Oudot naapurit
Kertokaapa, miltä teistä tuntuisi tällainen ja miten toimisitte jatkossa?
Asumme omakotitaloalueella ja meillä on kadullamme tosi mukavia naapureita. Lapsiakin jonkin verran ja heillä keskenään tosi hauskaa.
Yksi rajanaapurimme on nelihenkinen perhe ja muuttaessamme tähän n. 10 vuotta sitten, tutustuimme kanssaan ja olivat tosi mukavia. Päivittäin vaihdettiin kuulumisia ja lapset leikkivät keskenään (silloin heillä oli vain yksi lapsi). Muutama vuosi meni näin, kävivät meillä synttäreillä jne..
Sitten pikkuhiljaa toisen lapsensa synnyttyä alkoivat etääntyä, aina oli jokin tekosyy olla tulematta juhliin. Yritin kysyä, ollaanko loukattu tai jotain, vastaus oli, että ei, heillä vaan kiirettä töiden ja opiskelujen jne. kanssa. Vuosien vieriessä kanssakäyminen vain väheni, nykyisin hädintuskin moikkaavat. Toinen lapsensa ei saa leikkiä kadun muiden lasten kanssa (vanhempi on jo niin iso, että hällä omat menonsa) ja pihalla ollessaan karttelevat katsekontaktia, samoin lähikoulumme tilaisuuksissa. Jos ihan kohdakkain tullaan, tervehtivät kiireesti. Muiden naapureiden kanssa eivät ole ennenkään olleet tekemisissä eikä heillä käy ketään.
Minua hyvin virinneen ystävyyden sammuminen surettaa enkä ymmärrä mitä tapahtui. Taannoin laitoin perheen äidille sähköpostia ja yritin kysellä vielä kerran syytä, mutten saanut mitään vastausta. Nuorempi lapsensa meni vuosi sitten kouluun ja hänen kauttaan perheellä kaksi tuttavaperhettä, joiden kanssa ovat puheväleissä ja lapsi saa leikkiä näiden tovereidensa kanssa, mutta muuten ovat hyvin omissa oloissaan. Perheen vaimo oli pidempään puheväleissä, supermukava miehensä puolestaan on nykyisin lähes vihamielinen.
Mitä tällaisesta pitäisi ajatella? Miten pääsisin tästä pahasta mielestä yli? Lapsemmekin ihmettelevät muutosta ja miettivät joskus, millaista oli, kun tehtiin yhdessä kivoja juttuja. Ovat ymmällään, kun muiden naapureiden kanssa paljon yhteistä ja yhdet toisenlaisia. Tai muuttuneet niin toisenlaiseksi. Joskus olen miettinyt, josko heillä masentuneisuutta tms., jotkin jutut viittaisivat siihen, mm. pian 10v. jatkunut talonsa laajennus, joka ei tunnu etenevän kuin joskus myöhään iltayöllä...
Jos tilanne olisi ollut alusta asti näin, tilanne olisi ok, mutta tämä muutos kummastuttaa ja surettaa...
Kommentit (78)
saattanut olla ihastunut minuun, kun tykkäsi tulla aina juttelemaan, kun olin pihalla ja ollaan vaimonsa kanssa aika erityyppisiä. Itselläni ei ollut mitään tuntemuksia, olen sosiaalinen ja tykkään höpötellä ja heittää juttua ihmisten kanssa, vaimonsa on enemmän seurassa syrjäänvetäytyvä (oltiin ekat naapurit, joiden kanssa alkoivat tekemisiin enemmänkin). Ap
Olet siis tahattoman flirttailevaa tyyppiä? Et ehkä itsekkyydessäsi ymmärrä, että naapurinrouvaa alkoi kyllästyttää sinun egosi pönkittäminen hänen mukavan miehensä kustannuksella?
Toisen miehen kanssa ei voi kikatella aidan yli kovin pitkään ilman, että aiheuttaa eripuraa parin välillä. Ei sittenkään vaikka se olisi teidän molempien puolelta viatonta.
Puhut muutenkin sen verran narsistisesti kaikesta mitä sinulla on ja miten hyvä ihminen olet (sosiaalinen, hedelmällinen) , että vähemmästäkin itsekehusta ärsyyntyisi.
Toisaalta taas pidän naapurinrouvaa syrjäänvetäytyvänä ja muutenkin vähän huonompana kuin itseäsi. Epäilithän, että hän on sinusta mustasukkainenkin, taidat olla kaiken kukkuraksi aika vetävänä näköinen omasta mielestäsi?
