Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Taidan olla miehelleni enemmän äiti kuin vaimo :(

Vierailija
07.05.2011 |

Jouluna lahjaksi tuli lakanat, nyt tuli äsken kaupasta ison istutettavan ruusun kanssa. Ja nyt joku jo ajattelee, että mitä se ämmä siellä valittaa, niin selvitän hieman:



kaksi vuotta olemme repineet pihasta ruusupuskia pois, koska en minä, mutta myöskään mieheni, ei tykätä niistä. Piikit ovat inhottavia ja puskat leviävät kuin esterin perä. Joten asia on kyllä miehelleni selvä - tai niin luulin.

On aivan kamalaa huomata, että lähes 15v jälkeen mies ei tunne minua juuri yhtään tai ei ainakaan jaksa miettiä mistä minä pitäisin. Aikaisemmin en ole lahjoista valittanut, vaan kiittänyt ja niellyt pettymyksen, mutta nyt sanoin, että ruusupuskan voi antaa äidilleen - hän pitää niistä.



Ja tiedän, en ole mieheni äiti, eikä hän ole mitenkään velvollinen minulle mitään ostamaan, enkä ole mitään pyytänytkään. Monena vuonna olen saanut jotain lapsien itse tekemää ja ollut niistä todella iloinen ja sanonut tämän niin monta kertaa ääneen, että luulin miehenkin ymmärtäneen.

No sainpa purkaa tänne, nyt voitte haukkua ja kivittää.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehesi jonain päivänä ei enää niitä kykene hankkimaankaan. Muista mun sanoneen.

Vierailija
2/6 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaimon huomaan ilman suuriakaan katkoksia ateria- ja pesupalveluissa, lastenhoito tulee mahdollisesti myöhemmin lisänä mut siitähän huolehtii jatkossakin vaimo tai joskus myös äiti. Vaimon tullessa mukaan kuvioihin seksipalveluiden saaminen tietysti muuttuu ja pieneksi hetkeksi jopa lisääntyy, mutta eipä se äiti ole ennenkään tainnut olla ko. palveluiden saamisen esteenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuonne pihalle pistää...en tajua mitä miehen päässä liikkui. Ruusujen perään en itke, mutta jo nyt itken sitä, että mies ajattelee minun tykkäävän samoista asioista kuin äitinsä. Anoppi on varmasti tyytyväinen ruususta ja ihan mielelläni sen hänelle annan, mutta mies on nyt loukkaantunut ja niin minäkin - kiva äitienpäivä!



Juuri tämän takia en pyydä lahjoja mieheltä, vaan ne lasten tekeleet riittävät.



Pyydäättekö te muut miehiltänne lahjoiksi aina jotain tiettyä vai tunteeko miehenne teidät niin hyvin, että osaa ostaa ilman neuvomista? Itse en ole halunnut lähteä neuvomaan, kun minusta se lahjan antamisen idea häviää..voinhan ostaa ne lahjat sitten ihan itsekin!

Vierailija
4/6 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos päässä on sata asiaa niin ei se kuitenkaan vie pohjaa siltä että rakastan perhettäni enemmän kuin mitään.



Minäkin ostan ihan tyhmiä lahjoja ystävilleni tyyliin elokuvaliput paniikkihäiriöstä kärsivälle ystävälle.

Vierailija
5/6 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

uskon edustavani, ja kyllä se muuten meidän elämässä näkyykin, mutta nuo lahjavalinnat on enemmän hänen äitinsä makua/tyyliä/mieltymyksiä kuin minun. Niin kyllähän se pistää miettimään, että tunteeko hän minua lainkaan...

Vierailija
6/6 |
07.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kerroin suoraan, että vihaan pelargonioita ja muita mummon kukkia ja amppeleita, pidän ainoastaan yhdestä kukkalajista. Ja sitä olen sitten ilmoittanut kerääväni. Totuus on hieman toinen, mutta näin yritän minimoida virheelliset ostokset miehen toimesta. Tuloksena on se, että kaikki muut tärkeät ihmiset ovat osanneet ottaa neuvosta opiksi, koska ovat huomanneet, että tosiaan ostan itse vain yhtä kukkatyyppiä, mutta mieheni ei ole ostanut minulle kukkia. Ei varmaan uskalla. En jaksa välittää. Miehet ei vaan tajua. Ja jos tajuavat, eivät halua miellyttää. Suomalainen mies ei osaa hoivata naistaan. Äitienpäivänä en odota mieheltä ikinä mitään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi viisi