Lue keskustelun säännöt.
Äitienpäivästä: mun anopin mielestä
07.05.2011 |
hänen poikalastensa ei kuulu järjestää omille vaimoilleen äitienpäivää, vaan heidän ensisijainen kohteensa on hän itse siis anoppi.
Miniöiden äitienpäivän järjestäminen kuuluu sitten miniän ja pojan lapsille, tietysti. Mä en vaan vielä ole keksinyt, miten nuo meidän pienet reppanat 6 kk, 2 v ja 5 v sen tekisivät muuten kuin kortit piirtämällä. Mulle toki käy sekin, mutta anopin näyttää olevan vaikea ymmärtää etteivät toistaiseksi pysty kakun leipomiseen vaan mun tai miehen on se hoidettava.
:=DD
Kommentit (38)
Ja eihän ne sinun lapsesi edes tajua vielä koko äitienpäivää, joten miksi viettäisitte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ei käydä OMALLA äidillä äiteenpäivänä!!!!! Siis hullut ämmät, jotka ei tule toimeen anoppinsa kanssa, torpedoi koko päivän idean miehiltään?!?! SAIRASTA sakkia!
eli 6 kk ikäiseltä riittää hyvmy, 2v antaa halauksen ja 5v piirtää kortin. Siinä se on, pieneten lasten äitien äitienpäivä.
Sitten isompana on kakkujen tms. vuoro. Eli nyt kun miehesi on aikuinen, järjestää hän omalle äidilleen juhlaa aikuisella tavalla, kakulla, lounaalla, lahjoill, ruusuilla. Sinun vuorosi on sitten, kun olet lunastanut äitiytesi olemall äiti monien vuosien ajan.
teille vastaajille. Pitäskö mun miehen siis mennä 500km päähän äitiänsä paijaamaan ja mä keikkuisin lasten kanssa kotona, kuten kaikkina muinakin päivinä?
Tai mukaan sinne anoppilaan? Kotiäitiähän ei mikään sido kököttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai etkö arvosta miestäsi, jonka anoppi on synnyttänyt ja kasvattanut?
Äidille tai anopille on useesti vaan soitettu onnittelut. Joku kerta ollaan heillä kävästykin kukkasen kera. Isänpäivänä sama meininki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies omalla esimerkillään näyttää lapsille, miten äitienpäivää vietetään eli siis omalle vaimolle viedään lasten kanssa kahvit sänkyyn/herätetään laululla, annetaan lasten tekemä kortti ja ehkä mahdollinen miehen ostama lahja, ja aamiaispöydässä on tarjolla esim. kakkua.
Sitten mies voi lähteä onnittelemaan omaa mammaansa, jos haluaa sinne 500 km päähän lähteä... Lapset ja vaimo voidaan ottaa mukaan, jos anoppi on ollut mukava ja ymmärtänyt tämän oman perheen juhlimisen. Jos anoppi vaatii ja nalkuttaa, niin lapset ja vaimo jäävät muistamaan vaimon äitiä.
vai etkö arvosta miestäsi, jonka anoppi on synnyttänyt ja kasvattanut?
Anopin logiikan mukaan nimenomaan minun kuuluu se tehdä. t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies omalla esimerkillään näyttää lapsille, miten äitienpäivää vietetään eli siis omalle vaimolle viedään lasten kanssa kahvit sänkyyn/herätetään laululla, annetaan lasten tekemä kortti ja ehkä mahdollinen miehen ostama lahja, ja aamiaispöydässä on tarjolla esim. kakkua.
Sitten mies voi lähteä onnittelemaan omaa mammaansa, jos haluaa sinne 500 km päähän lähteä... Lapset ja vaimo voidaan ottaa mukaan, jos anoppi on ollut mukava ja ymmärtänyt tämän oman perheen juhlimisen. Jos anoppi vaatii ja nalkuttaa, niin lapset ja vaimo jäävät muistamaan vaimon äitiä.
Eli muistakaa nyt te miestenne äideille mustasukkaiset naikkoset, että jonain päivänä te itse olette niitä "vanhoja" äitejä ja jokainen sitten voi miettiä miltä tuntuu kun OMA lapsi ei muista äitien päivänä siksi koska hänen vaimo vaatii miehensä täyden huomion.
Toki mies auttaa omia pieniä lapsiaan muistamaan aamulla äitiä, ehkä jopa lahjalla tai kukilla mutta sen jälkeen pitäisi jokaiselle vaimolle olla ok, että mies muistaa ja tervehtii myös sitä omaa ÄITIÄÄN.
