Lue keskustelun säännöt.
Onko reilua? Miehestä.
21.05.2011 |
Mies on pitkälti viikot pois, olen lasten kanssa kotiäitinä. Lapsen synttärit lähestyy, ja on jo sen verran iso, että synttäreille pitää olla kaikenlaista teemaa ja ohjelmaa, lisäksi sukulaisia on tulossa. Mies on synttäreitä edeltävän viikon pois kotoa, lisäksi ilmoitti, että on juhlia edeltävän päivän harrastuksissaan (täysin vapaaehtoinen, ei ole mikään joukkue tms), eikä mulla ole edes autoa. Jos mainitsen, että olisi kiva jos hän antaisi minulle aikaa esim. leipoa rauhassa ja olisi kiva jos katsoisi lapsia edeltävänä päivänä (kaikkea ei voi tehdä etukäteen kuitenkaan), niin hän suuttuu. Koska pitäähän hänen päästä harrastamaan myös joskus.
Toivoisin, että hän itse tajuaisi ottaa huomioon, millä tavoin voisi helpottaa minunkin arkeani - mutta ei.
Nyt vituttaa jo valmiiksi, ja tiedän, että olen tuona päivänä ihan raivona. Saan varmasti juhlat kasaan ilman häntäkin, mutta onko väärin odottaa, että jos perheessä on mies, että hän myös osallistuisi jollain tavoin?
Kommentit (20)
muka tiedatte kuinka paljon ap:n ukko raataa perheensa eteen. Se etta on viikot poissa ei sita viela merkitse. Toki uskon etta kay tyossa ja tuo palkkansa kotiin mutta tuntuu sitten myos samalla ajattelevan etta perhe on jonkinlainen valttamaton paha, joka on hanen Oikean Elamansa tiella. Niin sen ei todellakaan pitaisi olla ja ap on ihan oikeassa kuuluttaessaan omia nakemyksiaan.
Itse olin aikamoisen raivohullun itsekkaan paskiaisen kanssa naimisissa todella ihan liian pitkaan ja en voi kuin suositella etta harkitset ap moneen kertaan millaisia asioita jaksat avioliitossa puolisolta sietaa, nyt ja tulevaisuudessa. Kukaan ei ole taydellinen mutta ne hyvat puolet pitaisi olla kuitenkin voitolla, jos niita huonoja meinaa jaksaa. Tsemppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen on varmaan rakastajatar mustasukkainen perheestä ja siksi haluaa välttämättä tavata lapsen juhlapäivänä.
Ukko on jo pois suurinmman osan lasten elämästä eikä välitä sinun toiveistasi tai jaksamisestasi. Entä jos ulkoistaisit miehen ihan täysin? Eroaako nyt lapsille viikonloppuisästä? Voisi saada motivaatiotakin tapaamisiin jos tajuaisi ettette te ole itsestään selvyys joka odottaa nöyrästi koska Isä suvaitsee haluta tavata heidät. Ja omalta kannaltasi, entä jos laitat miehen joko täysin pois tai koeajaksi ja katsot kaipaatko sitä edes takaisin ja huomaako mies antaa sinulle mitään arvoa edes jos näytät ettet suostu elämään ilmn arvostusta. Sillä varmasti saisit sitä joltain toiselta mieheltä ja jollet kaipaa uutta miestä, voisit keskittyä itseesi.
En ymmärrä miksi tuhlata omaa elämää mieheen joka ei ole kiinnostunut edes lapsen juhlista (varmaan tajuaa että lapsi toivoisi isän huomioivan) ja kiukuttelee sinulle jos toivot jotain huomiota itsellesi.
Ettei voi siivota kun on kerran kotona?
Minkä ikäsiä sun lapset on? Tätä ei tainnut kukaan kysyä? Voiko ne leipoa kanssasi?
Elämä on joskus niin vaikeaa kuin siitä itse tekee.
Terkuin hoitovapaalla oleva mamma, joka antaa miehensä mennä harrastuksiinsa. Ukko tekee reissuhommaa, minusta synttärit voisi juhlia vaikka joku toinen päiväkin niin pääsis ukko johonkin kurssillensa. Sama toimisi meillä toisinkin päin.
PS. Heikossa on teidän parisuhde kun oleellista on toisen mollaaminen ja kiukuttelu, kuin että koittaisitte tukea toisianne ja löytää jotain ratkasuja ongelmiin.
Ettei voi siivota kun on kerran kotona?
Minkä ikäsiä sun lapset on? Tätä ei tainnut kukaan kysyä? Voiko ne leipoa kanssasi?
Elämä on joskus niin vaikeaa kuin siitä itse tekee.Terkuin hoitovapaalla oleva mamma, joka antaa miehensä mennä harrastuksiinsa. Ukko tekee reissuhommaa, minusta synttärit voisi juhlia vaikka joku toinen päiväkin niin pääsis ukko johonkin kurssillensa. Sama toimisi meillä toisinkin päin.
