Mitä tehdä koiran kanssa..?

nykyisen koirani kanssa olen jo käynyt pentukurssin lisäksi sekä TOKO että Agility kurssit. Koira pysyy vapaana pihalla, pysähtyy käskystä kuin seinään, ohittaa koirat äänettömästi ellen anna tutustua ja odottaa vieraita eteisessä muutaman metrin päässä hiljaa. eli MEILLÄ ei ole tuota räyhäämisongelmaa. TEILLÄ on. =OD

että aina ei kaikki toimivuus johdu omistajan huikeasta erinomaisuudesta. Koiran rodulla on merkitystä, samon luonteella. Hiukan arka koira on huomattavasti helpompi kouluttaa tottelevaiseksi kuin rohkea ja riehakas. Itse olen kiinnittänyt kentillä asiaan huomiota, että koirat, jotka ovat esim. paukkuarkoja, tai eivät luonnetestin yllätysmomenteissa uskalla mennä omatoimisesti tutkimaan mitään pelottavaa, ovat yleensä (tai siis näyttävät) helpommin tottelevaisilta, koska tarvitsevat omistajan henkistä tukea kaikkeen. Tällaiset koirat ovat helpompia kouluttaa. Sitten vasta, kun olet omistanut eri rotuja, helppoja ja vaativia, sekä eri luonteisia koiria, myös niitä kovia, ja onnistut kaikkien kanssa yhtä hyvin, niin huutele sitten vasta.

nykyinen on numero 4. ja tuleva pentu nro 5.

rotuja paimenkoirista, metsästyskoirista, terriereistä ja molosseista.

Entä sinulla?

En nyt alkanut enempää nuita muita lukemaan, koska osassa ainakin tuntui olevan se periaate että kerran mokattu koskaan ei opi.



Meillä 8-vuotias koira joka asunut maalla ja saanut kulkea irrallaan. Nyt kun asutaan kaupunginlaidalla ollaan jouduttu opettelemaan siihen että vastaan tulevat koirat ei ole uhka. Koiralla tuli ihan selvästi puolustuskanta hihnassa. Minulla on aina nappuloita tms. taskussa. Alussa opeteltiin vastaan tulevan koiran kohtaaminen ihan pysähtymällä ja ottamalla koiran huomio sillä herkulla. Nykyisin otan herkun käteeni ja pyydän koiraa seuraamaan, kun vastaan tuleva koira on ohitettu tätä huomioimatta on palkkio ansaittu. Meillä toimii.



Irrallaan tämäkin pitää kaikkia koiria kavereina ja on aina valmis leikkiin. Ongelma tosiaan oli tuo hihnassa olo. Ja tosi nopeaan oppi tämä meidänkin koira tämän jujun. Ainoa on oma ajotus sen herkun kanssa, ja itse olen hyväksyny että koska kyseessä on ns. vanha koira niitä herkkuja on aina oltava mukana.



Tsemppiä teille.

pitäisi pystyä kouluttamaan koira pois, ja ne avainsanat on seuraamisen opettaminen ja se nameilla palkitseminen. Lievästäkään murinasta ei pidä koiraa kehua, ainoastaan täysin onnistuneista ohituksista!



Osta kuonokoppa ja vedonestovaljaat, ja ala harjoitella seuraa-käskyä jollain rauhallisella pellolla. Pikkuhiljaa voit edetä vilkkaammille paikoille. Voisit myös katsoa telkusta nelosen "Isännän ja koiran käytöskoulua".



Järkyttävästä haukkumisestä pääsee, kun opettaa koiralle sanat hauku ja hiljaa ja mene petille, paikka! Teet selväksi että tilanne on sinulla hallussa, eikä sen tarvitse vartioida sinua. Johtajuus sinulta on yksinkertaisesti hukassa.



Minullakin on ollut ihan samanlainen räyhärisakemanni -narttu, joka annettiin pois kun omistaja ei osannut. Sen kimppuun käytiin pentuna, mistä alkoi hihnassa räyhääminen, koirapuistossa taas ei räyhätty. Kun vaistomaisesti kiristää hihnaa, samalla viestittää koiralle että jotain vaarallista on tapahtumassa. Opetin sen nameilla, seuraa-käskyllä ja poispään kääntymisellä pois siitä. Eli kun toinen koira tuli vastaan, komensin "seuraa" ja käännyin ympäri, ennenkuin koira ehti edes älytä asiaa. Komensin sen istumaan ja syöttelin nameja, kunnes ohitus oli ohi. Korjausliikkeet, jos koira yrittäkään tehdä muuta, pitää tehdä heti, samoin kehut. Nyt sanoit kehuneesi jälkeenpäin. Ei koira sitä muista....eikä varsinkaan pidä palkita että "murisit vaan lievästi". Palkiset silloin aggressiivista käytöstä. Harjoiteltiin seuraamista. Lopulta me ulkoiltiin niin, että remmi oli mulla kädessä ja koira jalan vieressä ilman remmiä.



