraisesti muualla ilman että kukaan saa tietää.
Voi hoitaa voi. Mutta silti tuntuu, että jos parisuhteesta puuttuu jokin noin iso osa, niin se ei tyydytä. Toisaalta aina koitan itselleni tolkuttaa, että varmasti kaikissa liitoissa on hyvät ja huonot puolensa ja meillä se on tämä.
Välillä meinaa jo yleensä positiivisen mielen vallata katkeruus siitä, että asiat voisivat olla toisinkin.
Ja vielä tuosta hienovaraisesta toiminnasta. Jotenkin aihe on niin herkkä, että en oikeasti osaa tai uskalla edes kysyä mieheltä, että saisinko luvan kanssa hoitaa nämä tarpeet jossain muualla, jos hänellä ei ole haluja. Toki salaahan voisi tehdä mitä vaan, mutta onko se sitten osoitus kunnioituksen puutteesta toista kohtaan?
kunnioittavampaa puolisoa kohtaan kuin se että menee kysymään "lupaa" eli samalla osoittaa kritiikkiä hänen haluttomuuttaan kohtaan ja sillä tavalla ikään kuin kiristää häntä, uhkaamalla lähteä vieraisiin.
Jos on perheen perustanut ja lapsia hankkinut, ei parisuhteen romantiikalla ole juurikaan ratkaisevaa merkitystä, tärkeintä on pitää "firma" (perhe) pystyssä ja toimivana, siinä ei seksin puute ole kovin merkittävä asia, jos kyseessä on omien lasten tulevaisuus ja hyvinvointi.
Haloo
luepa kirjoituksesi itse uudestaan, huomaatko jotain? "On niin väsynyt..." Mitä jos yrittäisit kohdata miehesi ihan ulkopuolisen silmin ilman omia näkemyksiäsi, mitä hän tarvitsee tai mahtaa pelätä kaivata ajatella? Avun hakeminenkaan ei ole koskaan huono juttu kuten joku kirjoittikin..
Toki olemme tästä asiasta jutelleet miehen kanssa monen monta kertaa tässä viime vuosien aikana.
En ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit tuolla, että koittaisin kohdata miehen ulkopuolisen silmin. Siis tuo "on niin väsynyt" on vain fakta. Mies on hyvin omistautunut työlleen ja on aidosti niin väsynyt, etten edes muista milloin ei olisi nukahtanut kesken uutisten tai elokuvien sohvalle, josta sitten toki herää vielä, pesee hampaat ja mennään nukkumaan.
Silloin kun (työperäinen) stressi oli pahimmillaan, mies (yrittäjä) kävi työterveyslääkärillä juttelemassa, muttei kokenut saavansa sieltä mitään apua. Testosteroniarvot olivat raja-arvojen sisällä, mutta siitä huolimatta itse asiaa netistä ja muualtakin selvitelleenäni uskon siihen, että miehen luonnollinen testosteronitaso on korkeampi. Eli hänelle se raja-arvojen sisällä oleva arvo on liian alhainen.
Sain sitten suostuttelun jälkeen miehen käymään urologin vastaanotolla, josta sai Cialis reseptin. Cialiksen avulla selätettiin joku erektiolukko ja se puoli toimii (tai toimisi) taas.
Ja mies itse sanoo, ettei ole koskaan ollut kovin seksuaalinen. Eikä hänellä esim. ole kiinnostusta tuottaa toiselle seksuaalista mielihyvää. Silloin kun olemme hänen kanssaan tavanneet, niin hän käytti lääkkeitä, jotka nostivat libidoa. Ja silloin molempien halut olivat samalla tasolla ja kaikki toimi oikein hyvin. Ja tästä syystä itselläni onkin "huijattu" olo.
Haloo
luepa kirjoituksesi itse uudestaan, huomaatko jotain? "On niin väsynyt..." Mitä jos yrittäisit kohdata miehesi ihan ulkopuolisen silmin ilman omia näkemyksiäsi, mitä hän tarvitsee tai mahtaa pelätä kaivata ajatella? Avun hakeminenkaan ei ole koskaan huono juttu kuten joku kirjoittikin..Toki olemme tästä asiasta jutelleet miehen kanssa monen monta kertaa tässä viime vuosien aikana.
En ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit tuolla, että koittaisin kohdata miehen ulkopuolisen silmin. Siis tuo "on niin väsynyt" on vain fakta. Mies on hyvin omistautunut työlleen ja on aidosti niin väsynyt, etten edes muista milloin ei olisi nukahtanut kesken uutisten tai elokuvien sohvalle, josta sitten toki herää vielä, pesee hampaat ja mennään nukkumaan.
Silloin kun (työperäinen) stressi oli pahimmillaan, mies (yrittäjä) kävi työterveyslääkärillä juttelemassa, muttei kokenut saavansa sieltä mitään apua. Testosteroniarvot olivat raja-arvojen sisällä, mutta siitä huolimatta itse asiaa netistä ja muualtakin selvitelleenäni uskon siihen, että miehen luonnollinen testosteronitaso on korkeampi. Eli hänelle se raja-arvojen sisällä oleva arvo on liian alhainen.
Sain sitten suostuttelun jälkeen miehen käymään urologin vastaanotolla, josta sai Cialis reseptin. Cialiksen avulla selätettiin joku erektiolukko ja se puoli toimii (tai toimisi) taas.
Ja mies itse sanoo, ettei ole koskaan ollut kovin seksuaalinen. Eikä hänellä esim. ole kiinnostusta tuottaa toiselle seksuaalista mielihyvää. Silloin kun olemme hänen kanssaan tavanneet, niin hän käytti lääkkeitä, jotka nostivat libidoa. Ja silloin molempien halut olivat samalla tasolla ja kaikki toimi oikein hyvin. Ja tästä syystä itselläni onkin "huijattu" olo.
sanoa sitä että kun lopulta uskallettiin hakea apua ja asiat alkoivat järjestyä tajusin että olisin ehkä voinut itsekin toimia toisin vaikka en sitä siinä tilanteessa tajunnutkaan
sitä vain että jos teillä sama tilanne niin voi helpottaa se että asioita katsoo ihan eri vinkkelistä...en nyt osaa selittää paremmin
näistä vastauksista ja ajatuksista.
En halua, että minusta tulee katkeroitunut ja kireä akka, kun joudun vasten omaan tahtoani olemaan lähes seksittömässä suhteessa.
Voihan se olla, että koko loppuelämä menee näin, mutta ainakin tällä hetkellä tilanne tuntuu jokseenkin toivottomalta.
Ja voin myös kertoa, että ilman muutamaa avioliiton ulkopuolista "semivakio-seksi-kumppania" olisin varmaankin jo laittanut ns. lusikat jakoon. Ja nämä ovat olleet sellaisia omia hiljaisia ja salaisia valintojani, eli mies ei todellakaan tiedä näistä, eikä tule tietämäänkään.
Tein muuten muutaman haun täällä av:lla tästä samaisesta aiheesta, ja näyttää siltä, että tästä samasta asiasta kärsii yllättävän moni nainen.
ap