Onko sinulle, ystävällesi tai perheellesi sattunutta onnettomuutta tms ruodittu nettipalstoilla?

keskustelupalstalla kirjoiteltiin aivan pieleen menneitä spekulaatioita onnettomuudesta ja kohdistettiin vihaa sellaisia ihmisiä kohtaan, mitkä eivät millään lailla liittyneet koko asiaan. Paha mieli tuli läheiseni puolesta. Jos kirjoittelu olisi mennyt vielä pidemmälle, olisin omalla nimelläni kirjoittanut viestin ja oikaissut väärät tiedot.

Sorruin aluksi selittelemään miten asiat ovat oikeasti, mutta tajusin pian että se on ihan turhaa. Täällä on aina pipipäitä, joiden tarkoitus on vain aiheuttaa pahennusta. Ne joilla on oikeasti sydän kohdallaan, kommentoivat alun perinkin asiallisesti ja kauniisti.



Eli etäännytin itse asian itsestäni enkä palannut siihen enää. Kaikki unohtui ajan mittaan.

puitiin täällä pitkään ja hartaasti.



Se tuntui pahalta ja turhauttavalta. Sinänsä ymmärrän, että onnettomuudet ja muut tragediat aiheuttavat keskustelua ja ihmettelyä. Kummeksun kuitenkin suuresti sitä, miten aggressiivisesti ihmiset suhtautuvat toisiinsa, miten julmasti ja asioiden todellista laitaa tietämättä ruoditaan myös perheenjäsenten osallisuus tai jopa perheenjäsenten sairaudet. Lapsiakaan ei jätetä rauhaan, olivat he osallisia asiassa tai eivät.

ei kylläkään tällä palstalla. Ja huomasin itsekin, miten järjettömät mittasuhteet joku asia voi saada. Meidän kohdalla kyseessä oli (onneksi) täysin mitätön pikku-uutinen jossa ei mainittu juuri mitään tietoja. SILTI jutusta "tiedettiin" vaikka ja mitä, vanhemmat haukuttiin jne. Tuntui pahalta, en voi edes kuvitella niiden tuskaa, joille on oikeasti tapahtunut traagisia asioita.

Muistakaa kiltit, että lehdet eivät kerro kaikkea, eivätkä yleensäkään kaikkea oikein!!

Ei muuten mutta lehdet kirjoitti ihan väärin tapauksesta eli ei todellakaan kannata uskoa kaikkea mitä ip-lehdet kirjoittaa.



Oma onnettomuuteni on ollut vaan lehdessä, siihen aikaan ei ollut nettiä.

ruodittiin pitkästi Hesarin keskusteluissa.



Tulin surulliseksi, kun huomasin, miten vähillä tiedoilla ihmiset muodostavat varmoja mielipiteitä. Heistä monet "tiesivät" varmuudella, että isäni oli holtiton pyöräilijä, joka menee liikenteessä tuhatta ja sataa muista piittaamatta. Oli myös muita "varmoja" tietoja, tyyliin huolimattomuutta, päihtyneisyyttä jne.



Tosiasiassa onnettomuus oli vain ja ainoastaan toisen osapuolen vika, ja sen totesi myös oikeus.



En jaksanut ottaa näitä juttuja kovin henkilökohtaisesti, mutta kyllä vetää vakavaksi kun täällä av:llakin tiedetään varmuudella muiden asiat jonkun iltisjutun perusteella.

Ei muuten mutta lehdet kirjoitti ihan väärin tapauksesta eli ei todellakaan kannata uskoa kaikkea mitä ip-lehdet kirjoittaa.

Oma onnettomuuteni on ollut vaan lehdessä, siihen aikaan ei ollut nettiä.

miten todellisuus sitten erosi kirjoitetusta?

Palaan vielä siihen omaankin onnettomuuteeni että sekin muuten uutisoitiin väärin. Äitini pelasti minut silloin tulipalosta, lehdet kirjoitti että se oli isoisäni.

Täälläkin spekuloitiin mm. itsemurhaksi. Tuntui turhauttavalta louskutukselta.

sattunutta juttua on päätynyt lööppeihin. Silloin eivät olleet vielä keskustelupalstat voimissaan, joten ei niissä spekuloitu, mutta kyllä mäkin silloin huomasin, että ei lehtien tietoihin voinut ihan aina luottaa ja jotain asiaa toisaalta ylidramatisoitiin ja toisaalta taas sai samasta asiasta käsityksen, että oli lievempi onnettomuus kuin olikaan.

En jaksanut siinä tilanteessa välittää mistään tuollaisesta. Vasta myöhemmin tajusin, että tapahtunut oli herättänyt kovasti keskustelua ja kävin lukemassa jotain kirjoituksia/ketjuja. Ei olisi kannattanut... Tuntui pahalta, että voidaan arvostella ja kirjoittaa mitä tahansa tietämättä faktoja. Ja monissa keskusteluissa mentiin todella pitkälle eli kehiteltiin "tarinaa" ihan omin päin ja yllättävän moni kertoi "tuntevansa" meidät (siis kirjoittivat tuntevansa meidät henk.koht. mutta heidän kirjoitustensa perusteella tiesin ettei se voinut olla totta). Ihmiset ovat valmiita uskomaan melkein mitä tahansa, jos joku sanoo olevansa sukulainen tai tuttu... Meidän oikeat sukulaiset ja perheystävät eivät olisi ko. keskustelujen tasolle alentuneet, joten en "epäillyt" kenenkään tuntemani henkilön keskusteluihin osallistuneen.



Olen jättänyt kirjoittelut omaan arvoonsa; ei niillä ole mitään merkitystä eivätkä ne voi muuttaa mitään. Ja onhan ihmisillä toki oikeus mielipiteeseensä. En jaksanut lähteä oikomaan käsityksiä - oikeassa elämässä kirjoittelulla ei ole ollut mitään vaikutusta tai merkitystä (esim. suhtautumisessa meihin tms).

pyörinyt vielä täällä kun kälyn ystävä kuoli, mutta ehkä siitä täälläkin on puhuttu koska kyseessä oli lapsi. Keltaisissa lehdissä oli ainakin juttua tapahtuneesta ja väärää tietoa niissä jutuissa oli enemmänkin. Ja meillä varmasti oli kaikki tapauksen faktat tiedossa, koska miehen sisko oli (ainoana) paikalla kun kuolemaan johtanut tapaus sattui!

ja miettii ääneen keskusteluissa, usein ilman oikeaa tietoa. Kai se on terapeuttista tai asian käsittelyä/hahmottamista omalla tavallaan. Parempi kun ei seuraa jos läheinen asia, tulee vain paha mieli.

ystävän lapsen kuolema puitiin täällä. Kyseessä oli sairaus, mutta sekin saatiin vanhempien syyksi väännettyä. Saimme kuitenkin ketjun poistettua, kiitoksia hyvän yhteistyön ylläpidon kanssa.



Ketjun oli aloittanut tuttava, joka oli kuullut toisen käden tietoa. Hän siis tunnusti myöhemmin. Hänellä oli motiivina pahansuopuus ja sensaatiohakuisuus. Juttu päätyi ihan sanomalehtiinkin, mutta se lopahti äkkiä, koska kyseessä oli tosiaan väärät tiedot. Mm. sairaalahenkilökuntaa siteerattiin, vaikka eivät olleet tietenkään kertoneet kuolinsyystä mitään. Eihän ruumiinavausta oltu tehty vielä.