Äiti päästi lapsensa kytkettyinä olevien koirien luokse?

ihminen on ihminen, koiralla ei ole oikeuksia purra tai edes näykkäistä lasta!

tuo uutisointi, jonka mukaan äiti ja sen lisäksi toinenkin ihminen on ollut _repimässä_ koiraa pois lapsen kimpusta. Jos koira olisi ollut kunnolla kiinni lapsesta, olisi jälki karmeaa, ei siinä pärjättäis parilla perhoslaastarilla. Jotain tuossa on tietenkin tapahtunut ja ikävä juttu, mutta jäljistä päätellen lapsi on onneksi selvinnyt paljon vähemmillä vammoilla kuin mitä oikeasti vihainen koira olisi saanut aikaan.

Missä on lueteltu koiran oikeudet?



Toki totta on, että koiran ei toivota ihmisiä purevan. Kuitenkin kaikki jotka vähänkin ovat perehtyneet koirien sielunelämään ymmärtävät, että koirat ovat eläimiä joilla suu on yksi tärkeimpiä aistimia, työvälineitä.



Koira voidaan opettaa käyttämään hampaitaan oikein.

Jos oletetaan että koira "hyökkäsi" tässä jutussa, niin koirahan oli KILTTI ja koulutettu koska ei purrut, näykkäisi vaan!



Koira antaa kyllä aina merkkejä ennen kuin edes näykkäisee. Jos tämä äiti ei niitä merkkejä osaa lukea, pysykööt poissa koiran luota.

puraisi suht kevyesti saksanpaimenkoira erään kerran, takin ja paksun paidan läpi, ja käteen jäi teelautasta isompi ruhje...



Niin ja syy minun puremiseeni oli pipipää omistaja joka oli tehnyt koirastaankin pipipäisen ja piti normaalina sitä että koirat purevat.

sakemanni raateli ja sitten on tuollainen jälki? Huh! Ja jos kyse on ollut kytketystä koirasta niin aivan äidin vika. Pitäisi tietää että koiran kokiessa uhkaa se saattaa reagoida. Monelle koiralle 1,5-vuotiaan käytös ja liikkumistyyli on jo itsessään uhkaavaa saati sitten että tulee lähelle tuijottamaan. Kaikki koirat kokevat vieraan ihmisen silmiin tuijottamisen haasteena ja uhkana. Tässä tapauksessa jäljen perusteella koira on halunnut suojella (laumansa jäsentä) ja ilmoittaa näykkäisemällä kokevansa uhkaa, se on siis varoitus siinä vaiheessa kun ihminen ei ole ymmärtänyt ensimmäisiä, koirille ominaisia varoitusmerkkejä.



Todellakin ihmettelen ettei äitiä hävetä tuoda tällaista asiaa julkisuuteen kun itse on suurin syypää tapahtuneeseen.

törmännyt toiseen, kaatunut turvalleen ja äiti nosti älämölön. Saipahan viisi minuuttiaan julkisuudessa.

Minusta se ihan oikeasti EI mene niin, että tekipä ihminen mitä vaan, koira ei saa purra.



Tämä on tietysti valitettava tapaus ja vikaa on varmasti sekä äidissä että koiran omistajissa. Omistajan olisi pitänyt vahtia koiriaan paremmin (on myös koiran oikeus että lauman johtaja puolustaa sitä ja vahtii ettei se joudu uhkaaviin tilanteisiin) ja äidin ei todellakaan olisi pitänyt päästää pientä lasta katsomaan läheltä vierasta koiraa. Koira on kuitenkin syytön. Eläimet eivät koskaan toimi epäloogisesti, vaan aina omasta mielestään järkevästi. On ihmisen vastuulla opetella ymmärtämään koiraa, jos ihminen kerran on se viisaampi.



Lisäksi komppaan niitä, jotka huomauttivat, että jos noin iso koira on tosissaan, jälki olisi PALJON pahempaa.

Jos vieras ihminen lähestyy kytkettyä vierasta koiraa suoraan edestä päin tuijottaen koiraa intensiivisesti ja käy sitten koiraan käsiksi (esimerkiksi tönii, retuuttaa turkista, tökkää koiraa kipeästi silmään, lyö, potkii tai vetää lujasti hännästä), on mielestäni täysin luonnollista että koira joko pakenee tai (jos ei pääse pakenemaan = on kiinni hihnassa/juoksunarussa) puolustautuu hyökkäämällä. Erittäin luonnotonta ja omituista olisi taas se, ettei koira reagoisi millään tavalla provosointiin tai tappeluhaasteeseen ja antaisi vastarinnatta jopa satuttaa itseään. Ihmiset, jotka vaativat, että koiran aina ja kaikissa olosuhteissa tulisi sietää mitä vain, eivät ymmärrä eläinten käyttäytymisestä yhtään mitään.