Ei-sanan hokemisesta ei ole raivon hetkellä hyötyä, vaan sinun pitää kiinnittää koiran huomio itseesi ennenkuin koira edes älyää toista koiraa ja aloittaa räyhäämisen. Tee itsestäsi mielenkiintoinen.



Pallit pois voi myös auttaa rauhoittumisessa, mutta se ei ole se ongelman ydinratkaisu.

pitäisi pystyä kouluttamaan koira pois, ja ne avainsanat on seuraamisen opettaminen ja se nameilla palkitseminen. Lievästäkään murinasta ei pidä koiraa kehua, ainoastaan täysin onnistuneista ohituksista! Osta kuonokoppa ja vedonestovaljaat, ja ala harjoitella seuraa-käskyä jollain rauhallisella pellolla. Pikkuhiljaa voit edetä vilkkaammille paikoille. Voisit myös katsoa telkusta nelosen "Isännän ja koiran käytöskoulua". Järkyttävästä haukkumisestä pääsee, kun opettaa koiralle sanat hauku ja hiljaa ja mene petille, paikka! Teet selväksi että tilanne on sinulla hallussa, eikä sen tarvitse vartioida sinua. Johtajuus sinulta on yksinkertaisesti hukassa. Minullakin on ollut ihan samanlainen räyhärisakemanni -narttu, joka annettiin pois kun omistaja ei osannut. Sen kimppuun käytiin pentuna, mistä alkoi hihnassa räyhääminen, koirapuistossa taas ei räyhätty. Kun vaistomaisesti kiristää hihnaa, samalla viestittää koiralle että jotain vaarallista on tapahtumassa. Opetin sen nameilla, seuraa-käskyllä ja poispään kääntymisellä pois siitä. Eli kun toinen koira tuli vastaan, komensin "seuraa" ja käännyin ympäri, ennenkuin koira ehti edes älytä asiaa. Komensin sen istumaan ja syöttelin nameja, kunnes ohitus oli ohi. Korjausliikkeet, jos koira yrittäkään tehdä muuta, pitää tehdä heti, samoin kehut. Nyt sanoit kehuneesi jälkeenpäin. Ei koira sitä muista....eikä varsinkaan pidä palkita että "murisit vaan lievästi". Palkiset silloin aggressiivista käytöstä. Harjoiteltiin seuraamista. Lopulta me ulkoiltiin niin, että remmi oli mulla kädessä ja koira jalan vieressä ilman remmiä. Ei-sanan hokemisesta ei ole raivon hetkellä hyötyä, vaan sinun pitää kiinnittää koiran huomio itseesi ennenkuin koira edes älyää toista koiraa ja aloittaa räyhäämisen. Tee itsestäsi mielenkiintoinen. Pallit pois voi myös auttaa rauhoittumisessa, mutta se ei ole se ongelman ydinratkaisu.

On taitava, ja suosittelen. Cesar Milan.

Kuten ei myöskään kukaan oikeasti koira-alaa opiskellut/tutkinut asiantuntijakaan

On taitava, ja suosittelen. Cesar Milan.

On taitava, ja suosittelen. Cesar Milan.

suomalaisista eksperteistä oli kyseessä?

suomalaisista eksperteistä oli kyseessä?

Hänestä oli juttua hesarin tv-sivulla, kommentoi sivumennen myös tätä Cesaria. Itse en ikinä muista katsoa noita koira-ohjelmia mutta olsiko voinut olla "hienosti hihnassa"?? sakemannin pentu ainakin oli koiraoppilaana

Kiinnostaa tämä asia niin siksi kysyin, täällä päin kun on ikävä kyllä ties mitä "koirankouluttajia" jotka käyttävät kovia konsteja jo ihan pikkupennuillakin :(

suomalaisista eksperteistä oli kyseessä?

