Miksi minulle ollaan kateellisia kun hoidan taaperoni kotona?
Hirveesti tuntuu olevan tuntemillani ihmisillä katkeruutta kun hoidan lapseni kotona,meillä vaan yksi lapsi ja hän saa olla kotona kun täyttää 3v.
Mitä pahaa siinä on jos hoidan lapseni kotona?
Kun tuntuu et ihmiset haukkuu myös niitäkin jotka vievät lapsensa pk:seen,eli mikään ei ole oikein?
Siis minä nautin kun saan olla lapseni kanssa kotona,turhaan mulle ollaan siitä katkeria,olen nähnyt paljon edullisempana vaihtoehtona olla kotona lapseni kanssa kuin viedä se pk:seen,kun ap:lla ei ole kiire palata töihinkään,kun työpaikka odottaa :)
Kommentit (9)
Jos jäät kotiin hoitamaan lasta, olet työtävieroksuva lohnake, joka makailee kaiket päivät kotona. Jos viet lapsen päivähoitoon, olet huono äiti ja tunnekylmä uraohjus.
Itse olisin halunnut olla lapsen kanssa kotona, kunnes täyttää kolme vuotta, mutta kun ei ole taloudellisesti mahdollista. Nyt sitten palaan syksyllä töihin ja lapsi on silloin 1,5v. Toivottavasti saadaan ihana perhepäivähoitaja.
Omat lapseni olen hoitanut kotona 3v ja 4v ikään asti kotona. Ja olen pikemminkin saanut moitteita siitä, että vien nykyisin lapset päivähoitoon, kun olen itse kotona (lapset erityislapsia, lääkärin suositus kuntouttavasta päivähoidosta).
Tuo on ensimmäinen selitys, joka tulee mieleeni. Tunnen useampia äitejä, jotka olisivat halunneet olla kotona tuon ajan, mutta perheen taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut sitä.
Toinen syy on se, että tekipä äiti mitä tahansa, niin joidenkin mielestä hän toimii aina väärin.
ole itse huomannut tuollaista kateutta, vaikka olen avoimesti kertonut, että lapsemme on kotihoidossa 3v ikään asti. Täällä on kai sitten ihmisillä varaa valita, eikä tarvitse olla noin pienestä asiasta kateellinen.
mutta mä en ole koskaan tajunnut tuota "ei ole taloudellisesti mahdollista". Kyllä Suomessa sen verran hyvät tuet on (vaikka toki toivoisikin niiden olevan isommat), että kotona voi lapsen hoitaa ainakin kahden vanhemman perheissä.
Meillä miehellä pienet tulot, saadaan sitten kotihoidontukeen hoitolisä ja asumistukea. Eli tukia saadaan (jää käteen) kotihoidontuki 550€, asumistuki 200€, lapsilisä 100€ = 850€. Plus miehen tulot reilut 1000€. Ihan hyvin riittää, yksi 1v. lapsi meillä.
"ai kun ihanaa, saat olla kotona, kun itse uurastan töissä, voisinpa minäkin" ja oikeasti miettivät vaikkapa, että huh, onneksi joku muu hoitaa päivällä ruuat, ulkoilun ja kakkapyllyn pesun omalle piltille ja saan itse olla aikuisseurassa ja saan vielä palkkaakin.
Tai sitten paheksutaan, että miten joku voi laittaa nooin pienen lapsen tarhaan ja oikeasti vtuttaa, että itsellä ei ole työpaikkaa mihin mennä, että voisi itse hyvällä omalla tunnolla tuupata lapsensa tarhaan myös heti 9kk ja mennä rahaa tienaamaan.
Aika harva sanoo suoraan sisimpiä ajatuksiaan, vaan laukoo puuta heinää, mitä ehkä myöhemmin ei enää sanoisikaan.
Olkaa te kotona, jotka voitte ja haluatte hyvällä omallatunnolla ja antakaa muiden puheiden mennä toisesta korvasta sisään toisesta ulos.
... että teet niin tai näin, aina jonkun mielestä väärinpäin. Eli ei kannata välittää.
Elämä ei ole niin yksinkertaista että kaikkien kannattaa lapsien varhaisvuosien ajaksi myydä remontintarpeessa oleva 5v aiemmin ostettu omakotitalo ja muuttaa kaksioon..
Ja tiedätkö, joillakin voi olla tehtynä sellaisia virhetä aiemmin elämässä, että tullut hankittua turhan paljon velkaa. Niitä on hankala perua siinä vaiheessa kun perhettä perustaa. Ja mielestäni tuo ei kuitenkaan saa olla syy etteikö voisi perustaa perhettä, perhe on kuitenkin ainakin omassa elämässäni tärkein tavoite. Siitä huolimatta etten 19vuotiaana osannut huomioida sen tuomaa taloudellista rasitetta.
Olen ollut melkein 5 vuotta kotona. Kuopukseni täyttää elokuussa 3v, ja aloitan sitten opiskelun. Olen samaa mieltä kanssasi ap. Kyllä lapsi ehtii olla ihan tarpeeksi erossa äidistään myöhemminkin.