Mitä tehdä koiran kanssa..?
Koiramme on meitä kohtaan kiltti. Lenkit sujuu hyvin kunnes tulee joku toinen koira vastaan. Sitte alkaa se koiran jännitys, kohdalla saa sitten pitää kunnolla kiinni ettei koira suoraan sanottuna käy toisen koiran kimppuun. Varsinkin jos toinen koiraa uhoo sillä toisella puolella tietä niin sillon vasta show syntyykin. Koirapuistossa taas koira tulee hyvin toimeen muitten koirien kanssa. Samoin jos koiraa lähestytään takaapäin ei välttämättä tule rähinää.
Lisäksi kun meille tulee vieraita, etenkin mies vieraita niin koira osoittaa tosi paljon mieltään miehiin, haukkuu aivan järkyttävästi. Se yleensä rauhottuu pikku hiljaa kun vieraat antavat koiran haistaa, hetken päästä he ovatkin sitte jo "kavereita".
Lähinnä tuo lenkillä käyminen on se ongelma toisen koiran vastaan tullessa. Ollaan kokeiltu vaihtaa suuntaa, ei apua. Ollaan kokeiltu kiinnittää huomio toisen koiran mennessä ohi namipalaan. Auttaa hetkeksi, mutta aina kuitenkin huomaa toisen koiran menevän ohi ja sitte se alkaa taas. Joskus kun satutaan pääsemään todella vähällä eli saattaa pientä murinaa kuulua niin kehutaan sen jälkeen. Ei-sanaa toistetaan aika usein kun rähinä yltyy ja sillä tavalla yritetään saada koira rauhottumaan.
Ollaan mietitty onko siinä hihnan päässä se jokin miksi koira kokee itsensä uhatuksi toista koiraa vastaan ja tekee samantien selväksi et mulle ei ryttyillä. Samoin ollaan mietitty, uros koira siis kyseessä niin ihan pallien pois leikkaamista niin josko se auttaisi hieman ettei tarvitsisi niin ärhäkkäästi puolustaa reviiriään? Ikää koiralla on 3 vuotta. Nuori siis vielä.. Sekin varmasti vaikuttaa asiaan.
Ottaisin mielelläni vinkkejä jos jolla kulla saattaa niitä löytyä?
Kommentit (44)
maailmalta löytyy pilvin pimein koirankouluttajia, jotka eivät usko johtajuuteen ja jotka kouluttavat koiria kaikista roduista samoin menetelmin. Jollekin koiralle voi olla tarpeen pitää tiukemmin säännöistä kiinni, toisen kohdalla voi joustaa enemmän, mutta tämäkin riippuu enemmän yksilöstä eikä rodusta. Koulutusmenetelmiä ei kuitenkaan tarvitse vaihtaa kun vaihtaa rotua.
Koirilla ei ole mitään selkeää johtajaa jos elävät villeinä ilman ihmistä. Uroskoirilla on hieman enemmän hierarkiaa kuin nartuilla, mutta johtajan paikka vaihtelee asiasta riippuen. Se joka osaa tarvittavan jutun parhaiten, johtaa siinä tilanteessa. Lisäksi johtaja ei pidä mitään tiukkaa kuria, eikä varsinkaan fyysistä kuria, fyysisellä voimalla "johtajuuden" ottanutta koiraa ei seuraa kukaan, heikommatkin hylkäävät sen. Johtaja myös haastaa leikkiin ja kestää pennuilta paljon retuutusta ja huonoa käytöstä, johtaja siis toimii kuin kärsivällinen vanhempi, eikä niin kuin tiukka johtaja.
Nämä asiat riippuvat niin kovin paljon koirasta ja rodusta. Jos vertaat vaikka rotikkaa ja jotain herkkaa paimenkoiraa, niin kyllä niitä aika eri metodeilla kasvatetaan.
Koska ap:n koira on terrieri (ja vielä brassi), voisi johtajuuden vahvistaminen hyvinkin auttaa. Ensiapuna johtajuuden vahvistamisessa on huomion vähentäminen. Älä helli koiraa koko ajan, äläkä kiinnitä siihen huomiota jos se itse tulee kerjäämään rapsutuksia tm. Kun haluat hellitellä koiraa, kutsu se luokse.
Näitä johtajuusjuttuja on eriasteisia. Toiset menevät vähän överiksi, toisilla on ihan pointtiakin. Perusidea on kuitenkin se, että mietitään, miten koiralauman johtaja käyttäytyy. Koiralauman johtaja on nimenomaan usein "välinpitämätön"; asenne on se että minä olen jumala ja minä kiinnostun teistä kun minua huvittaa. Johtaja myös puolustaa laumaansa uhkaavilta asioilta. Kun koira luottaa siihen että sinä puolustat sitä, ei sillä ole tarvetta puolustaa itseään tai sinua.
