Lue keskustelun säännöt.
Takertuva ystävä
13.05.2011 |
Mua on alkanut rasittamaan eräs ihminen, joka soittaa lähes jokapäivä ja jos en vastaa, niin laittaa viestiä. Hän haluaisi jatkuvasti nähdä, puhua puhelimessa ja ehdottaa koko ajan jotain yhteistä tekemistä. Ahdistaa!! Joskus hän soittaa jopa useita(!) kertoja yhden päivän aikana, vaikka oltais jo puhuttu sinä päivänä aiemmin puhelimessa tai nähty. Eikä silläkään ole mitään väliä, onko äitienpäivä, pääsiäinen tms, olenko joutunut valvomaan koko yön tms.
Esim. viime viikolla näimme peräti kolme kertaa ja tämänkin viikon aikana on tullu jo useita viestejä, että mitä voitais tehdä yhdessä. Tuntuu etten sais rauhassa viettää omaa aikaa ollenkaan ja ihan ku kaikki tekemiset pitäis olla sidoksissa häneen. En ymmärrä, miksi hän haluaa nähdä koko ajan, kun ollaan ihan aikuisia ihmisiä molemmat ja itse olen kokopäivätyössä.
Niin, ja se tapaaminenkin hänen kanssaan vie yleensä jopa useita tunteja. Järkkyä, että pitäis yhdelle ihmiselle uhrata töiden jälkeen vielä noinki paljon aikaa ja monta kertaa/vk!! Ja sitten ku koko ajan tulee noita viestejä, missä kysellään mun päivänohjelmaa, kartotetaan missä välissä on "taukoa" (milloin voi nähdä häntä) niin jotenkin alkaa olemaan vähän hermot kireellä.
Siis en haluais mitään välejä laittaa poikki tai loukata häntä, mutta jotenki tuntuu että tuo ei ole enää normaalia?! Mitä siis voisi tehdä?
Kommentit (72)
että paasaa omia näkemyksiään. Se on ihan vaan omien näkemyksien paasaamista.
Olen kyllä tosi tyytyväinen, että olen eronnut kirkosta - ei tarvitse tuollaisiakaan besserwisser-loisia elättää.
Ap kysyi neuvoja. Missään otsikossa tai viestissä ei näkynyt vihjettä, että ei neuvoja kirkon työntekijältä. Ei ole omien näkemysten paasamista, jos antaa vinkkiä, miten voi toimia. Paasaamista se on silloin, kun ilmoittaa, miten asioiden kuuluisi mennä ja viis välittää itse kysymyksestä.
Olet eronnut kirkosta mutta et taida itse tietää miksi. Syytät vain kirkkoa kaikesta mahdollisesta pieleen menneestä elämässäsi. Minäkin olen eronnut kirkosta, ja minä tiedän miksi. Olen samaa mieltä kuin yksi vastaaja siinä, että juuri tällaiset tempaukset olisivat saattaneet estää eroamiseni. Minä pidin kirkkoa liian omahyväisenä laskeutumaan tavallisten ihmisten pariin. Alan hiljalleen muuttaa mieltäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sulkevat hihhulit palstalta paasaamasta.
Kirkkosiskot ja -veljet voisivat istua siellä kirkoissaan tykönänsä ja miettiä kerrankin, mikä meni pieleen - olisi huomattavasti rakentavampaa.
Täytyy sitten tehdä ylläpidolle aloite, että sulkevat hihhulit palstalta paasaamasta.
Kirkkosiskot ja -veljet voisivat istua siellä kirkoissaan tykönänsä ja miettiä kerrankin, mikä meni pieleen - olisi huomattavasti rakentavampaa.
Sori ap, kun sun ketju menee tähän, mutta avaudunpa minäkin.
Mä en ole huomannut Kirkkosiskon viesteissä koskaan mitään hihhuloimista tai käännyttämistä. Minusta hän on esiintynyt täällä nimenomaan kuuntelijan ja auttajan roolissa. Jeesusta ei ole tuputtanut kenellekään.
Kyllä ne hihhulit ja jeesustelijat ovat ihan muuta porukkaa kuin tämä diakonimme, eikä heitäkään voi palstalta pois siivota, koska jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensä.
Itse olen ateisti, mutta en niin yliherkkä, että pelkkä kirkon mainitseminen saisi mussa aikaan tuommoisen reaktion. Minusta tämä on esimerkillistä toimintaa kirkolta.
Kun joku tuossa meinaa laittaa ylläpidolle viestiä, että sulku tälle diakonille, niin minä ehdottaisin ylläpidolle jopa yhteistyösopimusta kirkon kanssa. Tosin taitaa olla sen verran radikaali ehdotus, ettei mene läpi. :D
Mutta, mutta... vertaistuki on tärkeää, ja jos joskus täällä kävisi joku ammattilainen vastailemassa (ihan sama onko kirkkoon tai johonkin muuhun instanssiin virka-/työsuhteessa), niin se toisi keskusteluihin hyvää lisänäkökulmaa.
