Pitääkö unohtaa haave lapsen hoitamisesta kotona ja mennä vaan töihin?

Lyhennysvapaa hoitorahakautena on varmaan yleisempää, kuin että lyhennyksiä maksettaisiin. Kaksi lastani meni päiväkotiin 1,5 v. vuotiaana ja sitä ennen olisi ollut kovin vaikeaa laittaa heidät hoitoon. Taloudellisesti selvisimme lyhennysvapaan ja säästöjen ansiosta samalla kulutustasolla kuin aiemmin.



Vähän kyllä ihmetyttää, että opettajalle ei ole tullut mieleen ennen raskautumista miettiä lapsen varhaista kehitystä ja taloudellista tilannetta lapsen kanssa.



Mutta nyt se on myöhäistä ja teidän on pienennettävä menoja ja kasvatettava tuloja. Voisiko mies ansaita enemmän? Vaihtaa parempi palkkaiseen työhön, tehdä ylitöitä tai ottaa toisen työn? Voisitko sinä työskennellä sunnuntaisin? Silloin kun saa ansaita, eikä se vaikuta tukiin. Voisitko antaa yksityistunteja? Mitä jos ottaisit hoitolapsen?

yhteistulot 3000 e kuussa + lapsilisä kahdesta. lapsi käy vähän hoidossa joten siitä kuluja satkun verran. Hyvin näin pärjätään. Pari autoa, iso okt, vene, moottoripyörä ja mökki.

Töissä ollessani säästin kymppitonnin ja sillä on tarkoitus pärjätä, kunnes lapsi on 1 v. 10 kk.

Tää on hyvä neuvo. Eli säästäpäs Ap nyt vaikka parikytätonnia niin voit olla kotona hyvillä mielin..

etten itsekään ajatellut ennen esikoista olla näin kauan kotona. Vasta kun oli se oma pieni niin tajusi miten tärkeää se on. Että ymmärrän hyvin tilannettanne (ja ollakseni aivan rehellinen, ei meillä olisi ollut varaakaan rakentaa taloa tuolloin ennen lapsia, joten ei se nyt pelkkää ennakkoviisautta ollut). Toivottavasti löydätte jonkun hyvän ratkaisun!

t. 17

anteeksi jo etukäteen, mutta olen ihmetellyt sitä miten ihmisille tulee yllätyksenä taloudellinen tilanne hoitovapaan aikana.

Oot ihan oikeessa, että olis pitänyt aiemmin jo asiaa miettiä ja siihen varautua, te ootte osanneet hienosti ennakoida rahalliset tilanteet. Mä myönnän etten oikein edes osannut ottaa selvää ennen ku olin jo raskaana, että mitä tukia saan ja miten paljon ja mihin asti. Toisaalta olin jotenki ajatellu, että palaan heti takas töihin, mut mieli on muuttunu matkan varrella...

ap

Ihan ekana sanon, että tosi hienoa, että pidät tärkeänä lapsen kanssa olemista. Niin se onkin. Itselläni on 2,5 v ja 9 kk ikäiset lapset. Esikoinen on aina ollut kotihoidossa (äitini hoiti puoli vuotta meillä, kun olin töissä sen ajan) ja yritän pitää nuoremman myös 2-vuotiaaksi kotona. Olen esikoista tarkkaillessani huomannut, että vasta n. 2-vuotias osaa ilmaista itseään niin, että minä koen voivani hänet turvallisin mielin jättääkin... varmaan riippuu lapsesta, ja äidistäkin...



Ottakaa vaan lyhennysvapaata, jos se suinkin auttaa. Vuoden verran lyhennysvapaata ei maata kaada, ja nyt korotkin ovat matalat. (Nehän siis pitää maksaa, ja on järkevääkin...). Useimmat tuttavat ovat näin tehneet, itse emme vielä ole tarvinneet.



Ja jos rahallinen toimeentulo huolettaa, olisiko jotain, mitä sinä opettajana voisit tarjoutua opettamaan esim. paikalliseen työväen/kansalaisopistoon? Olisi iltahommaa muutama tunti viikossa, ja saisit vähän rahaa. Tai iltalukioon? Samalla olisi omaa sosiaalista elämää.



