Imetys epäonnistui - miten yli surusta?
Imetys epäonnistui, enkä meinaa päästä asiasta yli. Asiaa ei yhtään auta se, että imetyksen vaikeudet olivat sellaisia, johon en itse voinut vaikuttaa. Koen syyllisyyttä, ja minusta tuntuu että minulta on riistetty jotain hyvin arvokasta vauvan alkuajoista. Vauvan ruokkiminen pullolla ei ole mikään myönteinen vuorovaikutustilanne koska en vain osaa olla ajattelematta, että vauvan pitäisi saada imetystä (mitä sen pitäisi olla kuitenkin), ja koen että minun pitäisi jotenkin osata hyvittää imetyksen epäonnistuminen.
Nämä tunteet eivät meinaa laimeta millään enkä tiedä miten käsitellä asiaa, ettei tämän seurauksena tule sitten jo isompiakin ongelmia.
Miten te muut olette päässeet asian yli? Auttaako vain aika?
Kommentit (50)
ja suren vieläkin ja todennäköisesti suru pahenee jos paljastuukin joskus vuosien päästä et mun lapsi on saanut jotain oppimishäiriöitä tai jopa fyysisiä vaivoja sen takia etten voinut imettää.=(
Hormonit saattaa viä jyllätä. Pulloruokinta tilanne on just yhtä hyvä vuorovaikutustilanne ku imettäminenkin.
Älä syyllisty!
imetys ei onnistunut, vauvasta johtuvista syistä. Olen edelleen ahdistunut asiasta, mutta päivä päivältä helpottaa.
ja pahaltahan se tuntui, mutta itselläni lääkkeet joiden kanssa ei saa imettää. On toinen lapseni. Esikoista imetin pidempään.
hyvin. Meillä vauva lopetti itse rintaruokailun 10 kk iässä ja minä surin kovasti, vaikka kaikki sanoivat, että pääsin helpolla ja hyvä juttu.
Ei tuohon tunteeseen järkipuhe auta, vaikka pullollakin saa vauvan toki hienosti ruokittua.
Pystyisitkö antamaan vauvalle yhtään pumpattua maitoa?
ja suren vieläkin ja todennäköisesti suru pahenee jos paljastuukin joskus vuosien päästä et mun lapsi on saanut jotain oppimishäiriöitä tai jopa fyysisiä vaivoja sen takia etten voinut imettää.=(
Korvikevauvat on yhtä hyviä kuin rintamaitovauvatkin ja korvikeäidit yhtä hyviä äitejä kuin imettäneetkin.
Taitaa olla myös aloitus provo, joka testaa että alkaako tästä samasta aiheesta taas uusi kymmenien viestien ketju.
Hohhoijakkaa, eikö teitä muita jo kyllästytä? Yhtä hyvin voisi nostaa viime tai toissaviikkoisen ketjun samasta aiheesta.
Pääasia että se vauva saa jotain ruokaa. Ja läheisyyttä saa myös ihan varmasti vaikka se ruoka tuleekin pullosta. Sinuna keskittyisin nauttimaan vauvasta.
Ja hei kyse on lapsen ruokinnasta, ei sen isompi juttu. Pääasia, että lapsi saa ruokaa ja kasvaa hyvin.
kuukauden surun jälkeen. Mieheni tuki ja kannusti ja sanoi, ettö keskity tärkeimpään. "Lapsi on todettu terveeksi, sä olet selvinnyt ja kaikki tärekin on hyvin". lisäksi mies sanoi iloitsevansa siitä, että hänkin pystyy syöttämään vauvaa. Terkkari neuvolassa oli samoilla linjoilla. Kun sain sen tajuntaani, aloin nauttia suursti vauvan kanssa olemisesta.
ja suren vieläkin ja todennäköisesti suru pahenee jos paljastuukin joskus vuosien päästä et mun lapsi on saanut jotain oppimishäiriöitä tai jopa fyysisiä vaivoja sen takia etten voinut imettää.=(
Korvikevauvat on yhtä hyviä kuin rintamaitovauvatkin ja korvikeäidit yhtä hyviä äitejä kuin imettäneetkin.