Hänestä oli juttua hesarin tv-sivulla, kommentoi sivumennen myös tätä Cesaria. Itse en ikinä muista katsoa noita koira-ohjelmia mutta olsiko voinut olla "hienosti hihnassa"?? sakemannin pentu ainakin oli koiraoppilaana

Meillä on vähän samaa ongelmaa. Koira on vähän yli vuoden vanha, kotona pehmeäluontoinen ja ei oikeastaan edes kestä kovaa komentamista. Mitään laumanjohtajuusongelmaa tässä ei ole. Lenkillä sitten provosoituu herkästi, jos vastaantuleva koira tekee äkkiliikkeen, haukkuu tai muuten kiinnittää huomiota. Meidän koira ei yleensä aloitetta tee. On koitettu tuota "käyttäydytään kuin ilmaa" -metodia, eli hihnaa ei kiristetä, ei aloiteta mitään showta tms. Ei apua. On koitettu kiinnittää koiran huomio makupaloilla ja palkita hyvästä käytöksestä. Koira hotkaisee makupalan ja alkaa taas temuta. On pysähdytty, istuttu ja odotettu, että toinen koira menee ohi. Se tehosi ehkä parhaiten, mutta tarkoitus olisi tietysti, että toiset koirat voisi ohittaa ihan rennosti liikkuen. Koiramme myös vetää herkästi hihnassa, Siihenkin on kokeiltu pysähtymistä, toiseen suuntaan kääntymistä, palkitsemista, kieltämistä jne.



No nyt tuntuu löytyneen jonkinlainen apu. Ensinnäkin, koira opetetaan ottamaan katsekontakti omistajaansa. Aloitin sen niin, että koira sai makupalan katsottuaan omistajaansa (tätä samaa harjoiteltiin Hienosti hihnassa -ohjelmassa). Sen jälkeen sitä harjoiteltiin ulkona, lenkillä, eri paikoissa. Eli opetetaan koira keskittymään ympäristön sijaan omistajaan. Sitten alettiin treenata vierellä kulkemista (tämä oli siis kiskomisen loppumiseksi). Koira oppi senkin varsin nopeasti, tosin makupaloja kyllä kului. Nyt ollaan treenattu naapurin pihassa aidan takana olevan haukkuvan koiran ohittamissa vierellä kulkien jopa ilman hihnaa.



Eli: ensin pitää opettaa koira ottamaan kontakti taluttajaan, esim. niin että kun sen nimi sanotaan ihan rauhallisesti kerran, se katsoo taluttajaa. Koiran pitää tajuta, että sen ensisijainen tehtävä on kuunnella ja seurata isäntäänsä, eikä suojella häntä muilta koirilta tai häröillä ihan pallo hukassa.



Meillä auttoi tämä. Lisäksi kannattaa treenata paljon muiden koirien kanssa. Joskus voi tehota sekin, että vastaantulevan koiran omistaja komentaa molempia rähjääviä koiria (omaansa ja sinun) napakasti. Ainakin meidän koira meni ihan hiljaiseksi, kun vastaantulleen koiran omistaja karjaisi omalleen.



Niin ja me ei siis koskaa pysähdytä lenkillä tervehtimään muita koiria, ei tuttuja eikä vieraita. Eri asia jos lähdetään lenkille varta vasten koiraseurassa. Mutta koiraa ei tarvitse totuttaa siihen, että se pääsee tervehtimään muita. Ja jos vastaantuleva näyttää siltä, että haluaisi päästää koirat haistelemaan, huikkaan vaan että me ei tervehditä ketään, ja jatkan matkaa.

Ekaksi haluan oikoa ongelman. TOKO ei ole minulle vieras peräinen sana, kun en ole asiaa edes aloitusviestin jälkeen kommentoinut, joten joku muu ap:ksi tekeytyvä on kommentoinut. Eli minua on sen suunnalta turha haukkua.



Toiseksi, kiitos neuvoista!



Ja sitte kolmanneksi itse asiaan. Meillä tosiaan koto-oloissa ei ole koiran kanssa mitään ongelmaa. Tottelee hyvin, osaa istua, mennä maahan, tulee pyydättessä paikalle, "kato minua" kommentilla on oppinut katsomaan silmiin, ruokaa kun laitetaan kuppiin niin ei ota sitä ennen kun on lupa annettu ja silläkin hetkellä kattoo niin kauan silmiin kun on saanut luvan. Keittiössä syödessämme koira pysyy olohuoneessa, tällä ollaan saatu kuriin kinuaminen. Muutenkin koira tottelee tosin hyvin koti-olosuhteissa.