Mukavaa hoitovapaata sinulle! Itse sain juuri tänään päätöksen kotihoidontuesta loppuvuodeksi, sitten pitää pohtia taas kuvioita :)

Minulla loppuu vanhempainvapaa heinäkuun puolessa välissä, ja aion olla elokuun loppuun asti hoitovapaalla. Sen jälkeen mieheni pitää 6 viikkoa isäkuukautta ja lapseni ehtii juuri täyttää vuoden, kun alkaa hoito.



Meillä tehdään niin, että itse olen osittaisella hoitovapaalla, eli teen 4 työpäivää/vko, mies tekee yhden etäpäivän tai lauantain/vko, joten lapsi on hoidossa 3pvä/vko. Näistä olemme jo sopineet, että isovanhemmat tulevat vuoronperään kerran vkossa hakemaan lapsen klo 12. Siis kummatkin isovanhemmat ovat eläkkeellä.



Minusta olemme saaneet suht hyvän systeemin, katsotaan sitten miten toimii käytännössä. Rahallisesti emme menetä juuri mitään, koska tulojeni tippuessa, myös veroprosenttini pienenee. Lisäksi mies saa lauantaitöistä lisiä (joita ei ole ennen saanut). Etäpäivänä/vapaapäivinä taas säästää matka- ja lounaskuluissa.

hirveät haukut, mutta sanon silti: mene kesäksi töihin. Ei haittaa, vaikka olisit vanhempainvapaalla, etkä edes menetä kokonaan vanhempainrahaa. Soitapa kelaan ja kysy asiasta, muista mainita olevasi opettaja!!!



Tuo toki edellyttää, että sulla on vakituinen työpaikka, jonne voit palata kesäksi... Mutta noin saisit kesän ajalta säästettyä ja sillä pärjäisit muutaman kuukauden. Tsemppiä!

realistisia laskelmia siitä, mistä kaikesta voitte tinkiä. Kyse on muutamasta kuukaudesta, siis ajallisesti lyhyestä ajasta, mutta lapsen kehityksessä tapahtuu tuona aikana huima harppaus. Paitsi että sinä ja miehesi olette lapselle tuossa iässä parhaita hoitajia, muistat loppuikäsi lapsesi ensimmäiset askeleet, ensimmäiset sanat ja nuo ajat kun olet saanut olla hänen kanssaan.



Minä olen ollut esikoisen kanssa kotona 2,5 vuotta, mut se oli helppoa koska asuimme vielä edullisesti vuokralla, autoa ei tarvittu ja ehdin säästää ennen raskautta juuri siihen, että voin olla hänen kanssaan kotona. Myös mieheni piti kotiin jäämistä tärkeänä, sitten kun näki kuinka hirveän pieni 9 kuukautta vanha lapsi on, joten molemmat teimme kompromisseja ja hyvin on pärjätty. Kuopuksen kohdalla säästöjä ei ole enää niin paljon (olen nyt ä-lomalla) ja kuluja on enemmän, mutta me voimme vielä madaltaa elintasoamme aika paljon jotta jompi kumpi voi olla kotona niin pitkään kuin on tarvis.

ja olen monet päiväkodit kierrelyt, kun opiskelijoita on niissä työharjoittelussa.



Ei ole kehumista pienten oloissa - eikä niitä kukaan päiväkodin henkilökunnastakaan kehu.



Tee arvovalinta lapsesi puolesta - mammonaa ehdit kyllä kerätä, mutta lapsesi on vain kerran noin pieni. Keinot löytyy kyllä, jos oikeaa tahtoa on!

Olette monet oikeassa, että olisi ollut järkevää etukäteen varautua ja säästää rahaa ja suunnitella paremmin taloutta, nyt ei auta kuin jälkiviisaasti todeta, että jospa seuraavan lapsen kohdalla olisi viisaampi.



Ja mä "palaan töihin" kesäksi. Huonoa omaatuntoa sijaisen puolesta helpottaa se, että meidän kunta ei olisi sijaiselle kesälle maksanut palkkaa kuitenkaan, joten saan kesältä täyden palkan. Vanhempainvapaa päättyy marraskuussa ja alunperin aioin palata joululta töihin. Nyt kuitenkin tietyt kokemukset elämässä on saaneet minut tarkistamaan toiminko arvojeni mukaisesti, jos palaan töihin vain "koska rahan takia on pakko". En tahtoisi esim olla töissä kun lapsemme ottaa ensi askeleensa jne.



