Kuinka paljon olette saaneet vetoapua uralla esim. vanhemmilta? Kesätyöpaikkoja yms.

Olin silloin 17 v, ja isäni suositteli minua tuttavansa yritykseen töihin. Aikaisemmin olin ollut vain kunnan tms. "tienaa tonni" -töissä (markka-aikaa, siis).

Kävin haastattelussa ihan normaalisti, mutta tuskin olisin päässyt haastatteluun ilman isääni.

Mietin vain, kun meille ollaan niin hanakasti vaatimassa omia lapsia töihin. Minä teen ne päätökset ja en oikein ymmärrä, miten sukulaisuus voi pätevöittää johonkin tehtävään. Tällä politiikalla torppaan kyllä hyvät kesätyösaumat myös omilta lapsiltani tulevaisuudessa (vanhin voisi jo parin vuoden kuluttua olla sopivassa iässä). Jotenkin etoo, kun tietää, että paljon olisi työhaluisia nuoria, mutta sitten paikat menee jopa meillä valtiollakin sukulaisille. Minusta se on väärin. Omat vanhempani olivat johtajia, mutta eivät suostuneet palkkaamaan minua tai veljeäni kesätöihin. Se oli oikeasti aika suoraselkäistä, vaikka tietty se silloin harmitti, kun istui sateella yksin jätskikiskassa ja toivoi, että olisipa toimistohommissa... Koulutukseen kyllä tuettiin ja kaikin puolin vanhemmat auttoivat, mutta pitivät myös huolta, että omillaan on opittava tulemaan toimeen.

Sen jälkeen hankin kaikki paikat täysin itse.

Ensimmäisiin minua suosittivat vanhempani ja hyvä niin, sillä kuka muu sitä 15-vuotiasta oisi suositella? Kuka muu tuntisi hänet paremmin kuin vanhempi ja kuka muu voisi paremmin vastata hänen tekemisistään kuin vanhempi. Mitään omaa näyttöähän hänellä ei mitenkään vielä voi olla!



Yo-tutkinnon jälkeen hain vuodeksi lukanopaettajan sijaiseksi ja sinne minua suositteli (toki oma yo-todistukseni, mutta sen lisäksi oman koulun rehtori, joka sattui tuntemaan kunnan koulutoimenjohtajan ja sanoi, että siinä olen ihan aikaansaava nuori tyttö.



Yliopisto-opintojen aikana menin tutkimusapulaiseksi työpaikkaan, johon minua suositteli proseminaarityönohjaajani.



Maisteriksi valmistuttuani menin tööihin tutkijakouluun, johon minua suositteli (ja ksäki hakemaan) oppiaineen professori. Kun valmistuin tohtoriksi, samainen professori suositteli minua tutkijakeskukseen ja sittemmin Suomen Akatemian projektirahoituksen saajaksi.



Olen mielestäni vallan pätevä ja kyvykkääsi hoitanut kaikki nämä hommat, mutta YHTÄÄN niistä en olisi saanut, jos josain ei olisi ollut jotakuta, joka olisi sanonut, että tuo tyyppi hoitaa homman kotiin, palkatkaa se.



Miksi ihmeessä sinä rekrytöoijana haluat varta vasten ottaa riskin täysin tuntemattoman ihmisen palkkaamisessa ilman mitään tietoa siitä kuka hän on tai onko hänestä mihinkään? Miksi et kysy suosituksia? Miksi niitä ei sinun mielestäsi saisi käyttää?

Yhden kesätyöpaikan nuorena olen saanut suhteilla. Kaikki muut kesäduunit + kaikki "oikeat" työpaikat olen itse hankkinut.

Miksi ihmeessä sinä rekrytöoijana haluat varta vasten ottaa riskin täysin tuntemattoman ihmisen palkkaamisessa ilman mitään tietoa siitä kuka hän on tai onko hänestä mihinkään? Miksi et kysy suosituksia? Miksi niitä ei sinun mielestäsi saisi käyttää?

Kyse taisi olla siitä, että kaikki haluavat omalle lapselleen töitä ja odottavat, että pelkällä sukulaisuudella se järjestyy. Tiedän paljon tapauksia, joissa ne sukulaisten lapset ei kuitenkaan ole mitään aikaansaavia vaan ihan lusmuja.

Tässä ei tainnut olla kyse suositusten antamisesta siinä merkityksessä kuin vastaaja ymmärsi.

vanhemmat mua koskaan töihin suhteilla hommannut. Olen joskus ollut tästä jopa katkera, kun tuntui, ettei kesätöitä irtoa sitten millään ja kavereilla kaikilla on työpaikka jossain vanhempien järkkäämässä paikassa. Kyllä olisi ollut iso etu, jos olisivat mua joskus työnhaussa vähän avittaneet, vaikka eihän se tietyt heidän velvollisuus ole ollut.

Vaan ihan itse hankkinut työpaikkani. Olen kanssasi samaa mieltä, ettei pelkkä sukulaisuus pätevöitä. Mites jos haastattelet nämä työntekijöiden muksut ja muutaman muun hakemusten perusteella. Teet sitten päätöksen sen mukaan kuka todella soveltuu parhaiten hommaan.



Mun nykyisessä työpaikassa ei saa työskennellä samassa pisteessä samaan ruokakuntaan kuuluvat henkilöt. Ihan fiksua mun mielestä.

joten eivät he olisi voineet minua auttaa.