Hattua nostan kirkolle tällaisesta toiminnasta.
Eikö Vantaalla ole oikeasti hädänalaisia??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maksavansa palkkaa nettisurffailusta??
Ei anna kovin hyvää kuvaa kirkosta - kuten ei moni muukaan asia.
Mun mielestä antaa kuvan kirkosta joka on oikeasti kansan parissa. Täällähän ihmiset nykyään on niin miksei kirkkokin!
tosiaan ahdistavalta tuollainen kaveri.
Ehkä hän on tosiaan yksinäinen, hänellä on liikaa aikaa, tai ehkä hän kuvittelee että ystävyys on sitä, että ollaan kuin paita ja peppu, niinkuin ylä-asteikäisenä monesti oli (tai niinkuin Kumman kaa-sarjan Ellu ja Anne..)
Kyllä mä sinuna olisin hänelle ystävällinen mutta tiukka, koska ei perheellinen työssäkäyvä ihminen nyt vaan yleensä ehdi viettää niin paljon aikaa kavereiden kanssa!
Mua ahdistaa yleisesti, että aina olis oltava puhelimen tavoitettavissa, ja sitten ihmetellään jos en vastaa vaikkapa tekstariin samana päivänä. En vain jaksa enkä koska tekstailu ei ole mun juttu! Yleensä saatan soittaa takas jos joku tekstaa, koska se on helpompaa kuin tekstailu edestakas. Jos on tärkeää asiaa niin silloin kannataa yrittää soittaa. Mä pidän puhelimen kyllä ilta-yöaikaa äänettömällä, ja töissä piippauksella, joten mua ei haittaa vaikka joku soittais sopimattomaankin aikaan.
Diakonin palstailu on minusta ihan tervetullutta, onhan tämä netti nykyään sen verran suosittu keskustelupaikka. Täällä pyörii näköjään paljon ihmisiä joilla on ahdistusta ja jotka purkavat pahaa oloaan, joten diakonin läsnäolo voi autta jotakuta! Tietääkseni diakoni keskittyy ihmisten auttamiseen, ei niinkään käännyttämiseen, kuten ev.lut kirkko ei yleensäkään "käännytä" ketään, Suomessa ainakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eiköhän diakoniatyö tätä kautta saanut aika vahvan kannatuksen. Enkä pistäisi itsekäänyhtään pahakseni, vaikka Vauvalla ja kirkolla olisikin ripauksen tiiviimpi yhteistyö. No, eipä liioitella..... äkkiä herättäisi sekin närää. Lyhtyjä ei tarvitse kiutenkaan yhtään sammutella, päinvastoin.
22
Laitetaan pönttöpääturhakkeille oma ketju. Menkää sinne lyhtyinenne.
Taitaa olla kirkossa työvoimavähennyksen tarvetta. Nyt sitten joku nokkela juoruämmä keksi tästä tavan näyttää "kiireiseltä" idioottiturhassa työssään. Nokkelaa, kieltämättä, mutta aika läpinäkyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos hyvästä neuvosta! Pitääpä yrittää sanoa joku aika ja pysyä sitten siinä ja vaikka kertoa, ettei muut päivät käy. Työssä en enää edes vastaa puheluihin, etten anna semmoista kuvaa, että voinhan minä kuitenkin työssäkin puhua kun kerran vastaan. En myöskään vastaa jokaiseen viestiin, missä on joku spontaani ehdotus lähteä saman tien johonkin.
Jotenki ärsyttää tuo päiväohjelman-kartoitus ja se että niihin tyhjiin väleihin sitten keksitään jotain yhteistä. Tai se, että tulee vain ilmoitus, että voisi tulla käymään tunnin päästä luonani, jos olen kotona. Jos en ole kotona, niin tulee ilmotus, että jospa tulee parin tunnin päästä? Kaverillani on hirveästi vapaa-aikaa, joten ehkä siksi jaksaa soitella.
