Muutanko lasten isän kotikapunkiin, kun en kestä ahdistusta siitä että lapsi ei tapaa isäänsä kuin

kerran kuussa välimatkan takia. Lapsi ikävöi valtavasti isäänsä. Kaupunki on minulle tuttu, on töitä sekä muutama oikea ystäväkin. Nykyisessä kaupngissa on koko sukuni sekä lapsuuden maisemani, ystäviä ei juurikaan. Silti en tiedä mitä haluan, ahdistun. Jos minulla olisi oikeita ystäviä täällä nykyisessä, en muuttaisi, ajaisin ajokortin niin pystyisin kuskaamaan lasta, näkisivät edes joka toinen vloppu. Jotenki se että ei ole ystäviä täällä ahdistaa, ei ole ketään kenen kanssa tehdä asioita/käydä ihmisten ilmoilla. Sukua nään usein, mutta en halua elämäni pyörivän sukuni ympärillä :O