Pelkään verikokeita - miten verikokeisiin lapsen kanssa?

Olen käynyt muutaman kerran lapseni kanssa verikokeessa. Eipä se ole häntä kummemmin hetkauttanut, ennemminkin huvittanut, kun äitiä pistetään.. :) Yritä olla katsomatta neulaa, laita vaikka silmät kiinni. On ihan ok myöntää lapselle, ettei äiti tykkää siitä, että pistetään. Pelosta ei ehkä kannata puhua kuitenkaan.

Olen käynyt muutaman kerran lapseni kanssa verikokeessa. Eipä se ole häntä kummemmin hetkauttanut, ennemminkin huvittanut, kun äitiä pistetään.. :) Yritä olla katsomatta neulaa, laita vaikka silmät kiinni. On ihan ok myöntää lapselle, ettei äiti tykkää siitä, että pistetään. Pelosta ei ehkä kannata puhua kuitenkaan.

lastasi odottamaan odotustilassa tai sitten vaan kestät sen mukisematta.

Sen jälkeen saa taatusti kammon...



Mut siis eikö oikeesti ole vinkkejä?



Ap

jos siitä pitää saada se verinäyte???



Ap

niin jää suosiolla itse odotustilaan odottelemaan. kyllä labran tädit saa keskenään ne näytteet lapsestasi. pahin skenaario tossa tilanteessa on se, että tartutat pelkosi lapseen, joka alkaa sitten pelkäämään aivan turhaan, ja pelkää tod näk loppuelämänsä. tai sitten pidät suusi kiinni ja esität urheaa, oscarin arvoisesti ;)

Jotenkin sitä onnistuu lasten vuoksi pysymään ihan hyvin kasassa. En katso sitä piikkiä vaan lastani silmiin ja juttelen rauhoittavasti, kaanustavasti.

Niin parempi, ettet tartuta pelkoa lapseen. Labrahoitsut kyllä pärjää :)



T:labratäti

Eli puuduttavaa voidetta vaikuttamaan. Kiire tulee vaan reseptin kanssa. Sinulle voisi itsellesikin olla siitä apua, niin ei tunnu niin ilkeältä suonien kaivelu. Meillä lapsi osallistuu tutkimukseen, jossa 3kk välein otetaan verinäyte ja nimenomaan tuon emlan avulla ei ainakaan toistaiseksi ole tullut kammoa lapselle.



Minulla on paha hammaslääkäripelko, ja minun on todella vaikea viedä lapsi hammastarkastukseen, kun se haju lyö vastaan ja meinaa mennä jalat alta kun polvet käy ihan veteliksi. Jotenkin olen niistä suoriutunut ja toivoakseni onnistunut näyttelemään iloista lapsen takia, sillä en tosiaan halua tartuttaa tätä kammoa lapseen.



Tsemppiä!

Aamulla vaan apteekkiin ja laastarit käsiin väh. tunti ennen pistämistä.



Juttelet lapselle rauhallisesti nitänäitä pistämisern aikana. Katselkaa vaikka kuvia seinällä, usein on jotain kivoja eläinten tms kuvia. Jos lapsi alkaa itkeä, rauhoittelet ja sanot, että on pian ohi. Lupaat vaikka jotain kivaa sen jälkeen.



Hyvin se menee :)

on kammo verikokeisiin, koska minulta on aika hankala saada verinäytettä. Neuvolassa on tasan yksi terkkari, joka sen saa, ja nykyään en anna kenenkään muun edes koskea itseeni, koska sen jälkeen joka paikka on veressä, minä pyörtymisen partaalla ja verinäytettä ei siltikään olla saatu otettua.