Kiitos siis paljon hyvistä vinkeistä. Minulla on onneksi kesä aikaa säästää rahaa ja tehdä laskelmia siitä mistä kaikesta voisimme karsia ja olisiko jomman kumman meistä mahdollista saada sivutuloa jostain muualta. Lyhennysvapaistakin pitää kysellä pankista. Kyse ei (ainakaan vielä :) ole kuin puolesta vuodesta, joten ehkä keino vielä löytyy!

Osta kaikki vaatteenne ja tavaranne kirpparilta ja kierrätyskeskuksesta. Kierrätä ja lainaa kaverien kanssa. Tee itse kaikki ruuat ja käytä niitä raaka-aineita, jotka ovat sillä hetkellä halvimpia. Karsi kaikki ylimääräiset laskut (lehdet, harrastukset) ja keksi ilmaista puuhaa niiden tilalle. Jne.



Köyhäily saa mielikuvituksen lentämään ja alat nauttia luovista ratkaisuista. Pienelläkin rahalla pärjää ja elämä on jopa ihan mukavaa siten!

Itse olen ollut kotona jo 4 vuotta ja lapsia on kaksi, vanhempi kohta 4 ja nuorempi reilun vuoden. Tarkoitus olisi olla kotona vielä reilu vuosi ja palata töihin sitten, kun kuopus on 2,5-vuotias.



Minulla työssäolovuosia ehti olla useampia, ennen kuin lapset syntyivät. Olen aina ollut taloudellinen ja saanut pienistäkin tuloista säästöön. Säästöt ovat kivasti auttaneet arjessa, kun on muuten pitänyt kitkuttaa kotihoidontuella. Miehen palkka on pieni.



Nyt alkavat säästöt olla lopussa, mutta kotona aion visusti olla edelleen. Lainan lyhennysvapaalla ollaan ja maksetaan vain korkoja. Nuukailen kaikessa rahankäytössä, en osta turhia, kyttään tarjouksia ja teen itse, mitä osaan, esim. teen paljon edullista kotiruokaa ja pakastan, kerään kesällä marjoja ja sieniä metsästä, ostan vaatteita kirppikseltä, uusissa vaatteissa pyrin ostamaan tarjouksesta etukäteen jo ennen tarvetta alennusmyynneistä, leikkaan perheen hiukset itse (mies ja 2 poikaa), korjaan rikkimenneitä vaatteita, ym. ym. Ostan myös ruokaa pakastimeen, kun kaupassa on alennustuotteita. Huutiksessa myyn tavarat, joita ei meillä enää tarvita.



Ulkopuolisesta varmaan näyttää, että olemme ihan hyvin tienaavia, sillä sekä minulla että miehellä on omat autot ja lapset kulkevat siisteissä, uusissa (osin jopa merkki-) vaatteissa.



Säästä, säästä ja nuukaile

sekä ennakoi tulevat menot!! Tseemppiä!!

sä tiedät että lapsella tulee olemaan ongelmia kun joutuu noin pienenä hoitoon ja sä oikeesti mietit mitä tehdä.

Tietenkin menet pankkiin ja otat lyhennysvapaita kuukausia. Pankkia kiinnostaa vain se että saa rahansa ja mitä enemmän pidätte näitä lyhennysvapaita kuukausia, sitä enemmän he saavat rahaa.

Sitä kuule kummasti omat menot menee minimiin, tällä hetkellä plussan puolelle jään, kun myyn paljon huutiksessa kaikkea ylimääräistä.

Tietenkin lapsista tulee ihan normaaleja vaikka ne menis 3 kk iässä hoitoon mutta jos on vaihtoehtokin.

Mun ystävän lapsi joutui tarhaan 1 v 2 kk iässä viime elokuussa ja joka ikinen aamu itkee ja sanoo ei tarhaan. Siinä on vanhemmat kovilla kun on pakko maksaa näitä lainoja.

Me maksetaan korot niin kauan kun lapsi täyttää 3, olen koko ajan kotona ja kaikki, koko perhe voidaan paljon paremmin.

Juttele yhden tarhatädin kanssa ja tiedät mitä pidemmälle voit töihin menoa laittaa, sen parempi olo sulla on. Eläkettä on turha miettiä, eläkettä et ikinä tule saamaan ja lainojakin kerkeet maksamaan vielä monta kymmentä vuotta eteenpäin. Vuosi lapsen elämässä on suhteessa 100 % enemmän. Mieti sitä !