En minäkään haluaisi sinua perheeni lähelle, ystäväksi.
saattanut olla ihastunut minuun, kun tykkäsi tulla aina juttelemaan, kun olin pihalla ja ollaan vaimonsa kanssa aika erityyppisiä. Itselläni ei ollut mitään tuntemuksia, olen sosiaalinen ja tykkään höpötellä ja heittää juttua ihmisten kanssa, vaimonsa on enemmän seurassa syrjäänvetäytyvä (oltiin ekat naapurit, joiden kanssa alkoivat tekemisiin enemmänkin). Ap
Olet siis tahattoman flirttailevaa tyyppiä? Et ehkä itsekkyydessäsi ymmärrä, että naapurinrouvaa alkoi kyllästyttää sinun egosi pönkittäminen hänen mukavan miehensä kustannuksella?
Toisen miehen kanssa ei voi kikatella aidan yli kovin pitkään ilman, että aiheuttaa eripuraa parin välillä. Ei sittenkään vaikka se olisi teidän molempien puolelta viatonta.
Puhut muutenkin sen verran narsistisesti kaikesta mitä sinulla on ja miten hyvä ihminen olet (sosiaalinen, hedelmällinen) , että vähemmästäkin itsekehusta ärsyyntyisi.
Toisaalta taas pidän naapurinrouvaa syrjäänvetäytyvänä ja muutenkin vähän huonompana kuin itseäsi. Epäilithän, että hän on sinusta mustasukkainenkin, taidat olla kaiken kukkuraksi aika vetävänä näköinen omasta mielestäsi?
En minäkään haluaisi sinua perheeni lähelle, ystäväksi.
miehellä ollut suhde naapurinrouvan kanssa. Naapurinmies tietää (siksi vihamielinen), mutta ap:lle ei ole kerrottu.
että sä ap vaikutat rasittavalta, sellaiselta juoruämmämäiseltä. Että ihan siinäkin voi olla syy? Ehkä lähempi tutustuminen toi esille sen, että te olettekin aika erilaisia ihmisiä kuitenkin? Siis tämmöistä tuosta nyt tuli mieleen. Ja hei, toi kotidiagnosointi joltakin peruskoulupohjalta, tai vaikka ihan miltä vaan pohjalta ilman hoitosuhdetta, on kuule todella typerää! Todella. Että katsos vähän peiliin ja elä omaa elämääsi nyt vaan eteenpäin. Tai voithan sä jatkaa tuollaista pakkomielteistä vatvomista niin halutessasi.
En minäkään haluaisi olla ystäväsi vaikka olisimme naapureina.
Ehkä tilanne on ihan toisinpäin kuin kuvittelet; ehkä tämä naapuriperhe on saanut tietää jotain testä eikä siksi halua olla enää väleissä. He paheksuvat teitä tai tapojanne.
Olet ilmeisesti juoruillut jotain mikä on saanut välit viilenemään ja perhe on katsonut parhaaksi olla erossa teistä.
tuosta vihamielisestä tuijottamisesta, että joku juoru on lähtenyt likkeelle ja naapurit tietävät/luulevat että ap on sen alullepanija. Ap kyllä hiukan vaikuttaa juoruilijalta. Joku ehkä luottamuksella kerrottu juttu ystävyysaiokoina, mikä on sitten lipsahdellut vääriin korviin?
En haluaisi edes tuttavaksi tuontyyppistä ihmistä.
Eivät ne ihmiset eivät ole sinulle mitään selityksiä velkaa. Te olette naapureita, ei se velvoita yhtään minkäänlaiseen pakkokaveeraamiseen. Ja monethan hakevat omakotitaloasumisesta juuri sitä omaa tilaa ja asumisrauhaa itselleen ja omalle perheelleen. Sä et sitä muille osaa näköjään antaa, et ainakaan hyvällä. Jätä heidät rauhaan ja lopeta tuo suoraan sanottuna kuspäinen seläntakana jauhaminen! Sullahan tuossa tuntuu olevan jossakin vikaa jos nyt jollakulla on.
Vaikutat minunkin mielestäni liian itsekehuiselta, vaikka hyvä itsetunto sinänsä hyvä juttu onkin. Tuo vaan on jo jotakin aivan muuta, koska samalla kun hienovaraisesti mollaat toista ihmistä korotat kehuskellen itseäsi. Hyi hitto.