PS. Heikossa on teidän parisuhde kun oleellista on toisen mollaaminen ja kiukuttelu, kuin että koittaisitte tukea toisianne ja löytää jotain ratkasuja ongelmiin.
"sama juttu toimisi meillä toisinkin päin".
Siinäpä se, jos homma on vastavuoroista. Mutta entäpä jos ei ole???
ei ole ollenkaan väärin odottaa mieheltäsikin panosta juhliin. Oma mieheni osaa minut huomioida, mutta väännämme silti välillä kättä hänen työhön ja vapaa-ajan käyttöön kuluvasta ajasta.
Minä leivon ja järjestän mielelläni, mutta on mielestäni vähintään kohtuullista että toinenkin kantaa kortensa kekoon tavalla tai toisella.
Juhlien järjestelyhän ei ole sinun omaa aikaa, joten saat varmasti harrastaa yhtä paljon miehesi kanssa:)
Kotona aika on välillä pitkää, mutta teet hienoa työtä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olisin ilmoittanut että et muuten ole ja asia sillä selvä.
ja minä sitten pyytäisin anteeksi, että olen kyseenalaistanut hänen menonsa. Ilmoitti vielä näin, että "taidanpa kuitenkin tehdä niin, että lähden sinne xx, vaikka onkin lapsen syntymäpäivä". Kerran suunnitteli jotain viikonlopun yli kestävää kurssia, ja kun siitä sitten suutuin, että voisi joskus pistää myös perheensä etusijalle, kun on muutenkin niin paljon pois, niin hermostui totaalisesti.
Ap
Minä olisin ilmoittanut että et muuten ole ja asia sillä selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko väärin odottaa, että jos perheessä on mies, että hän myös osallistuisi jollain tavoin?
Ei todellakaan ole ja lapsethan on hankittu yhdessä joten eikö nää jutut pitäisi olla ihan yhteisiä koko perheen asioita. Ja omat harrastukset joustaa, niin se vaan on pakko olla, sen muutaman vuoden. Jos miehesi ei tätä tajua niin on itsekäs ja lapsellinen.
millaisiin oloihin jotkut alistuvat. Mies hermostuu, mitä sitten? Anna kiehua vaan. En kattelis mitään herraa ja ylhäisyyttä kyllä päivääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja minä sitten pyytäisin anteeksi, että olen kyseenalaistanut hänen menonsa. Ilmoitti vielä näin, että "taidanpa kuitenkin tehdä niin, että lähden sinne xx, vaikka onkin lapsen syntymäpäivä". Kerran suunnitteli jotain viikonlopun yli kestävää kurssia, ja kun siitä sitten suutuin, että voisi joskus pistää myös perheensä etusijalle, kun on muutenkin niin paljon pois, niin hermostui totaalisesti. Ap
Minä olisin ilmoittanut että et muuten ole ja asia sillä selvä.
miehiksenne ja vielä teette niille lapsia kun ne eivät ole kasvaneet aikuisiksi?? Eivät kyllä varmaan ikänä kasvakaan.
millaiseksi se perhe-elämä muodostuu? Ei sitä pelottavaa mökötystä kestä kukaan.. minä ainakaan. Ja kun ei se ikinä pyydä anteeksi, tai että voisi olla väärässä.
ap
millaisiin oloihin jotkut alistuvat. Mies hermostuu, mitä sitten? Anna kiehua vaan. En kattelis mitään herraa ja ylhäisyyttä kyllä päivääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
("...minäpä taidankin lähteä sinne ja tänne vaikka on lapsen syntymäpäivä.")
- Aijaa, miltä luulet että se meistä/lapsesta/sinun perheestäsi tuntuu?
Jos mies ei vastaa suoraan pyyntöön hyvin, tuollainen voisi mennä paremmin läpi. Tosi inhottava ukko ja kyseenalainen isä joka tapauksessa.
Ilmeisesti hän on omasta mielestään maailman napa ja aina oikeassa. Kumoapa hiukan tätä hänen käsitystään. Listaa esim. tuntimääräisesti, miten paljon viettää aikaa lastensa kanssa. Älä mene mukaan raivoamisiin tai mökötykseen vaan lähde vaikka lasten kanssa ulos. Lisäksi voisit mielestäni todeta ihan suoraan, että et voi järjestää juhlia yksin, jos miehesi ei ole avuksi.
