taaskaan lastani ei kutsuttu synttäreille

Eikö se ole teidän vanhempien asia opettaa huomioimaan kaikenlaisia ihmisiä, niitä ujojakin.

Olisihan se ihan hienoa jos vanhemmat pystyisivät hieman huomioimaan toisiakin lapsia. Jos joku naapuruston lapsista on selkeästi toisia ujompi, onko fiksua jättää tätä lasta kutsumatta synttäreille? Eikö olisi hyvä hieman tukea tätä lasta ja nimenomaan pyytää häntä mukaan?

Samalla tavalla voimme huomioida naapuruston "villejä" lapsia: Ohjaamme heitä rauhallisempiin leikkeihin yms. Miksi ujouden pitäisi olla hyväksyttävä syy jättää yksi ulkopuolelle, kun kyse on alle kouluikäisistä lapsista, joiden sosiaalisissa taidoissa voi olla isoja eroja.

Tosi ajattelematonta ja kylmää jättää se yks lapsi kutsumatta, unohtuko vastaajilla et kyse on pk-ikäisistä?

Siinä iässä ois äidin tehtävä opettaa lapselleen muiden huomioon ottamista, eikä sallia sitä että yks jätetään kutsumatta vaikka lapsi niin haluaisikin.

Mutta noista pikku syrjijä-synttärisankareista kasvaa sitten isoja kylmiä ja tunteettomia ihmisiä,niinku nekin täällä jotka vastailee suurinpiirtein et "miks se sun lapsi pitäs kutsua,jos se on tylsä ja ujo"

kyllä äidit voi vaikuttaaoaljon ja pitääkin!

itse kutsuin kaikki joiden kanssa lapsi leikkinyt juuri siksi

aina ulkopuolelle, mutta älkää nyt tehkö lasten synttäreistä itsellenne mitään kunniakysymystä. Ei ne synttärit mikään ihmiarvin mitta ole, vaikka joillain onkin mennyt tämäkin asia ihan överiksi. Mun lapsi on kutsuttu varmaan 20 paikkaan- mut mä en mitenkään voi kutsua niitä kaikkia 20. Lapsi saa kutsua 5 itse valitsemaansa ystävää- minä katson ettei velvollisuuteni ole vuokrata mitään juhlatilaa vain siksi että kaikki menee 100% vastavuoroisesti. Joskus lapsi toteaa että jollain oli synttärit, miksei häntä kutsuttu, olen selittänyt ettei kaikkia voi aina kutsua vaikka olisi kuinka kaveri ja se on lapselle ollut aivan ok. Mut jos kutsumatta jääminen on äidille itsetunto-tai joku muu kysymys, lapsi vaistoaa sen varmasti ja ahdistuu siitä.

Jos eivät halunneet kutsua kun kiusaa toisia

kun ei saanut kutsua kaverin synttäreille. Itki monta päivää ja sen jälkeen ei enää leikkinyt päiväkodissakaan tuon ennen niin hyvän kaverin kanssa. Päiväkodissa ihmettelivät, mikä lasta vaivaa. Olivat jo varaamassa aikaa psykologillekin. Lapseni ei saanut kutsua, koska kaveri sai kutsua vain ne, jotka olivat kutsuneet hänet. Mun poika on syntynyt vuoden lopussa, eikä siis ollut vielä voinut ketään kutsua.

Kutsuttiin sit vuoden lopussa kuitenkin koko päiväkotiryhmä (21) lasta ja sen jälkeen kutsuja sitten tulikin, mutta poika ei edelleenkään leiki tuon ex-kaverinsa kanssa ja nyt ikää jo 6,5 vuotta.

Suurkiitokset kaikille vastauksista! Vastaukset jakautuivat kahtia: oltiin ujojen puolella ja toisaalta who cares- linjoilla. Jännää, että edelleenkin ujous nähdään jotenkin poikkeavana käytöksenä. Itse yritän lastani rohkaista muiden seuraan ja annan esimerkkejä, miten keskustelun voi avata. Hän viihtyy hyvin muiden seurassa, mutta tarvitsee aikuisten apua. Eniten minua harmittaa tässä juhlista kutsumatta jäämisessä se, että lapseni erilaisuus kai koetaan ongelmana. Toivottavasti hän saa tulevaisuudessa samankaltaisia ystäviä tai ainakin ujoja symppaavia kavereiden vanhempia. Otan nyt neuvosta vaarin enkä kerro lapselleni näistä partyista mitään. Enpähän tee karpäsestä härkästä.



Hyvää äitienpäivää teille kaikille niin ujojen kuin rohkeidenkin lasten äideille! Tuetaan ja kannustetaan me äidit toinen toisiamme sekä huomioidaan myös ne naapurin lapset, vaikka olisivat vähän erilaisia kuin omamme. Vanhemmuus on välillä rankkaa, mutta myös niin antoisaa.

Ei voi ajatella niin, että kaikki päiväkodin ja kaikki pihapiirin lapset pitäisi kutsua synttäreille tai kyse on kiusaamisesta.

lapsen eskarissa on kaksi kiusaajaa ja heitä ei muut lapset kutsu koskaan mukaan. Täysin ymmärrettävää, varsinkin kun vanhemmat ovat näitä "ei meidän lapsi kiusaa, ollaan ihan ok perhe"-tapauksia.



Joku syy siinä on, miksi pienet eivät halua olla lapsesi seurassa. En tarkoita, että syy olisi sama kuin kirjoitin, mutta joku syy tuohon on.

Kutsuttiinko kaikki muut yhteisön lapset ja teidän lapsi oli ainut, joka ei kutsua saanut?



