Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä uskovaisia? Olis yks juttu sydämellä, josta haluaisin puhua ja kysyä
29.04.2011 |
Minulla on eräs heikkous, jonka tajusin uskoon tullessani selkeäksi synniksi ja tein siitä parannuksen, koska tajusin että niin pitää tehdä.
Ja menikin hyvin useita kuukausia.
Sitten lankesin siihen syntiin taas.
Ja sitten taas kaduin ja pyysin syntiäni Herralta anteeksi ja luulin että nyt pysyn kaidalla tiellä.
Mutta ei, taas olen langennut. Ja nyt lankesin vieläpä niin, että tieten tahtoen tiesin jo ennen synnin toteuttamista, että se on väärin. Mutta annoin itseni vaan mennä ja kieltäydyin ajattelemasta koko asiaa, että se siis on väärin.
Taustalla tietysti koko ajan syyllisyys ja häpeä ja tiedän tehneeni väärin. Ja nyt on myös syyllisyys jälkeenkinpäin, mutta en jotenkin edes uskalla ajatella koko asiaa enkä taas rukoilla anteeksiantoa, en ole rukoillut nyt synninteon jälkeen laisinkaan. Jotenkin en kehtaa. Tuntuu etten ansaitse, olen liian huono kristitty, liian heikko enkä "naulitse himojani ristille" kuten kuuluisi tai tee tosissani parannusta, vaikka niin pitäisi.
Toisaalta tiedän, että Jumala on armollinen ja emme pelastu tekojemme kautta, mutta ei tämäkään oikein ole että teen jotain syntiä, ja vielä tiedostaen, enkä vaan vahingossa!
Toisaalta kamala olo, jos asiaa ajattelen, mutta toisaalta yritän olla nyt ajattelematta koko uskoa ja koko asiaa, koska sitten tulee vielä kamalampi olo kun tajuan kuinka väärin olen taas tehnyt. Eikä ole mitään takeita, että vaikka taas tekisin parannuksen (voiko sitä ylipäätään tehdä monta kertaa, samasta asiasta?) niin saattaisin taas kohta kuitenkin langeta.
En kaipaa mitään ei-uskovaisten herjauksia, pitäkää omana tietonanne. Tämä ehkä on täysin väärä paikka purkaa tällaista asiaa, mutta ei ole ketään kelle tätä voisin muuallakaan puhua, tai kehtaisin.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
senkun runkkaat "juma****i" nimeen ihan rauhassa.
Mitään yliluonnollisia olentoja ei katsos ole olemassa joten go for it ja emätin sykkimään!
on sinun käsiteltävä asia ja puhuttava Jumalan kanssa asiasta rehellisesti, niin itsellesi kuin Jumalalle.
Muuta en nyt osaa sanoa, kun en tiedä mistä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Toisaalta tiedän, että Jumala on armollinen ja emme pelastu tekojemme kautta, mutta ei tämäkään oikein ole että teen jotain syntiä, ja vielä tiedostaen, enkä vaan vahingossa!"
No jos olet luterilainen niin ei paniikkia. Jeesus uhrattiin meidä syntiemme vuoksi, joten luterilaiset voivat touhuta mitä haluaa ja pääsevät silti taivaaseen. Kamalan paljon mukavempi uskonto kuin moni muu... =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sanoihan Jeesuskin, että toisille on annettava anteeksi 7X7 kertaa eikä vain 7 kertaa, kun opetuslapsi sitä häneltä kysyi.
Miksi ei siis parannusta voisi tehdä monta kertaa.
Anteeksi saat kun kadut ja haluat tehdä parannuksen, mutta maallisia seurauksia et tietenkään voi muuttaa. Synnistä kun on aina ne seuraukset. (esim, jos ajat humalassa, ja joku kuolee/loukkaantuu/kortti lähtee pois, niin tätä et voi hyväksi enää tehdä)
Luulen, että meillä jokaisella on jokin asia, joka on omien puutteellisten elämänkokemusten muovaama "helmasynti", josta on kovin vaikea päästä pois. Helpointa tietysti lähipiirille ja ihmiselle itselleen olisi, että sen olisi ihmisten mielestä "pienehkö" synti, esim liiallinen syöminen, kuin esim aviorikoksen tekeminen eli pettäminen. Jumalan silmissä kuitenkin kaikki syntiset ovat samalla viivalla.