Taitaa olla myös aloitus provo, joka testaa että alkaako tästä samasta aiheesta taas uusi kymmenien viestien ketju.
Hohhoijakkaa, eikö teitä muita jo kyllästytä? Yhtä hyvin voisi nostaa viime tai toissaviikkoisen ketjun samasta aiheesta.
Mulle on jopa ihmiset joita olen pitänyt ystävinä tehneet selväksi et se on mun lapselle tulee allergioita,astmaa,hengitysinfektioita yms.enemmän kuinn heidän täysimetetyille lapsille.Taloyhtiön hiekkalaatikolla ei käydä enää ikinä kun yks puolituttu äiti siellä sanoi et esim. ADD ja ADHD laukeaa useimmin lapsille jotka ei ole saaneet äidinmaitoa.Kyllähän mä järjellä tajuan et enhän voinut nälkään tappaa vauvaa mut ei mun itsetunto ole niin hyvä et pystyn kuunteleen mitä tahansa.
"lapselle tule allergioita, astmaa, hengitysinfektioita yms. enemmän kuinn heidän täysimetetyille lapsille".
Mun lapsi on pullolapsi, eikä ole allergioita, astamaa, eikä adhd:tä. Lapsi on fiksu, terve 10 v lapsi. Itse olen pahasti allerginen, pitkään imetty minua on kuiteskin. Sisareni 6 kk täysimetetyillä lapsilla on molemmilla astma ja pahoja allergioita. Mun lapsi on terve.
ei varmastikaan vaikuta vauvaasi millään tavalla. Enemmän sitä itse murehtii ja siitä tekee helposti liian ison asian mielessään. Kannattaa enemmänkin miettiä missä on onnistunut. En itsekään ole imettänyt joka päivä ja siihen on vaikuttanut vauvan ennenaikainen syntyminen ja siitä johtuvat ongelmat. Tosin omaa maitoani on saanut aina, sitä kun olen lypsänyt.
Läheskään kaikki naiset eivät imetä vaikka maitoa tulisikin ja siihen olisi hyvät mahdollisuudet.
hiekkalaatikkoseuraa, niin otan osaa. Ihmisyyden ja äitiyden mittari ei ole imettäminen. Ja helppo sanoa hormonihuuruissaan äidille joo, itekin olin niitä jotka sitten rintapumppasivat raivolla (ja antaumuksella, ylisuurella rakkaudella, itseni lähes henkihieveriin) yli neljä kuukautta vauvalle sitä "ainoaa oikeaa" maitoa, joka pelastaa hänet kaikilta infektioilta, syövältä, skitsofrenialta jne. Maidontulo kun alkoi ehtyä ja tuttelimäärät lisääntyä, syyllisyys oli suurta. Ja täysin turhaa, luulen näin jälkeen päin. Nyt kun hormonipitoisuudet ovat tarpeeksi laskeneet (näin kuudessa vuodessa), tuollaisille hiekkalaatikkoasiantuntijaäippärineroille voisin näyttää keskaria, tai vaikka persettä, jos eivät usko, ettei kaikilla aina kaikki käy kuin suunniteltiin. Äidit, jotka syyllistävät toisia äitiä, heidät pitäisi pikapassittaa ainakin hetkeksi helvettiin - sittenpähän tietäisivät, miltä syyllistäminen tuntuu.
"lapselle tule allergioita, astmaa, hengitysinfektioita yms. enemmän kuinn heidän täysimetetyille lapsille".
Mun lapsi on pullolapsi, eikä ole allergioita, astamaa, eikä adhd:tä. Lapsi on fiksu, terve 10 v lapsi. Itse olen pahasti allerginen, pitkään imetty minua on kuiteskin. Sisareni 6 kk täysimetetyillä lapsilla on molemmilla astma ja pahoja allergioita. Mun lapsi on terve.
Vain minulla on lievä siitepölyallergia, muutoin ollaan koko nelikko oltu terveitä. Äitini sanoi, että lapsenakaan ei olla pahemmin sairasteltu.
