9-11 -vuotiaiden poikien äidit ...

tosi vähän, kun harrastus vie niin paljon aikaa.



Mutta siksi pidän kiinni siitä, että syömme aina yhdessä aamupalan ja yhden aterian päivässä, vaikka se venyisi sitten kymmeneen illalla.



Harrastusmatkat tietenkin olemme päivittäin yhdessä ja pelireissut, sekä talkoovuorot. Lisäksi käymme yhdessä jääkiekkopeleissä:D



Onneksi nuo viihtyvät meillä, ja tunnen kaverit niin monilta vuosilta, että siinäkin on hyvä tilaisuus olla lapsen seurassa, vaikka kavereita onkin.



Ei ole muita lapsia:)

lapsia 4, esikoinen kohta 9, ollaan yhdessä aamu ennen koulua, koulun jälkeen välipalan ja läksyjen ajan lähes joka päivä, harrastaa futista ja joskus kuskailen, yleensä isä vie sinne, uimassa kun ollaan koko perhe, ollaan yhdessä kaikki, pihalla pelailen futista jos ei ole kavereita tai kavereidenkin kanssa joskus jos ei ole muuta hommaa, luetaan yhdessä, jutellaan paljon joka välissä, siis ihan vaan joskus istutaan ja jutellaan, ilta-ateria ja iltapala syödään vähintään 1 aikuinen ja lapset yhdessä... Mutta siis joo, mun mielestä ollaan paljon yhdessä, koko perhekin, mutta on myös paljon kavereiden kanssa, ja harrastuksissakin menee aikaa jonkun verran. Joskus lähdetään ihan kahdestaan viettämään aikaa tarkoituksella myös.

meillä on 11v,9v ja 7v pojat ja 2v tyttö. En ole leikkijä. olen kotiäiti eli olen kotona, kun lapset tulee koulusta. jutellaan paljon, vanhimman kanssa katsotaan yhdessä tv - ohjelmia.

kuulustelen kokeisiin, syödään yhdessä 4 ateriaa päivässä (lounas siis koulussa). Voidaan käydä jonkun lapsen kanssa kirjastossa tai kaupassa tms.



Välillä on päiviä, jolloin ovat paljon kavereiden kanssa ja välillä taas luuhaavat päiväkausia kotona.

11 ja 10 v. pojat + 6v tyttö ja 15 v. poika.

Kahdestaan 10 ja 11 v. melkein poikkeuksetta puuhaavat. Joko pelaavat pleikkaa , rakentavat legoilla tai menevät pihalla ja välillä kavereilla.



Joskus käydään kalassa tai uimassa yhdessä.

kanssa tulee tehtyä valitettavan vähän ja tästä onkin ainainen huono omatunto.. :( Kuopus 2 vuotias ja tuntuu,että hän vie kaiken ns. ylimääräisen ajan. Joskus isomman kanssa lueskellaan tai pelataan jotain, viihtyy hyvin yksinäänkin omissa touhuissa tai ulkona, mutta haluaisin enemmän olla hänen kanssaan. Toki päivittäin läksyt tehdään ja juttustellaan kuulumiset, mutta sellaista aktiivista tekemistä on omasta mieelstäni liian vähän.