Lapsestani on otettu monta verinäytettä, ja hän huutaa ja kirkuu joka kerta, oli emlaa tai ei. Se ON kamalaa, pitää kiinni omasta lapsestaan, joka anelee että lopetettaisiin. Varsinkin, kun jostain syystä häneltäkään eivät meinaa ensimmäisellä kerralla saada näytettä, ja viimeistään silloin kun verta suihkuilee ympäriinsä, mä alan voida pahoin, ihan kirjaimellisesti. Kun lapsi on sairas, minun on helppo olla rauhallisempi, koska silloin verinäytteet tarvitaan. Mut minä hullu laitoin lapseni aikanaan rokotetutkimukseen, ja sehän oli pelkkää lapsen rääkkäämistä, koska tutkimus ei tuonut mitään hyötyä lapselle eikä yhteiskunnallekaan. Silloin oli todella vaikea pidellä lasta, kun halutti vaan häipyä koko tutkimusasemalta.



Minä olen tehnyt niin, että ostan etukäteen kassin täyteen herkkuja, siis pillimehun, karkkia ja keksiä, ja jutellaan niistä lapsen kanssa kun näytettä aletaan ottamaan. Kun näyte on otettu, lapsi saa heti sokeria, joka ihan tutkitusti lievittää lapsen kipua. Näin itku ainakin loppuu nopeammin.

Hienoa, että tätä mietitään -siis ettei lapselle tulisi traumoja. Minulle on kyllä väkisin tekemällä onnistuttu traumat aiheuttamaan, ei sitä kai 80-luvulla paljon mietitty psyykkiseltä kannalta. En kyllä tiedä miten paljon nykyäänkään mietitään vai mennäänkö edelleen väkisin-mentaliteetilla.

JA se tekee suonista vaikeampia löytää. Tärkeintä olisi olla aikuinen tilanteessa. Jää odotustilaan jos et pysty. Lapsi voi olla reippaampikin ilman äitiä.

ja iloisesti lähti lapsi hänen mukaansa. Ja iloisena hienon autotarran kanssa tuli takaisin ja koko kotimatkan kertoi, miten hienosti koko homma oli mennyt ja miten reipas oli ollut. Eli eiköhän tästä jäänyt hyvä mielikuva.



Jatkossa saa kyllä mies edelleen mennä tuon kanssa tarvittaessa lääkäriin ja tutkimuksiin, mutta pakon edessä näköjään minäkin selviän.



Ap

ja iloisesti lähti lapsi hänen mukaansa. Ja iloisena hienon autotarran kanssa tuli takaisin ja koko kotimatkan kertoi, miten hienosti koko homma oli mennyt ja miten reipas oli ollut. Eli eiköhän tästä jäänyt hyvä mielikuva. Jatkossa saa kyllä mies edelleen mennä tuon kanssa tarvittaessa lääkäriin ja tutkimuksiin, mutta pakon edessä näköjään minäkin selviän. Ap

Siksi miehen piti viedä lapsi verikokeisiin, mutta tosiaan suunnitelmat meni uusiksi.



Kumpikohan on lapselle pahempaa - että joutuu menemään yksin vieraiden kanssa sinne näytteenottoon vai se, että vaistoaa äidistä, että äitiä jännittää. Ja minua taatusti ainakin jännittää. Lienee parempi, jos lapsi tosiaan menee hoitsujen kanssa, kuin että menen mukaan pelottelemaan.



Kuitenkaan en halua lapselle kammoa asiaa kohtaa, koska elämässä voi aina tulla vastaan tilanteita, joissa joutuu verikokeisiin tms. Sen takia on sovittu, että mies käyttää lapsen kaikilla lääkäri yms. reissuilla, koska osaa suhtautua niihin paljon luonnollisemmin kuin minä - ja mulle ne huonot kokemukset ovat tulleet aikuisiällä.

kun koota itseänsä ja olla ÄITI ja mennä lapsen kanssa. Minäkin pelkään hämähäkkejä aivan hirveästi, en ole kuitenkaan voinut huutaa ja viuhtoa lasten nähden kun niitä näen, sehän vasta ois hyvä roolimalli. Syvää henkeä vain ja menoksi.