Myös omat lapset (2kpl) on pulloruokittu. Pystyn laskemaan yhden käden sormilla kummankin lapsen sairastelut. Ei allergioita, ei mitään adhd:ta tms.
Että vaan ärsyttää nämä provot, kun oikein lietsotaan pelkoa ja paniikkia tuoreiden äitien keskuudessa.
Mulla ekan imetys ei onnistunut, vaikka sain lääkityksetkin siihen yms. Itkin asiaa ja olin ihan masentunut ja koin itseni rikkinäiseksi naiseksi. Tuloksena oli kuitenkin terve ja hyvin kasvanut vauveli ja lapsi, joka ei ole allerginen millekään.
Vasta varsinaisen synninpäästön koin, kun sitten seuraavalla kerralla imetys onnistuikin. Ilman mitään poppakonsteja. Tajusin, etten olisi voinut tehdä mitään toisin. Tsemppiä!
brittiläisiä ja kanadalaisia ystäviä. Mun ikäluokan ihmisissä suurin osa heistä on pulloruokittuja, se oli silloin siellä trendi. Ihan terveitä ja täysipäisiä ihmisiä ovat.
Olen pumpannut maitoa vauvalle jo 5 kk. Kohta lopetan, sillä en vain jaksa enää. Enkä jaksa alkaa taistelemaan enää siitä, että jos imetys nyt jo onnistuisi. Lapsella on mm. refluksi ja syöminen sen vuoksi todella hankalaa. Käytän pumpatussa rintamaidossa maidon sakeuttajaa ja sitähän ei rintamaitoon suoraan rinnasta juotuna saa.. Jne..
Paha mieli on, mutta ei tälle nyt vaan voi mitään. Paha mieli myös siitä, etten jaksa enää, mutta jos lapsi alkaa nyt nukkua jo kokonaisia öitä ja mun on kumminkin noustava lypsämään ettei maidontulo ehdy, niin eihän tässä oikein mitään järkeä enää ole. Äiti heräilee, lypsää kaikki päikkäriajat, pesee pulloja ja lypsyvehkeitä taukoamatta.. Kovin pitkälle ei pääse kun pitää olla lypsämässä.. Eikä lypsy onnistu niin helposti kaupungilla kuin esim. lapsen imettäminen.
Että näistä syistä kohta loppuu. :(
Onhan tää jo tosi hyvin, mutta silti on huono omatunto kun maitoa kuitenkin olisi. Oma jaksaminen vaan tulee jo vastaan. :(
esimerkkejä on vaikka pilvin pimein. Eli täysimetetyllä lapsella on astma ja keliakia ja pulloruokinnalla syötetyllä lapsella ei ole ollut yhtään korvatulehdusta koko elämänsä aikana.
Ja nämä ovat vain minun lähipiirin esimerkit. Eli ihmiset puhuu täyttä puuta heinää !
[Mulle on jopa ihmiset joita olen pitänyt ystävinä tehneet selväksi et se on mun lapselle tulee allergioita,astmaa,hengitysinfektioita yms.enemmän kuinn heidän täysimetetyille lapsille.Taloyhtiön hiekkalaatikolla ei käydä enää ikinä kun yks puolituttu äiti siellä sanoi et esim. ADD ja ADHD laukeaa useimmin lapsille jotka ei ole saaneet äidinmaitoa.
[/quote]
täysin, vaikka sinnikkäästi yritin. Mieheni sitten sanoi, että mitäs jos antaisit ihan Tuttelia vaan, ettei lapsen tarvitse nälissään huutaa.
Siinä olisi minulla ollut paljon suuremmat syyllisyyden tunteet, jos pitäisin lasta nälässä ja aiheuttaisin sillä tulevia ongelmia. Läheisyttää lapsi saa kummassakin tapauksessa ihan yhtä paljon, sitä on turha miettiä. Imetys on vain yksi hyvin lyhyt vaihe lapsesi elämässä. Murhe pois ja nauti lapsestasi !