Mun mielestä sivusuhteeseen ryhtyvä asettaa ensisijalle petturikumppaninsa, jos

No miksi ne pettäjät sitten haluaa palata kotiin eiä sen rakkaan rakastajattaren kainaloon?

On mukavaa, kun turvallinen pikkuvaimo pyörittää arkea kotona. Rakastajattaren kanssa sitten vietetään laatuaikaa ilman arjen murheita.

Juuri tästä syystä en ikinä antaisi pettämistä anteeksi enkä tajua niitä jotka niin tekevät! En ikimaailmassa eläisi vapaaehtoisesti sellaisen ihmisen kanssa, joka on valmis ottamaan riskin ja riskeeraamaan meidän suhteemme jonkun toisen takia. Kaikkein naurettavimpia/säälittävimpiä ovat ne, jotka vetoavat siihen, ettei se toinen merkinnyt mitään, se oli vain joku mitätön huora ja spermasäiliö ja ties mitä koiranlimaa. Olkoon mitä oli, mutta silti mies oli sen takia valmis riskeeraamaan vaimonsa ja lapsensa!!! Kuka oikeasti alistuu tuollaiseen??

Tänään näköjään joku epätoivoinen toinen nainen urakoi näitä aloituksia ihan liukuhihnalta...



Tietenkin sinä ajattelet nyt noin, mutta on sillä asialla toinenkin puoli. Tulet joskus kyllä itsekin huomaamaan.

ja silti ajattelen juuri noin!

Silloin ei ole kyse aidosta, toista kunnioittavasta rakkaudesta, vaan kulisseista.

Mielestäni on hirveän helppo sanoa, että se on kerrasta poikki ja tuossa on ovi - en ikinä antaisi anteeksi, ukko pihalle jne. Sitten kun se tilanne on täyttä totta, sitä on niin lamaantunut ja epäuskoinen, että kestää hetken ennen kuin edes tajuaa, että mitä helvettiä on tapahtunut.. Kaikki on aika painajaismaista. Meidän perheessä tuo osui sellaiseen aikaan, että ero oli käytännössä sula mahdottomuus. No, olin miehestä täysin taloudellisesti riippuvainen, muutettu uudelle paikkakunnalle.. Mihin olisin siitä lähtenyt lasten kanssa? Ei se ole käytännössä niin helppoa.

Mies ei tosin koskaan vedonnut siihen, että "ei se merkinnyt mitään" tms. Halusin kuitenkin kuulla hänen omasta suustaan, että kumman valitsee. Jos olisi valinnut sen toisen, niin sitten olisi pantu elämä jotenkin siihen malliin, että eri huushollissa asutaan. Valitsi kuitenkin toisin. Ei hän tänä päivänäkään osaa sanoa, miksi riskeerasi perheensä sen naisen vuoksi. Juuri eilen itse asiassa kysyin siitä. Ei hän osaa sanoa. Ei kai ajatellut yhtään mitään - siinä on varmaan muut asiat mielessä sillä hetkellä.

Edelleen mietin, että olenko täysi tollo, kun olen tässä. Tavallaan välimme ovat parantuneet ja keskusteluyhteys on parempi kuin ennen tätä episodia. Asioista puhutaan suoraan. Uskon myös, että mies ei enää tekisi samoin, koska tietää että se on sit siinä. Ellei sitten tieten tahtoen juuri hae eroa tuolla keinolla.

Juuri tästä syystä en ikinä antaisi pettämistä anteeksi enkä tajua niitä jotka niin tekevät! En ikimaailmassa eläisi vapaaehtoisesti sellaisen ihmisen kanssa, joka on valmis ottamaan riskin ja riskeeraamaan meidän suhteemme jonkun toisen takia. Kaikkein naurettavimpia/säälittävimpiä ovat ne, jotka vetoavat siihen, ettei se toinen merkinnyt mitään, se oli vain joku mitätön huora ja spermasäiliö ja ties mitä koiranlimaa. Olkoon mitä oli, mutta silti mies oli sen takia valmis riskeeraamaan vaimonsa ja lapsensa!!! Kuka oikeasti alistuu tuollaiseen??

Tietenkin sinä ajattelet nyt noin, mutta on sillä asialla toinenkin puoli. Tulet joskus kyllä itsekin huomaamaan.

Siis oikeasti, maalaisjärjellä ajateltuna. En keksi ainuttakaan selitystä sille, miten mies voisi pettää vaimoaan niin, että EI riskeeraisi suhdetta vaimoon! Mies tietää ihan varmasti että ero saattaa tulla jos käry käy, mutta silti lähtee toisen naisen matkaan! Hän ehkä ajattelee, ettei tule jäämään kiinni tai että vaimo antaa kyllä anteeksi, mutta yhtä kaikki, hän on valmis ottamaan riskin siitä että menettää puolisonsa toisen naisen takia. Ja pettää silti!

Mielestäni on hirveän helppo sanoa, että se on kerrasta poikki ja tuossa on ovi - en ikinä antaisi anteeksi, ukko pihalle jne. Sitten kun se tilanne on täyttä totta, sitä on niin lamaantunut ja epäuskoinen, että kestää hetken ennen kuin edes tajuaa, että mitä helvettiä on tapahtunut.. Kaikki on aika painajaismaista. Meidän perheessä tuo osui sellaiseen aikaan, että ero oli käytännössä sula mahdottomuus. No, olin miehestä täysin taloudellisesti riippuvainen, muutettu uudelle paikkakunnalle.. Mihin olisin siitä lähtenyt lasten kanssa? Ei se ole käytännössä niin helppoa.

