Miten jakselet? Painaako jokin mieltä, vai elätkö nyt hyvää vaihetta?
Jos jokin murhe on, jossa voin yrittää auttaa, voit avautua tässä, voin reilun tunnin ajan vastailla (noin klo 14 asti).
Toki toivon, että tänään kaikilla olisi hyvä olla.
terv diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
Kommentit (78)
olen se masentunut yh taloudellisessa katastrofissa ja rauhoittaviin lääkkeisiin pelkään kehittyvän riippuvuuden :(
Sellainen voisi hyvinkin olla ja blogi. Vaikka huonoa kokemusta minulla on mm tukinet.net ja taimi ry:stä.
Ei niistä mitään todellista tukea oikein saa. Kirjoitellen voi viisastella, mutta kun on oikein todellisesta tilanteesta kyse, niin siinä tarvitaankin jotakin muuta kuin pelkkää asioista keskustelua. Tarvitaan todellisia toimia.
riippuvuuksissa yleensä vertaistuki toimii parhaiten. Voit oman asuinalueesi A-klinikalta kysellä joko heidän vertaistukiryhmiään lääkeriippuvuutta kärsiville. Myös seurakuntien päidetyöntekijöihin voi ottaa yhteyttä keskusteluapua varten. On hienoa, että haluaisit olla läsnäolevampi äiti! Tämä halu on se, jonka avulla voit taistella riippuvuudesta irti. Se on iso työ, mutta riippuvuuksista vapautuminen on valtavan hieno ja palkitseva asia. Voimia sille tielle!
Numero löytyy kun googlettaa ystäväpuhelin (blogspot.com) - tietoa siitä on siis blogimuodossa.
Soitelkaa!
Kun on huono käsityskyky, niin vaikeahan sitä on käsittää.
Mitä ihmeen apua oikeasti kuvittelet täällä antavasi?? Siis aikuistenoikeasti ja kerrankin rehellisesti.
Sinä istut työksesi netissä jauhamassa paskaa.
Vetoa sinä lakiin tai vaikka Vatikaaniin, mutta siitä tässä on kyse.
ja ihan työn puolesta antaa kysyttäessä tai pyydettäessä neuvoja. Kiitos, Meiju!
On kummallista ajatella, että täällä voi kuka tahansa muu neuvoa anonyymisti ilman mitään kritiikkiä, mutta kun joku on valmis tekemään sen ihan niin, että jopa ammatti on tiedossa, niin päälle sataa arvostelua ja haukkumisia.
Parempaa ja ammattitaitoisempaa apua ja neuvoja kirkon työntekijä antaa kuin esim. sinä. On helppo haukkua anonyymisti ja kehdata vieläpä sen jälkeen puhua jotain rehellisyydestä ja aikuismaisuudesta.
Oma päiväni on ollut hitusen parempi kuin eilen. En ole huutanut ja karjunut lapsilleni. Alan olla huolissani, kun tuntuu, että seinät kaatuvat päälle ja puran sitä sitten viattomiin lapsiini. En jotenkin pysty kestämään nyt yhtään lasten kiukuttelua, ja ihmettelen itsekin, mikä minua vaivaa. Laitoin jo edellisen viikon kiukuttelun PMS:n piikkiin, mutta nyt ei enää sitäkään (teko)syytä ole tarjolla. :( Miten tästä eteenpäin? Mistä voin saada apua vai tarvitsenko sitä edes? Onko minulla vain meneillään jokin ohimenevä vaihe?
Sellainen voisi hyvinkin olla ja blogi. Vaikka huonoa kokemusta minulla on mm tukinet.net ja taimi ry:stä.
Ei niistä mitään todellista tukea oikein saa. Kirjoitellen voi viisastella, mutta kun on oikein todellisesta tilanteesta kyse, niin siinä tarvitaankin jotakin muuta kuin pelkkää asioista keskustelua. Tarvitaan todellisia toimia.
mutta palveleva netti
https://www.verkkoauttaminen.fi/portal/suomi/
on kirkon verkkoauttamisen kanava.