Jopa vaikea avioero olisi varmasti helpommin toteutettavissa kuin ap:n riivaavasta tuttavuudesta eroon pääseminen. ;)
Olen itsekin tullut joskus jätetyksi ja jotkut kaveruudet ovat hiljaa hiipuneet, mutta ei me mitään syväanalysoivia selontekoja olla toisiltamme maanisesti tivailtu. Ollaan jatkettu elämiämme. En silti muistele heistä ketään tuollatavoin ikävästi tai yritä diagnosoida heitä raukkamaisesti ympäri kyliä, vaikka olenkin niitä päättyneitä ihmissuhteita silloin jonkin aikaa surrutkin. Ei vaan oltu toisillemme tarpeeksi sopivia, siinä se.
En oikein tiedä miten saat itsellesi mielenrauhan. Auttaisiko terapia tai joku lääkitys?
selvästi olet monta vuotta tarkkaillut tuota naapuriperhettä, juoruillut heistä sen yhteisösi kanssa, vain sen takia, että he halusivat viilentää välit.
Ompa kumma juttu, että joku perhe ei halua kuulua tuollaiseen yhteisöön, josta eroon pääseminen aiheuttaa vuosikausien tarkkailun ap:n ja yhteisön taholta, kuiskuttelun, juoruilun, jokaisen perheenjäsenen tuttava- ja kaveripiirin kartoituksen. Montako vuotta jatkat vielä tarkkailua, jotta saisit selville, miksi he eivät halua kuulua yhteisöön? Lopun elämää?
Tajuatko ollenkaan ap millainen ihminen olet? Mikä siinä on niin vaikea antaa toisten elää rauhassa omaa elämää?
Elämää ei voi ostaa, mutta yritä edes hakea itsellesi apua jostain. Ja ota toiset terapiaan mukaan, jos kaikkien yhteisön jäsenten elämä koostuu tuon yhden perheen tarkkailusta.
antaisit jo olla. Eikö se vähän niinkuin kuulu aikuusuuteen, että kestää myös epätietoisuutta. Jos olet kovin aktiivinen ja ahdisteleva, niin aremmat saattavat kyllä alkaa myös karttamaan.
Itse en ainakaan pidä ihmisistä, joille alan muodostua riippuvuudeksi. Eli joka asia pitäisi olla kertomassa, ollaan heti parhaita ystäviä ja jaetaan kaikki. Ei kaikki ihmiset halua sellaista suhdetta kuin aivan lähimpien ihmisten kanssa.
antaisit jo olla. Eikö se vähän niinkuin kuulu aikuusuuteen, että kestää myös epätietoisuutta. Jos olet kovin aktiivinen ja ahdisteleva, niin aremmat saattavat kyllä alkaa myös karttamaan.
Itse en ainakaan pidä ihmisistä, joille alan muodostua riippuvuudeksi. Eli joka asia pitäisi olla kertomassa, ollaan heti parhaita ystäviä ja jaetaan kaikki. Ei kaikki ihmiset halua sellaista suhdetta kuin aivan lähimpien ihmisten kanssa.
jaskalle koko aloitus. Melkeinpä sinuna katsoisin itseäsi peilistä ja miettisin, että mikä minussa on vikana, kun naapuri karttaa. Tätä vastausta tuskin heti naapurilta saat, mutta jos jatkat samaan malliin, niin voi olla, että jossain kohtaa avautuukin.
jutusta itselleni naapurustossa tapahtunut tilanne. Eräs "mukava" naapuri ei ollutkaan sitten kovin mukava pohjimmiltaan, vaan haukkui selän takana toisia melkoisen vakavasti, ja sai tällä toiminnallaan osan kääntämään selkänsä joillekin haukkumilleen henkilöille.
Tällaisessa on aina se mahdollisuus, että teistä on kerrottu jotain perättömiä asioita perheelle, jolloin he ovat oikeasti jostain "suuttuneita" teille. Jos nimittäin ette ihan oikeasti ole tehneet heille mitään, jonka vuoksi he eivät pitäisi teistä. Eli ehkä voisit joskus oikeasti jutella heidän kanssaan, että mistä kiikastaa ja kertoa, että asia painaa sinua. Mutta sen koommin on ehdotonta, että keskityt omiin asioihinne, jätät muiden lasten säälimiset sikseen ja annat toisten elää omaa elämäänsä.