Ulos mentäessä ei vedä, on oppinut sen. Se voi ollla tai varmasti onkin hieman vika minussa sillä siinä vaiheessa kun koira tulee vastaan lyhennän hihnaa, juuri sen takia kun koira näkee toisen koiran jo kaukaa sillä nousee selkäkarvat jo valmiiksi pystyyn vaikka tässä vaiheessa en ole vielä ehtinyt naruakaan ottaa kireämmälle. Siinä vaiheessa kun näen koiran selkäkarvojen nousevan pystyyn niin automaattisesti tulee napattua koira lyhyemmälle ettei siitä synny mitään sotaa toisen koiran kanssa tai ainakaan ettei ne pääse toistensa kimppuun. Yleensä vastaan tuleva koira on itsekkin agressiivinen mikä lisää entisestään meidän koiramme kiihtyvyytttä.



Olemme kokeilleet tuota nami juttua, kuten sanoin. Siitä ei ollut hyötyä. Niin kauan koira nameja mutustelee tyytyväisenä, mutta vaikka seison koiran edessä ja toinen koira menee ohi ja annan niitä nameja, pyrkii koira silti räyhäämään sille ohittavalle koiralle.



Koirapuistossa tai vapaana ollessa koirallamme ei ole minkäänlaista ongelmaa toisia koiria vastaan. Tulee hyvin toimeen niin isompien kuin pienempienkin koirien kanssa. Metsälenkeillä kun maalla käydään niin jos sattuu toinen koira tulemaan vapaana vastaan ja meidän koiramme on myös vapaana niin ei mun tarvitse silloin murehtia, että käykö meidän koiramme toisen koiran kimppuun. Yleensä matka jatkuukin niin, että toinen koira jatkaa suuntaansa toiseen suuntaan ja ei tarvitse kun kerran mainita koiramme nimeltään ja lähteä kävelemään toiseen suuntaan niin koiramme seuraa meitä perässä.



Koiramme rotu on brasilianterrieri. Rotu on erittäin vilkas ja tomera.



Missä noita koirakouluja järjestetään. Turun seudulla? Ja paljonko niillä on hintaa?



- AITO OIKEA AP-

Meillä oli samanlaista ongelmaa, joka johtui siitä, että pentuna naapurimme iso koira kävi pentumme kimpppuun. Koira sai tästä traumat ja pelkäsi aluksi kaikkia näkemiään koiria hullun lailla. Välillä se ilmeni uhkailuna, haukkumisena ja ärhentelynä ja välillä koira kulki ojia myöten. Pikkuhiljaa koiramme kuitenkin reipastui, osittain siksi, että naapurin iso koira lopetettiin ja osaksi aktiivisen muihin koiriin tutustuttamisen kautta. Eipä tuo vieläkään muiden koirien kanssa kaveeraa ja vähän epäluuloisesti niitä vilkuilee mutta voi jopa vaihtaa muutaman sanasen tutun lenkkeilijän kanssa :)



Toinen koiramme haukkuu aina naapurinmiestä. Samainen naapurinmies haukkui ja ärhenteli koiralle sen ollessa pentu, eikä koira ole kymmenessä vuodessakaan lopettanut miehelle murisemista. Tietää ainakin tuo mies mitä tuli tehtyä. Ei onneksi ole muita kohtaan samanlainen :)

en nyt halua moittia, mutta mielestäni teet jo väärin palkitsemalla, kun koira murisee vastaantulijalle (vaikkei haukukkaan), miksi koiran siitä pitäisi saada kiitosta?



tapoja on monia, mikä toimii toisella ei välttämättä toiselle sovi.

en nyt halua moittia, mutta mielestäni teet jo väärin palkitsemalla, kun koira murisee vastaantulijalle (vaikkei haukukkaan), miksi koiran siitä pitäisi saada kiitosta?

tapoja on monia, mikä toimii toisella ei välttämättä toiselle sovi.

Palkitsen lähinnä kehulla siitä että ollaan päästy loppu peleissä varsin helpolla tavalla koiran ohi, mutta en mä ota pahakseni. Hyvä vaan jos joku kertoo mulle mikä on väärin ja mikä ei ja mikä toimii ja mikä ei. :) Koska vinkkejähän tässä nimenomaan kaivataankin kun tuntuu ettei mikään toimi!

Osaako ketään kertoa niistä koira kouluista Turun seudulla mitään?

TOKO tarkoittaa tottelevaisuuskoulutusta. Vieras sana sinulle - näemmä! =OD

Ei pitäisi alkaa pätemään ellei yksityiskohdat ole ihan hanskassa

Nostan koska haluan neuvoja.