Ota rohkeasti sinne yhteyttä! Tai varaa keskustelu aika alueesi diakoniatyöntekijältä kasvokkain!
https://www.verkkoauttaminen.fi/portal/suomi/
tulikos tämä nyt, siis palveleva netti. Mutta sen saa myös kirjoittamalla googleen "palveleva netti"
Miset sä vastaa asiallissiin kysymyksiin kuten 51?
annat tosi kylmän kuvan itsetäsi. Mutta mikäs sun on ollessa kun palkka juoksee.
jos huomaat ihan selkeästi pinnasi kiristyneen huomattavasti viime aikoina, niin sitten kannattaa tietysti ottaa ihan verikokeet. hormonaaliset muutokset, kuten kilpirauhanen voivat teettää temppujaan myös.
Mutta jos koet seinien kaatuvan muutenkin päälle, on varmaan pieni sisäinen dialogi paikallaan. Usein siinä on kyse siitä, että jää jotenkin itselleen vieraaksi. Siihen auttaa,että rupeaa tutustumaan itseensä. Mitä minä tarvitsen? Miltä minusta tuntuu? Mitä haluan, kaipaan? Mitä suren? Mitä toivon.
Suosittelen melkein, että varaat jonkun hetkisen vain itsellesi. Tutustu itseesi kuin rakkaaseen ystävään. Ja muuta se minkä voit, hyväksy se mitä et voi. Tätä ns tyyneysrukouksessakin pyydetään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyneysrukous
voi kenellekään tarjota?
Sitä täältäkin moni hakee. Sinä tosin taidat kuulua siihen av:n käyttäjäryhmään, joka pitää palstaa henkisen räkimisen foorumina.
Onko PMS:äänkin kehitetty ihan oma rukous?
On ne kirkon miehet ovelia.
nyt aikataulut ovat sellaiset.
Pahoittelen, etten ehtinyt kaikille vastata, en osannut varautua näin suureen määrään viestejä.
Taivaan Isä on kuitenkin kaiken teidän murheenne kuullut jo ennen kuin sitä edes itse on ajateltu.
Toivotan teille kaikille siunausta ja rakkautta omaan elämäänne, olipa se sitten ihan millaisessa vaiheessa tahansa!
Siis oikeastiko teistä on oikein, että joku nostaa palkkaa vauvapalstalla notkumisesta??
Tämäkin sisko sekaantuu jokaikiseen keskusteluun ja paasaa ohjeita kantapäiden paikkauksesta tyyneysrukouksiin.
Satuin pistäytymään tällä palstalla. Yleensä en seuraa nettikeskusteluja ja nyt sain taas muistutuksen, miksi. Kirkkosisko tarjoutui olemaan hetken kuulevana korvana ja mitä siitä seurasi: ala-arvoista replikointia anonymiteetin suojissa. Toki jotkut myös saivat apua ja kokivat varmasti tulleensa kuulluksi.
Toimin itse pappina ja koen, että kirkon ihmistenkin on hyvä jalkautua verkkoon. Tämä ei ole vain Kirkkosiskon, vaan koko kirkon yleinen tavoite. Sitä paitsi mikä on kirkko? Me kaikki kirkkoon kuuluvat muodostamme sen.
Itse en jaksa notkua täällä juuri epäasiallisten, loukkaavien ja naivien kommentointien vuoksi. Arvostan teitä kaikkia jotka jaksatte. Tähän on siis turha vastata vaikkapa heittämällä, että pappikin nyt siellä kymppitonnin kuukausipalkalla työaikaansa viettää. Palkkamme nimittäin on keskitasoa ja nyt sattuu olemaan vapaapäiväni.Enkäpä ole lukemassa viestejä.
Nostan hattua (virkattua puuvillapipoa) Kirkkosisarelleni ja teille jotka ette provosoidu vaan jatkatte juttua, pyydätte ja saatte apua.
Jaksamista kaikille, kevään iloa ja toivoa!
Tuija
eikä tarvis edes maksaa paljoa, tuija mihin laitan hakemuksen?
Siihen on olemassa ihan oma organisaatiokin! Tukikummit ry, jota haetaan diakoniatoimistojen kautta.
Ota siis ihan heti yhteys oman seurakuntasi diakoniatoimistoon (päivystysvastaanottoon tai ajanvarauksella) ja pyydä tukikummihakemuksen täyttöä. Tässä vielä linkki
http://www.tukikummit.fi/
Koska olet uupunut ja lopussa, diakoniatyöntekijän kanssa juttelu voi muutenkin olla paikallaan. Voimia ja hali!