Jos on ihmisten silmissä jostain vakavasta kyse (seksiaddiktiosta,, huumeista, pettämisestä, alkoholismista jne), niin kuinka olisi psykoterapia? Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kun puututaan omituisen/huonon/epätoivotun/syntisen käytöksen syihin, niin muutosta tapahtuu. Nykypäivänä on tämä mahdollisuus, miksi sitä ei käyttäisi.
jos on itsetyydytyksestä kyse, niin miettisin sinuna, että onko se ylipäätään syntiä. Vahingoitatko siinä itseäsi tai muita? Tietenkin, jos mietit "haureellisia ajatuksia" teet väärin, mutta raamatusta ei mielestäni löydy itsetyydytyksen kieltävää kohtaa. Ja sellainen siellä varmasti olisi, jos syntiä olisi, sillä ihmisillähän on tapana luetella kaikki mahdolliset seksiin liittyvät synnit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on ihmisten silmissä jostain vakavasta kyse (seksiaddiktiosta,, huumeista, pettämisestä, alkoholismista jne), niin kuinka olisi psykoterapia? Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kun puututaan omituisen/huonon/epätoivotun/syntisen käytöksen syihin, niin muutosta tapahtuu. Nykypäivänä on tämä mahdollisuus, miksi sitä ei käyttäisi.
kyse ei kuitenkaan ole ehkä ihan niin vakavasta asiasta, että siihen psykoterapiaa pitäisi/voisi lähteä hakemaan.
Kai mun pitäisi vaan rukoilla tätä asiaa. Kynnys on jotenkin vaan kauhean korkea. Kyllähän mä tiedän että olen syntinen ihminen enkä ikinä täydelliseksi täällä muutukaan, mutta mä niin luulin päässeeni tästä jo yli. Tai ainakin tosissani tahtovani päästä tästä yli. Ja nyt kun näyttää ihan muulta, että olen ihan tämän heikkouteni vietävissä ja se vetää minua liikaa.
Tuntuu ettei mulla ole edes oikeutta lähestyä Jeesusta tämän asian tiimoilta, ennenkuin oikeasti haluan sen parannuksen tehdä.
Ja kun sekin on niin sekavaa, toisaalta haluan ja toisaalta en halua. Kai tämä on sitä hengen ja lihan taistelua, vai mitä se oli?
ap
itsekin olen yrittänyt tehdä parannusta monista tavoista (=synneistä) uskoontuloni jälkeen (20 vuotta uskossa). Välillä pystyn välttämään kiusaukset, välillä en. Olen hengellisesti heikko ihminen; sielullinen minäni on voimakkaampi kuin henkeni, jonka kautta olen yhteydessä Isään Jumalaan. Tämän tiedostaen pyytelen päivittäin useaan kertaan anteeksi heikkouksiani ja tekemiäni syntejä. Uskon vakaasti, että Jeesus ei turhaan uhrautunut minunkin puolestani ristillä vaan Hänen sovitustyönsä oli niin kertakaikkisen totaalinen ja kattava, että teinpä heikkoudessani mitä vain niin Hänen kalliissa sovintoveressään minunkin kaikki menneet ja tulevat synnit voidaan valkaista puhtaiksi ja saan ne kertakaikkisesti anteeksi. Mitään muuta toivoa minulla ei ole ja tämän uskon varassa olen tähän asti elänyt sekä tulen elämään eteenpäinkin. Mielestäni meidän uskovien tulee iloita tästä mahdollisuudesta, että emme ole enää tekojemme varassa vaan voimme täydellisesti antautua armahtavan Pelastajamme käsiin. Ei omassa voimassamme vaan Hänen avulla saavutamme lopulta voiton kiusauksistamme viimeistään siinä vaiheessa kun siirrymme ajasta ikuisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on itsetyydytyksestä kyse, niin miettisin sinuna, että onko se ylipäätään syntiä. Vahingoitatko siinä itseäsi tai muita? Tietenkin, jos mietit "haureellisia ajatuksia" teet väärin, mutta raamatusta ei mielestäni löydy itsetyydytyksen kieltävää kohtaa. Ja sellainen siellä varmasti olisi, jos syntiä olisi, sillä ihmisillähän on tapana luetella kaikki mahdolliset seksiin liittyvät synnit.
onneksi tämä on sentäs anonyymi keskustelupalsta!
Lisänä vaan se, että himoitsen muitakin miehiä kuin omaani. Ajattelen ihan liikaa vieraita miehiä siinä mielessä. Miltei pakonomaisesti, tai no ei ihan mutta jotain sinne suuntaan.
(En ole pettänyt kuitenkaan miestäni)
Ja himoitseminenhan on synti, mainittu jo kymmenessä käskyssäkin.
ap
Se, että edes haluaa haluta muuttua on ihmiseltä paljon.
Oikeuttahan lähestyä Jumalaa meillä ei ole omassa itsessämme ole, mutta toisaalta olisi Jeesuksen sovitustyön tekemistä turhaksi, jos ei Jumalaa lähesty silloin kun häntä eniten tarvitsee.
