Syksyllä koulun aloittava ja yksin olon harjoittelu, miten pitkäksi aikaa?

jäädä yksin vähäksi aikaa. Mielestäni eskarilainen on vielä tosi pieni olemaan yksin kotona. Aloitimme kanssa ensin ihan pienestä ajasta (tyyliin roskien vienti), sitten pikkuhiljaa pidentäen. Menin esim. siivoamaan autoa, lapsi kotona, minä poissa mutta kuitenkin tarvittaessa saatavilla. Siitä sitten pikku hiljaa pidempi aika.



Olis kyllä ensin syytä oppia käyttämään puhelinta ennen kuin pitää jäädä yksin. Mitä jos jotain sattuu tai tulee kamalaa pelko olla yksin?

Sama tilanne meillä, eikä yhtään tiedä mistä aloittaisi...

Sitten pidentää aikaa lapsen mukaan. 10 minuuttiakin voi tuntua lapsesta pitkältä ajalta, jos arastelee yksin oloa. Meillä oli eskarilainen nyt ensimmäistä kertaa leikkipuistossa yksin 20 minuuttia eikä mitään ongelmaa. Olen miettinyt että sen pidemmäksi ajaksi en yksin jätä edes kotiin ennen kuin lapsi saa puhelimen ja osaa sillä soittaa tarvittaessa.

tällaista se lapsen ylisuojelevaisuus saa aikaan??



Uskokaa pois ei ole hyväksi ollenkaan lapsen kehitykselle.

edes viideksi minuutiksi. Lapsi menee täysin hysteeriseksi luullessaan jääneensä yksi kotiin.

Kertaakaan häntä ei ole jätetty. En tiedä mistä paniikkikohtaukset johtuvat.



Rivaripihalla, meidän ja naapureiden, hän on yksin kavereiden kanssa mielellään. On myös yksin hiekkiksellä, jos kavereita ei satu olla paikalla. Nähdään ikkunasta siihen.

ja viime syksynä ensimmäistä kertaa jätin hetkeksi yksin. Sitä ennen ei halunnut jäädä ja alkuun halusi muutenkin olla vain pienen hetken yksin ja jännitti yksinoloa. Lapsella ei ole vielä omaa puhelinta, joten ei ole ollut soittomahdollisuutakaan kotoa, puhelinta osaisi muuten varmasti käyttää kun näyttäisimme. On osannut lukea jo pitkään jne.



Alkuun jätin tosiaan ihan muutamaksi minuutiksi, usein niin, että lähdin itse jonnekin kun toinen vanhempi oli pian tulossa kotiin. Sitten kun tottui, on ollut pidempiäkin akoja yksin. Meillä helpotti se, että ko. lapsi ei ole vanhin, vaan saattoi harjoitella myös isomman sisaruksen kanssa yksinoloa. Tuo sisarus itse oli aikoinaan aivan erilainen, halusi ola itsekseen ja nautti yksinolosta (meillä on useampia lapsia..).



Mutta pikkuhiljaa talven aikana lapsi sai hajoitella yksinoloa, kovin usein sitä emme kuitenkaan tehnyt. Ei siis ollut esim. jokaviikkoista. Nyt keväällä yksinolo ei enaa niin jännitä ja lapsi on ollut pidempiäkin aikoja (n. tunnin) itsekseen ja hyvin on sujunut. Sen pidemmäksi aikaa en halua jättääkään, ainakaan ennen kuin saamme lapselle hankittua puhelimen.

omasta halustaan alkin harjoitella jo viime talvena.

On nyt sitten ollut useammankerran yksin kotona, yleensä sen ajan (n.15-30min.) kun käydään kaupassa. Pisimmillään ollut yksin n. tunnin.

Oma kännykkä käytiin lapsella kyllä ostamassa ennen kuin kotiin jätettiin.



Lapsi ei osaa lukea,mutta nopeasti oppi käyttämään puhelinta ja osaa soittaa äidille, isälle, molemmille mummoilleja ukeille, sekä minun siskolleni.

Eli ns. leikkilukee eli tunnistaa kirjaimista nimen.



Meillä tuli tuo yksin jääminene siis lapsen omasta tahdosta ja on onnistunut tosi helposti.