On tietysti olemassa lukuisia muitakin vaihtoehtoja lähtien sairauksista ja uskonlahkoista, mutta tuo nyt oli se ehkä todennäköisin vaihtoehto lukijan näkökulmasta.
Naapuri aidan takana kehittelee ties mitä teorioita toisen naapurin suosiollisella myötäavustuksella, kun yksi perhe ei tahdo olla koko omakotitaloalueen kanssa kaveria ja kutsua kylään.
Veikkaan, että ovat aikojen kuluessa huomanneet, että eivät tahdo olla tekemisissä juoruilevan yhteisön kanssa. Ovat valinneet ystävänsä ihan muin perustein kuin pelkän naapuruuden.
Täysin mahdollista tämäkin. Että te olette oikeasti se pahansuovan juoruilun pesäke ja tuo perhe vain ei pidä teistä ja koko naapurustosta. Mutta luulisi sinun itse tietävän onko asia näin. Tosin jos asiat ovat tarpeeksi huonosti, se juorukello ja pahansuopa ei itsekään ymmärrä olevansa juorukello ja pahansuopa.
On meidän lapset aikanaan pyydelleet naapurin nuorempaa lasta mukaan, mutta kun ei koskaan saanut/voinut tulla eikä heidänkään pihalle saanut tulla, niin ovat lopettaneet, välillä vaan muistelevat, miten ennen oltiin paljon tekemisissä naapureiden kanssa ja katselevat valokuvia yhteisistä jutuista.
Kasvotusten itsekin mieluusti asiaa kysyisin, mutta ovat paljon sisällä, ulkona siirtyvät vaan autoon ja autosta pois ja karttelevat tällöin katsekontaktia. Ennen tulivat itse aina juttelemaan, kun bongasivat meidät pihalla ja reissuista tuli kortteja ja toivat tuliaisia lapsille jne...
Ymmärrän kyllä, että jotkut ihmissuhteet hiipuvat elämässä, mutta tämä muutos oli niin merkillinen, siksi olen sitä miettinyt puhkikin.
Mutta tosiaan taustalla varman joku masentuneisuus tms.,josta eivät halu kertoa ja siksi vetäytyneet...
Niillä on pieni lapsi ja teidän isommat lapset voi vaikka teloa pienemmän.
Te hypitte jollain trampalla ilman valvontaa niin lapsi voi mennä trampan alle ja kuolla/vammautua?
Jos nyt joskus aikoja sitten on jaksanut olla kiinnostunut uusista naapureista ja eletty yhden lapsen ah niin mielenkiintoista: "minkä väristä kakkaa teidän Mervillä on?" Niin ei se kuule hei aina jatku. Eikä siihen tartte olla syytä.
Onko itselläsi joku lääkitys kun naapureitten elämä noin kiinnostaa? Ihan yhtä tyhmää sanoa tollasta kun teidän seura ei nappaa enää.
Mitä tarkoittaa että mies on lähes vihainen? Siis kenelle? Vaimolle? hankalassa iässä oleville muksuille? Työlleen?
Jos lapsilla ei leikki natsaa kohdilleen ja toiselle tulee uusia kavereita toisaalla niin se nyt vaan on tollasta.
Ja jos pienen lapsen tarttee lähteä naapuriin niin tarkoittaako se että lapsi on pihassa ilman valvontaa, sun lapsetko sitä vahtisi vai tulisiko nainen teidän pihaan? Haluaako joku tulla päivittäin naapureitten pihaan? No okei, sinä ehkä menisit toisen pihaan päivittäin.
Oletko itse ottanut ja mennyt juttelemaan naapureille? Sanoit että HE on ollut se aloitteentekijä, miksi et itse tee mitään?
Miksi tarttee kysellä mikä vialla? Ei kaikki halua kertoa asioistaan tuntemattomille.
että sä ap vaikutat rasittavalta, sellaiselta juoruämmämäiseltä.
Että ihan siinäkin voi olla syy? Ehkä lähempi tutustuminen toi esille sen, että te olettekin aika erilaisia ihmisiä kuitenkin? Siis tämmöistä tuosta nyt tuli mieleen.