Ja se hyvä puoli on siinä kun tunnistaa oman pahuutensa, että muuttuu mahdollisesti armeliaammaksi muita kohtaan. Ja mitä enemmän antaa toisille anteeksi, sitä enemmän voi itse uskoa, että täydellinen anteeksianto Jumalalta on mahdollista.
10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän kukaan voikaan omien tekojensa kautta pelastua. Armosta ainoastaan.
Voit rukoilla anteeksiantoa ja että pääsisit eroon noista ajatuksistasi kun ne vääriksi miellät.
Eikö Raamatussa sanota selkeästi "Joille te synnit annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut..." Sinun pitäisi varmaan pyytää anteeksi uskovaisilta ihmisiltä.
jos on itsetyydytyksestä kyse, niin miettisin sinuna, että onko se ylipäätään syntiä. Vahingoitatko siinä itseäsi tai muita? Tietenkin, jos mietit "haureellisia ajatuksia" teet väärin, mutta raamatusta ei mielestäni löydy itsetyydytyksen kieltävää kohtaa. Ja sellainen siellä varmasti olisi, jos syntiä olisi, sillä ihmisillähän on tapana luetella kaikki mahdolliset seksiin liittyvät synnit.
onneksi tämä on sentäs anonyymi keskustelupalsta!
Lisänä vaan se, että himoitsen muitakin miehiä kuin omaani. Ajattelen ihan liikaa vieraita miehiä siinä mielessä. Miltei pakonomaisesti, tai no ei ihan mutta jotain sinne suuntaan.
(En ole pettänyt kuitenkaan miestäni)Ja himoitseminenhan on synti, mainittu jo kymmenessä käskyssäkin.
ap
Kyllä uskonto on oikeastaan hieno keksintö: kukas muu se pystyy hallitsemaan ja kyttäämään ihmistä paremmin kuin hän itse?
Jaa niin: tämä viestihän on itse kiusaajan kirjoittama -houkutellen lihan himoihin pois taivasten iki-ihanan valtakunnan helmasta. Oijjoi!!!
Se kun jumala ajetaan pois sydämestä.Kaikki muu on vain epäsopivaa käytöstä jonka voi halutessaan muuttaa.
Siitä itsetyydytyksestä taidamme olla eri mieltä. Kuten jokaisessa synnissä, niin pohtisin, että mitä tarpeita sinussa on täyttämättä, kun himoitset niitä toisia miehiä? laukaiseeko esim perheriita, yksinäisyyden tunne tms. Jos paneudut niihin syihin, niin sinun ei tarvitse taistella mielestäsi epätoivottua tapaa vastaan. Mitä enemmän kiellämme itseltämme jotain, sitä enemmän haluamme sitä tehdä. samoin jos mielessäni on koko ajan ajatus, etten saa jotain tehdä, niin positiivinen asia ei pääse sen sijaan ajatuksiini.
jos on itsetyydytyksestä kyse, niin miettisin sinuna, että onko se ylipäätään syntiä. Vahingoitatko siinä itseäsi tai muita? Tietenkin, jos mietit "haureellisia ajatuksia" teet väärin, mutta raamatusta ei mielestäni löydy itsetyydytyksen kieltävää kohtaa. Ja sellainen siellä varmasti olisi, jos syntiä olisi, sillä ihmisillähän on tapana luetella kaikki mahdolliset seksiin liittyvät synnit.
onneksi tämä on sentäs anonyymi keskustelupalsta!
Lisänä vaan se, että himoitsen muitakin miehiä kuin omaani. Ajattelen ihan liikaa vieraita miehiä siinä mielessä. Miltei pakonomaisesti, tai no ei ihan mutta jotain sinne suuntaan.
(En ole pettänyt kuitenkaan miestäni)Ja himoitseminenhan on synti, mainittu jo kymmenessä käskyssäkin.
ap
Ja jos lankeat uudelleen, pyydä anteeksi ja kadu. Jo se, että tiedät tehneesi syntiä, ja häpeät sitä, kertoo, että sinulla on yhteys Jumalaan. Sinulla on lupa jälleen kerran pyytää anteeksi ja katua. Voit jopa sanoa Jumalalle, että tiesit tekeväsi väärin, ja silti teit, ja pyytää anteeksi. Ihmisluonto on heikko. Jeesus Kristus tietää sen.
Monet uskovaiset kamppailevat synnin kanssa, vaikka siitä ei aktiivisesti puhuta, näin ainakin itse luulen.
Rukoile vilpittömästi, ja pyydä apua päästäksesi synnistä eroon. Monesti kehitys vain menee "kaksi askelta eteenpäin ja yksi askel taaksepäin"-tyylillä, vähän asiassa kuin asiassa.
Alue: Aihe vapaa
kerro nyt vaan mitä syntiä sitä tulee tehdyksi?