Yks erittäin helppo ja konkreettinen vinkki itse ohitustilanteisiin on se, että kiellät (napakka EI) jo siinä vaiheessa kun koira huomaa toisen koiran ja näyttää vähänkään kiinnostuksen merkkejä. Siis heti kun korvat hörähtää, sanot EI ja sitten vain jatkat matkaa. Jos koira lähestyessä edelleen pörhistelee tms. niin nykäiset kevyesti hihnasta ja toistat kiellon. Ns. kovilla ja vietikkäillä koirilla se menee niin, että siinä vaiheessa kun impulssi räyhäämiseen on tullut ja ajatus kehkeytynyt koiran päässä, ei toimintaa enää voi pysäyttää. Koko idea pitää siis torpata alkuunsa. Tämä todella auttoi meillä.
maailmalta löytyy pilvin pimein koirankouluttajia, jotka eivät usko johtajuuteen ja jotka kouluttavat koiria kaikista roduista samoin menetelmin. Jollekin koiralle voi olla tarpeen pitää tiukemmin säännöistä kiinni, toisen kohdalla voi joustaa enemmän, mutta tämäkin riippuu enemmän yksilöstä eikä rodusta. Koulutusmenetelmiä ei kuitenkaan tarvitse vaihtaa kun vaihtaa rotua. Koirilla ei ole mitään selkeää johtajaa jos elävät villeinä ilman ihmistä. Uroskoirilla on hieman enemmän hierarkiaa kuin nartuilla, mutta johtajan paikka vaihtelee asiasta riippuen. Se joka osaa tarvittavan jutun parhaiten, johtaa siinä tilanteessa. Lisäksi johtaja ei pidä mitään tiukkaa kuria, eikä varsinkaan fyysistä kuria, fyysisellä voimalla "johtajuuden" ottanutta koiraa ei seuraa kukaan, heikommatkin hylkäävät sen. Johtaja myös haastaa leikkiin ja kestää pennuilta paljon retuutusta ja huonoa käytöstä, johtaja siis toimii kuin kärsivällinen vanhempi, eikä niin kuin tiukka johtaja.
Nämä asiat riippuvat niin kovin paljon koirasta ja rodusta. Jos vertaat vaikka rotikkaa ja jotain herkkaa paimenkoiraa, niin kyllä niitä aika eri metodeilla kasvatetaan. Koska ap:n koira on terrieri (ja vielä brassi), voisi johtajuuden vahvistaminen hyvinkin auttaa. Ensiapuna johtajuuden vahvistamisessa on huomion vähentäminen. Älä helli koiraa koko ajan, äläkä kiinnitä siihen huomiota jos se itse tulee kerjäämään rapsutuksia tm. Kun haluat hellitellä koiraa, kutsu se luokse. Näitä johtajuusjuttuja on eriasteisia. Toiset menevät vähän överiksi, toisilla on ihan pointtiakin. Perusidea on kuitenkin se, että mietitään, miten koiralauman johtaja käyttäytyy. Koiralauman johtaja on nimenomaan usein "välinpitämätön"; asenne on se että minä olen jumala ja minä kiinnostun teistä kun minua huvittaa. Johtaja myös puolustaa laumaansa uhkaavilta asioilta. Kun koira luottaa siihen että sinä puolustat sitä, ei sillä ole tarvetta puolustaa itseään tai sinua. Yks erittäin helppo ja konkreettinen vinkki itse ohitustilanteisiin on se, että kiellät (napakka EI) jo siinä vaiheessa kun koira huomaa toisen koiran ja näyttää vähänkään kiinnostuksen merkkejä. Siis heti kun korvat hörähtää, sanot EI ja sitten vain jatkat matkaa. Jos koira lähestyessä edelleen pörhistelee tms. niin nykäiset kevyesti hihnasta ja toistat kiellon. Ns. kovilla ja vietikkäillä koirilla se menee niin, että siinä vaiheessa kun impulssi räyhäämiseen on tullut ja ajatus kehkeytynyt koiran päässä, ei toimintaa enää voi pysäyttää. Koko idea pitää siis torpata alkuunsa. Tämä todella auttoi meillä.
Ja tämä siis sille joka väittää että susilaumassa on aina johtaja.
Ihan siihenkin tiedoksi, että susilaumojen johtajat eivät ole niitä perinteisiä alfasusia. Pitkään vallalla olleet käsitykset susien johtajuudesta perustuivat vääristyneisiin tutkimuksiin, eivätkä nykytutkijat halua edes käyttää tuota alfasusi-termiä. Vaikka sudella onkin selkeämpi johtaja kuin koirilla, on susilaumankin johtapari enemmän vanhempien kaltainen kuin johtajan kaltainen.
Mutta sillä ei edes ole niin paljon väliä, sillä koira ei ole susi. Koiran käytös on jo niin kaukana sudesta, että susilauman sisäisestä käytöksestä ei voi ottaa mallia koiran kouluttamiseen.
ja näin ollen hän ei luota siihen, että laumanjohtaja puollustaa häntä joten ottanut ohjat käsiinä. Pallien poisto voi auttaa.. tai sitten ei.