Ja hei, toi kotidiagnosointi joltakin peruskoulupohjalta, tai vaikka ihan miltä vaan pohjalta ilman hoitosuhdetta, on kuule todella typerää! Todella. Että katsos vähän peiliin ja elä omaa elämääsi nyt vaan eteenpäin. Tai voithan sä jatkaa tuollaista pakkomielteistä vatvomista niin halutessasi.
on kouluikäinen, samoja ikiä kuin meidän keskimmäiset. Meillä ei ole tramppaa. Meidän lapset ja muut naapuriston lapset leikkivät tavallisia, mukavia pihaleikkejä ja naapurin nuorempi lapsi on katsonut useamman vuoden aidan takaa näitä leikkejä, joihin ei saa osallistua, kuten isompi sisaruksensa sai aikoinaan, kun oltiin vielä paljon kanssakäymisissä. Siksi tuntuu hänenkin puolestaan kurjalta. Nyt koulun aloitettuaan on onneksi saanut koulusta pari kaveria, joiden kanssa saa olla. Kyse ei ole siis siitä, etteivätkö leikit nappaa, vaan siitä, että kummastuttaa, miksei lapsi saa leikkiä naapuriston lasten kanssa. (Koskee siis muitakin kadun lapsia, ei vain meidän lapsia.)
Ja kun aikoinaan tutustuttiin, heillä oli yksi leikki-ikäinen ja meillä kaksi, jutut eivät olleet mitään kakka-analyysejä, vaan juteltiin kaikesta maan ja taivaan välillä, käytiin puolin ja toisin kylässä, vahdittiin toistemme koteja, kun toiset olivat matkoilla jne...
Ja mies, joka ennen kävi juttelemassa ja kahvittelemassa, on MEILLE nykyisin lähes vihainen, tuijottaa äkäisesti ja hädintuskin nyökäten tervehtii, kun tullaan vaikkapa kaupassa vastakkain.
Minua siis surettaa ja hämmentää se, että miksi kaikki muuttui niin kummasti ja kyselinkin täältä neuvoa, miten pitäisi tällaiseen suhtautua. Mutta ehkä olen kummallinen, kun toivoisin voivani olla puheväleissä sellaisten naapureiden kanssa, jotka ennen viihtyivät meillä hyvinkin. Tilivelvollisia eivät ole tietenkään minulle mistään. Ja jos välit olisivat olleet alusta asti tällaiset, niin en asiaa pohtisi lainkaan. MUUTOS kummastuttaa.
Ap
Harmi, kun naapuri ei sanonut tätä samaa suoraan, minkä sinä jo luit rivien välistä luonteestani, olisin välttynyt moneltakin mietinnältä. Ja toki vaikutan pakkomielteiseltä, kun yritän vastata saamiini viesteihin keskustellen asiasta, kun olen luullut tämän olevan keskustelupalsta.
ihmettelen kyllä, että miten tunnut olevan perillä niin tarkasti naapureidesi asioista vaikka hädin tuskin tervehtivät nykyisin?!
Erityisesti kummastuttaa että tiedät etteivät ole käyneet missään enää ilman lapsia kupuksen syntymän jälkeen (kuopus jutun perusteella n 8.v). Mistä noi tietosi sitten mukamas ongit jos eivät enää juttele sinulle???
siis ihan vanhaan tietoon, tämä naapurini sanoi itse silloin kun oltiin tekemisissä, etteivät ole esikoisen syntymän jälkeen käyneet kaksin missään (tuli puheeksi jostain meidän kahdenkeskisestä menosta), kun tykkäävät käydä vaan perheenä kaikkialla.
Voi voi, menipä tämä juttu hullunkuuloiseksi, ei kannattaisi täällä tällaista aloittaakaan, pitäisi jutella tällaisista vaan "livenä", kun pystyy tarkentamaan saman tien asian ja näkee toisen ilmeet ja eleet. Outo kuva varmaan syntynyt minustakin.. :0(
Ap
teoriani on, että naapurin vaimo on jostain sinulle kateellinen tai mustasukkainen, ja haluaa ottaa siksi etäisyyttä sinuun...ja jotta voi ottaa etäisyyttä sinuun, pitää pistää välit poikki koko perheeseen. Jotta ei vahingossakaan joutuisi kanssasi tekemisiin ja aiheuttaisi naapurin rouvassa agressioita.
Hänhän oli huolissaan siitä, että on jotenkin pahoittanut toisten mielen. Ihan ymmärrettävää. Jokainen järkevä ja empaattinen ihminen miettisi, että mikäs nyt on. Varsinkin, kun aikaisemmin on oltu kanssakäymisissä.
Mun mielestä AP ei kirjoittanut tätä pahalla eikä hän kyttää naapureitaan tai työnnä nenäänsä toisten asioihin.