Jos vaimo haluaa mennä mukaan niin sitten menee, jos ei viitsi niin sitten voi jäädä kotiin kököttämään.
omaa äitiään, ja lisäksi lastensa äitiä.
En ymmärrä miksi pitäisi muistaa vain jompaa kumpaa. Ihmeellistä kilpailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menevät anoppilaan äitienpäivänä, jotta mä saan viettää ihanan oman päivän tehden mitä huvittaa. Se on paras äitienpäivälahja!
Mulle toi jopa appiukko kukkasia etukäteen tänään.
Ei ole kaikille miehille äitienpäivän muistaminen mitenkään mahdotonta.
Lapset huomioivat omalla tavallaan.
Miksi tästäkin hienosta päivästä pitää tehdä kauhean vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on pienet lapset, tämä on siis MINUN ja lasteni juhlapäivä. Miksi minun ja pienten lasten pitää omana juhlapäivänä lähteä kotoaan (=juhlapaikalta) yhtikäs mihinkään?
Mikä juhla se on etää puetaan ja istutaan autossa ja riisutaan ja äkkiä ryystetään kahvit ja taas puetaan ja taas istutaan autossa ja mennään sokerihumalassa toiseen mummolaan ja taas kakkua ja taas istutaanautossa ja ...
AIKUISET MUMMOT, liikuntakykyiset, tulkoot vaikka tänne. Tämä on kans yhtä turhaa hapatusta koko päivä.
Itse olen sen verran itsekäs että haluan minua muistettavan vielä mummonakin. Niinpä meillä muistetaan tietysti myös isoäitejä äitienpäivänä ja toivon lasteni ottavan siitä perinteen, jonka välittävät edelleen omille lapsilleen.
ilkeitä ja itsekkäitä palstalaisia on ehtinyt anoppi- ja mummoikään. Täysin uusi sukupolvi näyttää tekevän uudet tapaa viettää äitienpäivää ja ennenkaikkea tekevän siitä HELEVETIN HANKALAA!
Varmaan joku EU-direktiivi tulee kohta kuka saa juhlia ja ketä.
Mies omalla esimerkillään näyttää lapsille, miten äitienpäivää vietetään eli siis omalle vaimolle viedään lasten kanssa kahvit sänkyyn/herätetään laululla, annetaan lasten tekemä kortti ja ehkä mahdollinen miehen ostama lahja, ja aamiaispöydässä on tarjolla esim. kakkua.
Sitten mies voi lähteä onnittelemaan omaa mammaansa, jos haluaa sinne 500 km päähän lähteä... Lapset ja vaimo voidaan ottaa mukaan, jos anoppi on ollut mukava ja ymmärtänyt tämän oman perheen juhlimisen. Jos anoppi vaatii ja nalkuttaa, niin lapset ja vaimo jäävät muistamaan vaimon äitiä.
Mun mielestä anopilla on ihan yhtälainen oikeus nähdä niitä lapsenlapsiaan kuin arvoisan äidinkin äidillä. Niin että jos miniälle ei anoppi mitenkään kelpaa, niin miksi ihmeessä ei isä voisi vierailla äitinsä luona lapset muassaan, vaan jotenkin itsestäänselvästi äiti + lapset on erottamaton paketti?
Kyllä tehdään vaikeaksi taas tämäkin juhla. Miksei voisi juhlia kaikkia äitejä ihan siitä riippumatta, kenen mamma kukakin on.
Lasten ei tarvi lahjoa/kiittää äitiään siitä hyvästä että äiti on aikoinaan hänet synnyttänyt. Muistaakseni koko idea on lähtöisin kulutuksen kultamaasta, Amerikasta jossa joku pipipää teki juhlan kuolleen äitinsä muistolle. Joku äkkäs pistää päivän rahastettavaks ja nyt täälä kylmässä Suomessa perheet riitelle ja äidit ahdistuu tällaisesta turhasta juhlasta. olen äiti, en halua että minua juhlitaan saati lahjotaan.
Itse en muista huomenna omaa äitiäni ollenkaan. Anoppi taas on miehen omalla vastuulla, muistaako vai ei.
Mies muistaa minua, ehkä :) Ajattelin leipoa kohta kakun huomista odottamaan, ja siivoan että saan huomenna levätä rauhassa. Minusta äitienpäivä on kaunis ajatus, eikä sen kaupallisuuskaan haittaa.
äitienpäivä on perhejuhla, jolloin ei kyläillä tms