Kurja tilanne kyllä, ja varsinkin jos tosiaan on ollut porukan ainut kutsutta jäänyt :(

Meillä lapsi ei viime keväänä / syksynä saanut vielä yhtään kutsua (oli vuodenvaihteessa vaihtanut päiväkotia). Mutta omien synttäreidensä jälkeen (kutsui viisi päiväkotikaveria) on saanut itsekin kutsuja.

Ap vastaa: Lapseni on alueemme lapsiyhteisössä todellakin ainoa, jota ei kutsuttu. Hän on hiljainen ja ujo sellainen sivusta tarkkailija.

Ap vastaa: Lapseni on alueemme lapsiyhteisössä todellakin ainoa, jota ei kutsuttu. Hän on hiljainen ja ujo sellainen sivusta tarkkailija.

hän reippaasti, kun muut kysyvät jotain? Ehdottaako koskaan itse leikkiä? Meneekö mukaan vai pitääkö muiden aina holhota?

Osallistuu kyllä muiden leikkeihin. Ei ole ensimmäinen, joka tekee aloitteen kun ujostelee. Mitä tarkoitat holhoamisella? Ujous on ihan perustempperamentti eli luonteenpiirre.

Ja olen huomannut samaa, ettei aina kelpaa mukaan leikkeihin. Ymmärrän kyllä lapsia, jotka eivät osaa pyytää ujoa lasta mukaan. Lasten leikit kun etenee aina niin vauhdikkaasti.



Vanhemmilta kyllä toivoisin vähän enemmän tilannetajua. Kyllä minua ainakin hävettäisi jos olisin jättänyt yhden pihapiirin lapsista kutsumatta.



Joskus kun noita kutsuja suunnitellaan niin vanhemmat antavat vain lapsensa päättää ketä kutsua. Monikaan vanhempi ei välttämättä edes tiedä tai tunne kaikkia lapsia joiden kanssa heidän lapsensa leikkii. Tällöin joku hiljaisempi voi jäädä vahingossa huomaamatta.

Osallistuu kyllä muiden leikkeihin. Ei ole ensimmäinen, joka tekee aloitteen kun ujostelee. Mitä tarkoitat holhoamisella? Ujous on ihan perustempperamentti eli luonteenpiirre.

siis sitä, että pitääkö muiden lasten aina kutsua hänet mukaan, sanoa mitä lapsesi pitäisi tehdä, jottei vain istuisi paikoillaan yms.

Monia lapsia alkaa ärsyttämään (ja toki myös aikuisiakin) sellaiset lapset, jotka eivät vastaa, kun heiltä jotain kysytään. Vastaako lapsesi vai kääntääkö katseensa pois ja antaa muiden odotella sanomatta mitään?

Jos synttärisankarilla on tylsää lapsesi kanssa jos hän vaan nyhjää nurkassa eikä puhu tai ole hauska? Ehkä sankari unohti kutsua hänet kun ei tullut sitä seinäkukkasta mieleen kun tehtiin kutsuja?

En minäkään pitänyt kaikista lapsista pienenä enkä kutsunut sellaisia, kenen kanssa en mielelläni ollut.



Kutsukaa te kaikki lapset kenestä lapsesi tykkää, kun on hänen synttärinsä.

Tarkkaan mietin ketä kutsun, valitsin lähellä asuvat lapset ja sellaiset, keiden vanhempia vähän edes tunnen. Lapsi täytti neljä. Seitsemästä kutsutusta paikalle pääsi viisi.



Toki mietin että pahoittaako joku mielensä kun ei pääse... siksi laitoin kutsut tekstiviestinä enkä jakanut kortteja päiväkodissa.



Olen raskaana ja en olisi jaksanut todellakaan emännöidä juhlia 20 lapselle. Toivon että tästä nyt ei kukaan vetänyt herneitä nenukkaan.

Eri asia jos olisit kutsunut 19 lasta 20stä :)

Tarkkaan mietin ketä kutsun, valitsin lähellä asuvat lapset ja sellaiset, keiden vanhempia vähän edes tunnen. Lapsi täytti neljä. Seitsemästä kutsutusta paikalle pääsi viisi. Toki mietin että pahoittaako joku mielensä kun ei pääse... siksi laitoin kutsut tekstiviestinä enkä jakanut kortteja päiväkodissa. Olen raskaana ja en olisi jaksanut todellakaan emännöidä juhlia 20 lapselle. Toivon että tästä nyt ei kukaan vetänyt herneitä nenukkaan.

Lpseni ei kyllä ole kovin puheliasta sorttia. Häntä pitää välillä muistuttaa vastaamisen ja toisten huomioimisen tarpeellisuudesta. Ujouden voittaminen on tämän pikkumiehen isoimpia haasteita. Antaako luonteenpiirre todellakin syyn jättää ulkopuolelle kivasta?

Ja huomaan saman suuntaista toimintaa meidän pihapiirissämme. Lastani ei tulla hakemaan pihalle eikä häntä kutsuta synttäreille. Häntä täytyy usein hieman patistaa mukaan muiden leikkeihin, ja hän tulee helposti takaisin kotiin jos tuntee "jäävänsä ulkopuoliseksi" leikeissä.



Tuosta ulkopuolelle jäämisestä tällä hetkellä kärsin enemmän minä kuin lapsi itse. Olenkin ajatellut että tuen lasta sen minkä voin kaverisuhteiden solmimisessa, mutta en tuputa, ja yritän välttää sitä että lapsi huomaisi että asia vaivaa minua. Eiköhän toisilla lapsilla vain ota enemmän aikaa saada rohkeutta niin että menisi reippaammin leikkeihin mukaan.



Tietysti voisit huolestasi jutella muille äideille ja pyytää että hekin omalta osaltaan voisivat tukea tilanteessa, muun muassa kutsumalla lapsesi synttäreille.