Pikkusiskoni pääsi haastatteluun ja töihin isäni tutun vaimon siivousfirmaan siivoamaan kesäksi ja myöhemmin isän työpaikkaan oman alan töihin. Isäni ja sisko ovat samalla alalla. Sisko oli siellä kaksi kesää ja haki ja sai gradun tekopaikan ja nykyisen työpaikkansa omin avuin. Meidän perhetuttu pyysi siskoani gradun tekijäksi, mutta hän ei halunnut mennä Markku-sedälle :) Hän nykyää nimenomaan siis välttää hakemasta isäni tutuille, mutta se on vaikeaa. Poikaystävänsä on isäni kaverilla töissä. Piirit on niin pienet ja isäni tuntee paljon ihmisiä, että olisi lähes mahdotonta siskoni ja hänen poikaystävänsä olla erityöpaikoissa, joissa kummassakaan isääni ei tunnettais hyvin. Veljeni on myös samalla alalla, mutta hän on aina hankkinut työpaikkansa itse. Luultavasti kuitenkin isäni tunnetaan sielläkin. Ainoa tapa heidän päästä eroon isäni tutuista ammatillisessa mielessä olisi muuttaa ulkomaille tai vaihtaa alaa.





Itse ottaisin ne lapset haastatteluihin ja valitsisin joukosta parhaat olivat he sitten työntekijöiden lapsia tai ei.

mutta enimmäkseen ruumiillista työtä.



Varsinaisella työurallani en ole saanut "vetoapua", he toimivat aivan eri alalla ja eri puolella maata.



Voihan tietysti olla, että olen saanut oman alani ensimmäisen työpaikan sillä perusteella, että olen aiemmin tehnyt hanttihommia, mutta uskon kyllä, että olisin saanut kouluaikana kesätöitä ilman suhteitakin.

Koska maalla piti aina olla töissä omalla tilalla, eikä kenelläkään vieraalla.



Ja huolimatta siitä, että suuri osa ihmisistä ei aikuisinakaan pystyisi noihin töihin, joita sisarustemme kanssa teimme monta vuotta kaikki loma-ajat, niin tuota ei lasketa työkokemukseksi, koska kukaan ulkopuolinen ei voi todistaa, että siellä on oltu töissä.



Edes yhden kesän kesätyöt nuorena olisivat avanneet mahdollisuuksia sitten vanhempana.

vanhemmat mua koskaan töihin suhteilla hommannut. Olen joskus ollut tästä jopa katkera, kun tuntui, ettei kesätöitä irtoa sitten millään ja kavereilla kaikilla on työpaikka jossain vanhempien järkkäämässä paikassa. Kyllä olisi ollut iso etu, jos olisivat mua joskus työnhaussa vähän avittaneet, vaikka eihän se tietyt heidän velvollisuus ole ollut.

90-luvun laman aikaan ei kesätöitä juuri muuten saanut kuin suhteilla. Minä en saanut, kun suhteita ei ollut (äidin mielestä olisi ollut moraalitonta).

Vielä laman päätyttyä kärsin pitkään siitä etten ollut saanut niitä kesätyöpaikkoja. Työnhaussa kun etusijalle rynnivät ne joilla oli jo jotain työkokemusta

isä oli kielten vanhempi lehtori ja äiti modisti.

kaiken olen itse tehnyt ja hankkinut.

Maisteriksi valmistuttuani menin tööihin tutkijakouluun, johon minua suositteli (ja ksäki hakemaan) oppiaineen professori. Kun valmistuin tohtoriksi, samainen professori suositteli minua tutkijakeskukseen ja sittemmin Suomen Akatemian projektirahoituksen saajaksi.

Akatemian rahoituksia ei pelkästään suosituksilla saa, on sinulla varmasti hyvä CV :)

Nyt spekuloimaan kuka olet, Suomessa ei ole nuorehkoja tutkijakeskuksessa olevia tutkijanaisia (ei lääkäri ei dippa insinööri), joilla on Akatemian rahoitus, turhan monia.

Akatemian rahoituksia ei pelkästään suosituksilla saa, on sinulla varmasti hyvä CV :)

(ja cv:n lisäksi pitää olla myös hyvä projekti, ja mulla on sellainenkin)

mutta ei niitä myöskään PELKÄLLÄ cv:llä saa, vaan tukijakin pitää olla.

Ilman jonkun suositusta ja tukea ei pääse oikeasti edes siwan kassalle. EN käsitä, miksi juuri ensimmäistä oikeaa pestiään hakevien kesätyöntekijöiden - niiden joilla ei edes voi olla mitään cv:tä - pitäisi ap:n mielestä yrittää ilman.

1. työpaikka oli mainosten jakelua kaks kertaa viikos.



2. työpaikat oli kolme erilaista 2kk työharjoittelujaksoa koulussa (lähihoitaja)



3., tän hetkinen työpaikka on vuokratyöläisena olo myyjän töissä keikkaa teen siis kaupoilla



Vanhemmat on ollu kyl kovasti tukena. Mut suoranaista apua heiltä en töihi ole saanut. Ehkä oisin, jos toimistotyöt olisi kiinnostanu, mut ne ei olo koskaan kiinnostaneet niin no :) Mua kiinnostaa täysin erialat mitä vanhemamt tehny (isä pankis töis ja äiti oli erän firman toimistohommissa, mut opskelee nyt).



Kovasti ne on nyt kyl kehunu kun ite oon kaiken hankkinu, en ees ystävien kautta suhteita käyttäny kuten mun kaverit teki toisilleen.