Siis tuo edellinen viestini oli diakonille eikä minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan, että hän palstalla pyörii. Ihmeellisiä asenteita joillakin vaan sen takia, että sattuu edustamaan seurakuntaa työntekijänä. Mulle ainakin on ihan sama, onko viestiin vastaaja kirkontyöntekijä, hitsari vai siivooja : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on sama tilanne ollut, mutta väsyin niin totaalisesti tähän "ystävääni", että lakkasin pitämästä yhteyttä. Yritin kyllä vielä keväällä että josko kuitenkin jaksaisin hänen seuraassaan olla vaikka pari tuntia, mutta kun ei se siihen pariin tuntiin jäänyt ja olo oli niin ahdistava ja olin niin väsynyt kyseisen tapaamisen jälkeeen, etten ole enää voinut soittaa tai vastata puheluihin enkä todellakaan kyläillä hänen luonaan. Ainut paha puoli tässä on että ystävä sai töitä samasta paikasta jossa itse työskentelen, kesä ajaksi, joten häntä on ollut nähtävä. Ystävä ehdotteli viime talvena,että jos perustettais firma että voidaan työskennellä yhdessä ja nähdä päivittäin ja sitten nämä puhelin soitot... aamulla ennen yhdeksää oli puheluita tullut vähintään kolme (teen vuorotyötä) ja soittelu jatkui niin pitkälle päivään että lopulta vastasin. Sitten ehdottelut tämän tästä shoppailu reissuille jne.. Ja kyseisellä henkilöllä on kaksi pientä lasta. Ei vain kertakaikkiaan enää jaksa koko ihmistä.
Tietääkö se Vantaan seurakunta maksavansa palkkaa nettisurffailusta?? Ei anna kovin hyvää kuvaa kirkosta - kuten ei moni muukaan asia.
Yritä hieman laajentaa maailmankuvaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse naiseen ihastuneena olen joskus kai liian aktiivinen :P
Lesbo/Bi- palstalta saa saman kuvan.
Mullakin on ystävä joka soittelee usein ja jankkaa aina että haluaisi nähdä useammin ja hokee että enhän vaan koskaan jätä häntä. Itse en saa ystävyyssuhteestamme mitään irti ja koen hänet riippakivenä. Tunnen olevani huono ihminen kun en jaksa kuunnella hänen jatkuvia vaikeuksia elämästään. Koen myös epämiellyttävävä piirteenä sen että hän aina tonkii väen vängällä negatiiviset asiat omasta elämästäni ja alkaa sitten kovaan ääneen niitä voivottelemaan. En jaksa enää, kaipaan positiivisia ihmisiä elämääni! Auttakaa!
Minullakin oli kaveri jonka kanssa puhuimme puhelimessa aina monta tuntia kerrallaan. Olen erittäin helpottunut, ettemme soittele enää. Syitä on monia.
Aloin lopulta jo ahdistumaan puheluista, sillä puhelut eivät loppuneet edes silloin kuin koitin niitä lopettaa. Hohhoijjaa pitäiskö alkaa nukkumaan kohta- (ymmärretyn!) vihjauksen jälkeen saatoi tulla vielä puoli tuntia-tunti tekstiä. En jotekin hennonnut enkä edes uskaltanut (kaveri suuttuherkkä) lopettaa puhelua kun olisi oikeasti pitänyt huutaa lause poikki, kun sitä tekstiä tuli virtana. Viimeiset kommentit oli minun puoleltani lähinnä Jaa Joo Juu Ahah Joo Niin Jaa. Yksinkertaisesti väsyin.
Eli jos mietit puhutko vähän liikaa, niin jos luurin päässä alkaa kuuluman pelkkiä yksitavuisia vastauksia ja huokailua niin on aika lopettaa puhelu ;)
[quote author="Vierailija" time="13.05.2011 klo 08:35"]Lähinnä mun parille parhaalle kaverille soittelen välillä montakin kertaa päivässä, tosin hekin soittelevat minulle ( ei ehkä niin usein kun minä heille). Nyt, kun olen hoitovapaalla aikaa todellakin on. Olen ajatellut että se tuntuu heistä mukavalta kun on ystävä, joka on kiinnostunut tekemisistään. En ole ajatellut asiaa tuolta kantilta että se voikin tuntua ahdistavalta. Täytyypä alkaa pikkaisen vähentämään kontaktikertoja..
[/quote]
Tai jos nyt ensin kysyt otatko liian monta kertaa yhteyttä? Että olisiko syytä vähentää? :D
Ootko koskaan yrittänyt vihjata sille asiasta mitenkään? Vastaatko jokaiseen puheluun? Ite jätän kylmästi vastaamatta, jos hetki on huono. En kertakaikkiaan jaksa min.tunnin kestäviä puheluita ja sen päälle vielä parin-kolmen tunnin tapaamisia. Tälläkin viikolla olen pariin otteeseen sanonut, että olen tämän viikon hyvin kiireinen enkä ehdi tekemään mitään ja että työssä en voi puhua. Silti pitää yrittää soittaa työaikanakin. En käsitä?!
Niinpä! Tuo tekee hommasta just rasittavan, että toinen "pakottaa" selittämään mitä on tekemässä, mitä meinaa tehdä, milloin on kotona, missä on jos ei ole kotona jne. Joku vois tietysti tykätä, mutta ite olen sen verran sitoutumiskammoinen muutenkin, etten pidä yhtään siitä, että pitää jollekin jatkuvasti selittää mitä on tekemässä.
siitä kannattaa päätellä, että niitä ei haluta.