Miten ja missä vaiheessa olette kertoneet raskaudesta isommille lapsille?
Meillä isot on 5 ja 7 ja mietimme, että milloin ja miten kerromme heille pikku sisaruksesta. Esikoinen varsinkin on ihan lörppä ja puhuu asian julki heti joka paikassa, mutta tavallaan silti haluaisin kertoa heille nyt heti. Olisi ehkä kuitenkin väärin vaatia heitä pitämään salaisuutta :) Mutta minä voin todella huonosti ja olen menossa huomenna lääkäriin, josta luultavasti saan saikkua. Noi tajuaa jo kuitenkin, että jotain on tekeillä. Tuntuu tavallaan myös kurjalta "valehdella" lapsille.
Kommentit (8)
Lapset on iältää 3 ja 7.
Sitten kun mentiin seuraavaan ultraan rv 12 niin sykettä ei enää ollut ja sikiö todettiin kuolleeksi. Raskauden keskeytys oli raju ja olin monta päivää sairaalassa.
Esikoisen kohdalla oli helpompi puhua asiasta kun ymmärsi enemmän ja tajusi miksei pikkusisar synnykään. Nuoremman lapsen kohdalla oli vähän tuskallisempaa kun ei tuntunut tajuavan. Kyselee vieläkin että missä vauva on. Hieman vaivaannuttavaa hiekkalaatikon reunalla alkaa taas kertoa miksei äidin masussa ole enää vauvaa. Ventovieraiden kanssa en haluaisi heti ensimmäisenä tätä kokemusta jakaa.
Jos vielä raskautuisin varmaan kerrottaisi vasta myöhemmin.
jälkeen keskenmenotkin harvinaisempia 10 v,lle
Kerroin kai viikolla 8, koska ihmettelihän 7-vuotias, että miksi äiti oksentaa joka aamu.
joskus rv 15 tienoilla, kun oltiin valmiita julkistamaan asia muutenkin. Emme halunneet, että lapset joutuvat salaamaan asiaa (ja se tuskin olisi onnistunutkaan), ja toisaalta emme halunneet salata asiaa lapsilta, jos kaikki muut olisivat sen jo tienneet.
4-vuotiaalle kerrottiin raskaudesta vasta, kun ei enää haitannut vaikka hän olisi julistanut sen kaikille, ja kun mahaakaan ei oikein enää voinut salailla. Useimmat lähipiirin ihmiset (työkaverit, ystävät) tiesivät vauvasta jo ennen esikoistamme, koska osasivat päätellä vatsasta.
Nyt, kun kolmannen lapsen yritys on käynnissä, on 6-vuotiaalle kerrottu siitä, että toivomme uutta vauvaa, mutta sitä ei vielä ole. Hänen kanssaan on myös juteltu siitä, ettei ihan kaikille tarvitse kertoa, että äiti ja isi toivovat vauvaa - joskin suurin piirtein kaikki kyllä jo tietävät, että tämä nimenomainen esikoinen toivoo uutta pikkusisarusta :D toisaalta myös lähipiirimme tietää, jälleen kerran, että yritys on meillä käynnissä, joten ei ole niin väliksikään, vaikka esikoinen asiaa möläyttäisi. Kuopus, vajaa 2v, ei vielä niin paljon puhu, että osaisi asiaa kellekään kertoa, eikä hänelle ole niinkään vauvahaaveista puhuttukaan.
sinne ekan ultran tiimoille. Selittelen lapsille jotain olostani. Olen toisaalta masennuksen läpikäynyt ja he ovat tottuneet kuulemaan, että äiti voi huonosti. Eivätkä ehkä sitä sen kummemmin ihmettele. Toivottavasti :)
ap
eli siinä 30. viikon tietämillä.