Asunto, auto ymm ja sitten jossakin kaukana lapsi.

kait nyt tiesit ennenkuin laitoit itsesi asuton ym. velkaliekaan, mitä siitä seuraa? Mammona, tavarat ym. ensin, vaikka henki mneis!

Lapsi sairastaa joka tapauksessa sitten niin paljon että saat kyllä olla kotonakin niin paljon kun pää kestää! ja palkka juoksee! näppärää.

Tämä ketju tuli googlettamalla, kun tässä pohdin vaihtoehtoja mitä tehdä.



Hämmästyin siitä, että yksityiselle hoitoon laitettavan lapsen tuet ovat isommat kuin jos jää kotiin hoitamaan - voiko tää pitää paikkansa?



Eli jos jäisin kotiin, saisin 315,54e kotihoidontukea + kunnallinen lisä 215e + lapsilisä 146,79 = ~680e ja jokin oli vielä verotettavaakin. Meillä on jo vuokra 800e/kk + muut menot. Jos vien yksityiselle hoitoon, saa siihen tukea enint. 600e/kk eli jos minä hoitaisin, olisi tuki 530e ja jos vien vieraalle, on tuki 70e enemmän. Sairasta. Voiko tuo pitää paikkansa? Onko tuo 680e ainoa raha millä pitäisi elää vai voiko vielä saada joitakin muitakin tukia? Ja vaikuttaako niihin tukiin vuositulot (jos olen töissä, on bruttotuloni vuodessa jotain 54te ja nyt mammalomavuodelta tulot noin 30-34te, joten en usko saavani tulosidonnaisia lisiä. Toki siltä verovuodelta, joka menee tuon 680/530e mukaan, ei tukia olisi kuin alle 10te)?



Yllämainittu on hämmästelyä siitä, miten halvaksi äidin työ arvioidaan. Toki mulla on säästöjä ja muitakin rahanlähteitä, joista voin raapia, että pärjäisin, jos kotiin jäisin. Tuntuu hurjalta, että periaatteessa joudun laittamaan 10kk vanhan lapsen, joka ei vielä siinä vaiheessa välttis osaa edes kävellä, hoitoon vain sen takia, että jo tuottamistani verorahoista ei liikene sen verran takaisin päin, että voisin jäädä kotiin hoitamaan lasta ilman säästöjä. Se on tosiasia, ettei äiti+vauva voi millään pärjätä tuolla 680eurolla kuukaudessa, vaikka asuisi kuinka halvassa asunnossa (pääkaupunkiseudulla vuokrat lienevät alkaen 350+ eur/kk).

palkka ja itse tein töitä pyhinä ja viikonloppuisin toisinaan. Lisäksi asutaan vuokralla.

niin se vaan on. jos lainat painaa niskaan ja talous ei kestä niin sitten on vain lähdettävä töihin. tuntuu siltä että jotkut olettavat yhteiskunnan maksavan kaikki kustannukset, että voi vaan olla tyytyväisenä kotona lasta/lapsia hoitamassa. näin se ei vaan ole. itsekin kitkuttelen kotihoidontuella, mutta ilman velkataakkoja niskassa ja aion jatkaa vielä pitkään kotona oloa. enkä valita rahasta.

mä aion olla niin kauan kuin vaan voi, lapset 11,7 ja 1.7vuotiaat. mies saa vajaa 2000€ kuussa ja on myäs lainan maksut ym. minä tosin vaihdoin lainaeräni pienempään summaan, hyvin on pärjätty, kaksi autoakin on. ja juuri oltiin 5pvää mökki lomalla!!!

Mies oli arkena töissä kolmessa vuorossa joten mun ainoa rahantienausmahdollisuus oli viikonloput. Tein kaikenlaisia hommia kolmen lapsen taaperoaikana että sain tienattua tarpeeksi rahaa, ekan lapsen aikana olin viikonloppuisin 6tuntia päivässä henkilökohtaisena avustajana, tokan lapsen aikana siivosin kahta ravintolaa aamuyön tunteina (ehdottomasti paras homma näistä sekä rahallisesti että ajankäytöllisesti) ja kolmannen lapsen sain hoidettua kotona tekemällä viikonloppukeikkaa hampurilaispaikassa. Kuulostaa hanttihommilta mutta niistä oikeasti sai ihan kivasti rahaa. Oikealta ammatiltani olen jotain ihan muuta ja siihen palasin kun kuopuskin täytti kolme.