Suosittelen myös tilanteen tekemistä avoimeksi. Jos pidät juhlat, voit aivan hyvin huokaista siellä, että olipas rankkaa, kun mies ei auttanut yhtään ja vei vielä autonkin kaupan päälliseksi mutta että olet jo tottunut siihen... Sinä sallit miehesi käyttäytyvän idiootisti, kun varot hänen raivoamisiaan. Aika usein mies alkaa tajuta omaa naurettavaa käytöstään, kun näkee sen heijastuvan jonkun ulkopuolisen kasvoilta. Kun lakkaat peittelemästä miehen toimia, näkee mies sukulaistensa tai sinun sukulaistesi reaktioista, että ei nyt käyttäydy kovin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli opettele elämään kuin mies olisi teillä vieraana. Tosin ilman hotellitason palvelua. Ole ystävällinen, mutta älä pese pyykkejään, laita ruokaansa jne. Älä valita, älä marmata, älä nalkuta, mutta toisaalta älä ihmeemmin ota huomioon. Jos mies lähtee harrastamaan, älä ota asiaa puheeksi tai edes huomaa, anna mennä. Kotona miestä ei tosin odota valmis ruoka tai oma perhe vaan porukka, joka ei välitä miehestä lainkaan.
Älä odota mieheltä mitään, niin ei tarvitse raivota. Ja kun mies ehdottaa jotain yhteistä niin sano, että oli lasten kanssa puhetta, että meille si sovi, mutta voihan mies mennä yksinkin.
että sinä olet päästänyt nuo valtasuhteet teidän perheessä ihan päälaelleen. Oletko tyytyväinen tuohon tilanteeseen? Sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
tyydyt tuohon.
Tai sitten otat kissan pöydälle. Sanot ukolle että nytpä me puhutaan asiat selviksi. Sanot että sinä haluat sanoa mitä sinulla on asiaa ja hän saa luvan kuunnella. Kirjoitat vaikka paperille, jos et muuten pysty kiteyttämään. Sanot että on ihan turha alkaa raivoamaan ja mykkäkouluamaan, asia ei siitä muuksi muutu.
Ja että jollei hän ala ottaa muita huomioon, saa koota kamansa ja häipyä teidän perheestä. Mitä ihmettä te teette tuollaisella miehellä ja isällä?
Oletko sinä sellainen kiltti, hiljainen sopeutuja? Kokeilepa, miltä tuntuu ottaa ohjat käsiinsä.
Tämän sanon kaikella ystävyydellä, ole vahva.
täytyy hoitaa tuo keskustelu jossain vaiheessa. Jos vaan otat kylmän linjan suoraan, mies ei tule tajuamaan vaan ajattelee että hänellä on entistä enemmän syytä olla poissaoleva (kun tokihan hänellä nytkin joku muka syy on, jolla hän ainakin itselleen oikeuttaa toimintansa). Tsemppiä, ei teidän tilanne ainakaan huonommaksi voi mennä!
anoppini on antanut ukkonsa kukkoilla, ja tauti senkun pahenee, mitä vanhemmaksi tulevat. Anoppi ei uskalla ostaa edes hiivaa (!) pyytämättä apelta lupaa, saatika sitten mitään suurempia päätöksiä tehdä. Anoppi häilyy hulluuden partaalla, ja poikansakin (eli mieheni) pelkää isäänsä varmaan vielä silloin, kun ukko jo makaa haudassa. LOPETA kun vielä ehdit! Jos ei muuta niin jätä se, anoppini kohtaloa en toivo kellekään.
sillä erotuksella, ettei mies ole matkatöissä. Harrastukset ja omat menot menee AINA kaiken muun ja etenkin vielä yhteisen menon edelle. Yksin olen kaikki juhlat vääntänyt lapsen syntymästä lähtien. Paikalle ilmestyy kyllä sitten tepastelemaan ja syömään, kun kaikki on valmista. Jos pyydän edes imuroimaan, lopputulos on se, että itse imuroin viittä vaille juhlien alkamista.
Tuo ulkoistaminen oli loistava ehdotus! Otan sen käyttöön heti! Prkl tänään ehdin kyllä pestä koneellisen ukon pyykkiä, sitä ei enää takaisin saa. Mutta menenpä lapsen kanssa kahdestaan videovuokraamoon nyt illalla ja haen meille jonkun filmin - ukolta ei kysytä! Miksi sitä raahaisinkaan enää perässä?! Juoskoot ja menkööt mihin menee, ei enää kiinnosta!
Olet päivät kotona ja ukkos raataa toimeentulonne eteen. Kyllä hälläkin oikeus harrastaa.
voisi miettiä myös ihan itse niitä harrastuksen mittasuhteita. Jos on viikosta valtaosan pois kotoa, illat kuitenkin vapaana (voi harrastaa) ja harrastaa myös työajallaan, koska se on sallittua. Onko silloin pakko lähteä juhlapäivänä koko päiväksi pois kotoa??
Ehkä alistun liikaa ja olen kiltti suorittaja. Juuri sellainen. Täytyy yrittää vääntää rautalangasta ja kasvattaa selkäranka. Sitä paitsi, olen itsekin tässä nyt lähdössä töihin yöksi, että teen kyllä oman osuuteni parhaani mukaan.
Ap