Jostain keksittiin, ettei "viritetä" koiraa kiristämällä hihnaa. Pidetään siis hihna löysänä. Aluksi istutettiin ja pidettiin hihna löysänä, kun toinen koira tuli vastaan. Nyt vaan kävellään ja jos tunnelma alkaa kiristymään sanotaan ei ja löysätään. Menetelmä toimii pääsääntöisesti.



Ehkä tästä on vähän apua : )

aiempia viestejä joten voi olla että joku on jo näin vastannut, mutta ensimmäiseksi kannattaa laittaa huomio hihnaan eli koiran pitäisi kulkea lähellä, ei hihna valuen eikä kiristettynä vaan siten että hihna on lyhyellä mutta koira ei tunne minkäänlaista kiristystä. Näin siis aina ulkoillessa. Flexit voi unohtaa. Valjaat eivät ole myöskään hyvät. Kun koira rauhallisesti haluaa nuuskia tms. hihnaa löysätään sen mukaan mutta mitään äkkinäisiä syöksähdyksiä ei tule huomioida vaan jatkaa silloin matkaa.



Toiseksi omistaja ei saa muuttaa käytöstään millään tavalla kun toisen koiran näkee. Siis pitää kulkea kylmänrauhallisesti ja OLLA PUHUMATTA koiralle. Korkeintaan omaa asentoa voi tarkistaa että on ryhdikkäästi. Kehonkielellä on suuri merkitys koirille. Puhuminen taas vain hermostuttaa koiraa lisää.



Aluksi koira tietysti vetää jolloin tehdään pieni nykäisy ilman komentoa ja hihna heti taas löysälle. Nykäisy suunnataan sivusuuntaan koska koira kokee taaksepäin vetämisen taistelun aloituksen merkiksi. (vr. koiratappelut!) Omistajan tulee pysyä RAUHALLISENA koko ajan, se on tärkeintä. Nykäisy on siis korjaus eli merkki koiralle että käyttäytyy väärin.



Muuten koira tarvitsee runsaasti liikuntaa, selkeät säännöt ja kiintymystä. Liika huomioiminen ja juttelu voi aiheuttaa negatiivisia seuraamuksia hyvistä aikeista huolimatta. Omistajalta ei vaadita muuta kuin jatkuvaa itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Muutokset eivät tule hetkessä ja omistajan käytöksen muuttaminen se vasta vaikeaa onkin! :)

Nämä asiat riippuvat niin kovin paljon koirasta ja rodusta. Jos vertaat vaikka rotikkaa ja jotain herkkaa paimenkoiraa, niin kyllä niitä aika eri metodeilla kasvatetaan.



Koska ap:n koira on terrieri (ja vielä brassi), voisi johtajuuden vahvistaminen hyvinkin auttaa. Ensiapuna johtajuuden vahvistamisessa on huomion vähentäminen. Älä helli koiraa koko ajan, äläkä kiinnitä siihen huomiota jos se itse tulee kerjäämään rapsutuksia tm. Kun haluat hellitellä koiraa, kutsu se luokse.



Näitä johtajuusjuttuja on eriasteisia. Toiset menevät vähän överiksi, toisilla on ihan pointtiakin. Perusidea on kuitenkin se, että mietitään, miten koiralauman johtaja käyttäytyy. Koiralauman johtaja on nimenomaan usein "välinpitämätön"; asenne on se että minä olen jumala ja minä kiinnostun teistä kun minua huvittaa. Johtaja myös puolustaa laumaansa uhkaavilta asioilta. Kun koira luottaa siihen että sinä puolustat sitä, ei sillä ole tarvetta puolustaa itseään tai sinua.



Yks erittäin helppo ja konkreettinen vinkki itse ohitustilanteisiin on se, että kiellät (napakka EI) jo siinä vaiheessa kun koira huomaa toisen koiran ja näyttää vähänkään kiinnostuksen merkkejä. Siis heti kun korvat hörähtää, sanot EI ja sitten vain jatkat matkaa. Jos koira lähestyessä edelleen pörhistelee tms. niin nykäiset kevyesti hihnasta ja toistat kiellon. Ns. kovilla ja vietikkäillä koirilla se menee niin, että siinä vaiheessa kun impulssi räyhäämiseen on tullut ja ajatus kehkeytynyt koiran päässä, ei toimintaa enää voi pysäyttää. Koko idea pitää siis torpata alkuunsa. Tämä todella auttoi meillä.