Mies ei tosin koskaan vedonnut siihen, että "ei se merkinnyt mitään" tms. Halusin kuitenkin kuulla hänen omasta suustaan, että kumman valitsee. Jos olisi valinnut sen toisen, niin sitten olisi pantu elämä jotenkin siihen malliin, että eri huushollissa asutaan. Valitsi kuitenkin toisin. Ei hän tänä päivänäkään osaa sanoa, miksi riskeerasi perheensä sen naisen vuoksi. Juuri eilen itse asiassa kysyin siitä. Ei hän osaa sanoa. Ei kai ajatellut yhtään mitään - siinä on varmaan muut asiat mielessä sillä hetkellä.

Edelleen mietin, että olenko täysi tollo, kun olen tässä. Tavallaan välimme ovat parantuneet ja keskusteluyhteys on parempi kuin ennen tätä episodia. Asioista puhutaan suoraan. Uskon myös, että mies ei enää tekisi samoin, koska tietää että se on sit siinä. Ellei sitten tieten tahtoen juuri hae eroa tuolla keinolla.

Juuri tästä syystä en ikinä antaisi pettämistä anteeksi enkä tajua niitä jotka niin tekevät! En ikimaailmassa eläisi vapaaehtoisesti sellaisen ihmisen kanssa, joka on valmis ottamaan riskin ja riskeeraamaan meidän suhteemme jonkun toisen takia. Kaikkein naurettavimpia/säälittävimpiä ovat ne, jotka vetoavat siihen, ettei se toinen merkinnyt mitään, se oli vain joku mitätön huora ja spermasäiliö ja ties mitä koiranlimaa. Olkoon mitä oli, mutta silti mies oli sen takia valmis riskeeraamaan vaimonsa ja lapsensa!!! Kuka oikeasti alistuu tuollaiseen??

No joo, homman ydinhän on siinä, että varmasti mies tiedostaa tuon, mutta ei uskalla ajatella sitä hetkeä pitemmälle. Tilanne vie mennessään ja järki jää unholaan.

Tietenkin sinä ajattelet nyt noin, mutta on sillä asialla toinenkin puoli. Tulet joskus kyllä itsekin huomaamaan.

Siis oikeasti, maalaisjärjellä ajateltuna. En keksi ainuttakaan selitystä sille, miten mies voisi pettää vaimoaan niin, että EI riskeeraisi suhdetta vaimoon! Mies tietää ihan varmasti että ero saattaa tulla jos käry käy, mutta silti lähtee toisen naisen matkaan! Hän ehkä ajattelee, ettei tule jäämään kiinni tai että vaimo antaa kyllä anteeksi, mutta yhtä kaikki, hän on valmis ottamaan riskin siitä että menettää puolisonsa toisen naisen takia. Ja pettää silti!

Oli muutaman kuukauden suhde tietääkseni.



Numero 9 (tai jotain)

vaikka petin 2 vuotta saman miehen kanssa häntä.

Ei tulut mieleenkään vaihtaa häntä, vaikka joskus tälle toiselle niin sanoin

vaikka petin 2 vuotta saman miehen kanssa häntä.

Ei tulut mieleenkään vaihtaa häntä, vaikka joskus tälle toiselle niin sanoin

vaan ITSENSÄ! No, ehkä pidemmissä sivusuhteissa, jos sitä tuon riskin ottamisen kautta ajattelee, mutta muuten pettäjät on itsekeskeisiä paskoja, jotka ajattelee vain ja ainoastaan itseään.



t. petturikumppani, eikä aina niin kovin ylpeä siitä, mutta no can do... :)

Mä sanoisin että ihan on tapauskohtaista. Liian helposti sellainen henkilö jota on itseään petetty katsoo toisen parin pettämisongelmaa liian subjektiivisesta näkökulmasta. Ei kaikki pettäjät ole samasta puusta veistettyjä, eikä heidän elämäntilanteensa ole välttämättä lainkaan samanlainen. Minusta jokaisen tulee ihan itse päättää kuinka suhtautua puolisonsa pettämiseen. Ulkopuolisten ei tulisi esittää neuvoja koska he eivät yleensä tiedä läheskään kaikkia yksityiskohtia parin elämästä. Antakaa siis ihmisten selvittää omat välinsä keskenään, parisuhde kun ei muille kuulu kuin sille parille itselleen.

enkä kyllä mitenkään koe, että mies laittaisi minut etusijalle vaimoonsa nähden. Tiedän kyllä, että mies rakastaa minua ja suhteemme on miehelle paljon muutakin kuin seksiä. Itseasiassa näemme tosi harvoin ja pidämme suhdetta enemmänkin yllä kirjoittelemalla ja soittamalla toisillemme, eli vahva henkinen yhteys on olemassa.



Silti tiedän myös, että miehellä on rakkautta (erilaista kuin minua kohtaan) myös vaimoa kohtaan, eikä halua jättää lapsiaan ja hajottaa sitä perhepakettia myös ihan käytännön syistä, sillä tokihan ero hankaloittaa monia asioita.



Mies ei siis kykene valitsemaan minun ja vaimonsa väliltä, mutta ei toisaalta myöskään halua päästää minua menemään. Ja minä tyhmä pysyn suhteessa, vaikka yritän siitä välillä rimpuilla irti.

itsensä.

Sit on joku lohduttaja kun näin käy. Mutta tämä homma tuppaa sit myös toteutumaan.



Ne, jotka on jo aikaisemmin jätetty, pelkäävät kamalasti.

Musta tuntuu, että täällä naiset vaan jauhaa eikä tiedä kunnon miehistä just mitään.



Nää on just näitä juttuja - kaikki aivan samanlaisia.



Amen.

Enkä ikimaailmassa menisi takaisin kimppaan aviopuolisoni kanssa, jos jotain tuollaista joskus tekisin.