Koirat ovat älykkäitä eläimiä ja oppivat kommunikoimaan ihmisten kanssa ihmisten omilla ehdoilla hämmästyttävän hyvin ja jopa tulkitsemaan ihmisen eleitä, jotka koiranäkökulmasta ovat usein erittäin sekavia ja ristiriitaisia. Koira on jalostettu "kesyksi" ja olosuhteiden pakosta se on oppinut mukautumaan ihmisen maailmaan. Koira ei kuitenkaan ole ihminen, vaan ensisijaisesti aina eläin. Sillä on eläimen vaistot ja omat koiralle tyypilliset viestintäkeinonsa. Koiraa ei pidä kohdella ihmisenä eikä voi olettaa, että ihmiselle selkeä viesti tai tilanne olisi koiralle yhtä selkeä.



On kuitenkin erittäin valitettavaa, että koira on tässä tapauksessa purrut lasta, eikä tällaista tilannetta olisi saanut päästä syntymään. Keltaisen lehdistön jutuista ei millään saa tapahtumista luotettavaa kokonaiskuvaa (iltapäivälehtien tavoite on tahkota rahaa julkaisemalla mahdollisimman kiinnostavia eli yleensä kärjistäviä ja skandaalinhakuisia juttuja). Jos kaikki on käynyt, niin kuin lehtijutussa kerrotaan, on "raateluun" pääasiassa kolme, yhtäaikaista syytä:



1. Omistaja ei ole pitänyt koiraa asianmukaisesti kytkettynä, jos se on päässyt omine lupineen nuuskintaetäisyydelle ohi kulkevasta henkilöstä. Hihna on siis ollut liian pitkä tai niin huonosti kiinni, että koira on päässyt karkaamaan.



2. Lapsen äiti on päästänyt lapsen katsomaan vierasta koiraa lähietäisyydeltä ja unohtanut perussäännön, jonka mukaan vierasta koiraa ei koskaan pidä lähestyä.



3. Koira on tehnyt arviointivirheen, tulkinnut melko neutraalin tilanteen provosointina ja vastannut tähän provosointiin täysin ylimitoitetusti. Tasapainoisen saksanpaimenkoiran ei normaalitilanteessa pitäisi tulkita pientä lasta niin isoksi uhaksi, että lapsen kimppuun on hyökättävä, kun tämä on jo poistumassa paikalta. Hyökännyt koira on siis epätavallisen aggressiivinen. Käytöshäiriö voi johtua joko synnynnäisestä viasta tai omistajasta, joka on kohdellut koiraa kaltoin, ei ole kouluttanut koiraa tai ei ole huomioinut koiran lajiominaisuuksia tarjoamalla koiralle sopivaa liikuntaa ja työtä. Saksanpaimenkoira on työkoira ja väärin pidettynä se turhautuu helposti.



Syntyneeseen tilanteeseen ovat siis ns. syyllisiä sekä koiran omista että lapsen äiti. Todennäköisesti koirassa on kaikkein vähiten syytä. Minua oksettaa tapa, jolla lehti kuitenkin tekee nimenomaan koirasta aktiivisen toimijan ja syyllisen. Koira on muka SUSIkoira (täysin väärä ja harhaanjohtava nimitys saksanpaimenkoirasta eli schäfer[hund]ista). Koira hyökkää. Koira raatelee.



Kimppuun käymisen merkityksessä "hyökkääminen" tarkoittaa 'etenkin taistelun/tappelun aloittamista'. Hyökkääjän on siis tilanteen aktiivinen aloittaja ja alkuunpanija, puolustaja on hyökkäyksen vastaanottaja. Tässä "susikoiran" tapauksessa koiraa oli provosoitu (joskin niin lievästi, ettei koiran olisi tarvinnut eikä edes pitänyt puolustautua), ennen kuin se lähti lapsen perään. "Raatelu" tarkoittaa 'etenkin saaliseläimen repimistä ja raastamista'. Raatelun jälki on tyypillisesti erittäin pahannäköistä ja huomattavaa. Repimisen ja raastamisen seurauksena kohteesta X yleensä irtoaa pala/paloja. Pureminen ei ole välttämättä raatelua. Mielestäni raatelu on tässä tapauksessa tahallisen liioiteltu ilmaus, joka antaa lapselle koituneista vammoista ja koiran teosta väärän kuvan.



Koira ei todellakaan olisi saanut päästä irti eikä puremaan lasta. Koiran ei olisi myöskään pitänyt reagoida jahtaamalla ja puremalla, mikäli lapsi tosiaan on koiran lähellä kuitenkin käyttäytynyt varsin rauhallisesti, ei ole koskenut koiraa ja on poistunut nopeasti mutta rauhallisesti koiran läheltä. Tästä huolimatta ei näillä tiedoilla, jotka lehtijutusta saa, ole oikeudenmukaista leimata koiraa hulluksi, mielenvikaiseksi ja lopetustuomion ansaitsevaksi.



"Hullut" koirat ovat yleensä omistajiensa typeryyden tulosta. Koiraa hankkiville pitäisi todellakin olla jokin koulutus ja tentti, ennen kuin heille koira annetaan. Kenelle tahansa ei sovi millainen koira tahansa. Palvelus- ja paimenkoiraa ei pitäisi ottaa kenenkään sellaisen, joka ei pysty koiralle tarjoamaan sen rotumääritelmän mukaista toimintaa.

mikä kohta tässä on äidin vikaa? Lapsi käy katsomassa kiinni olevia koiria ja lähtee pois. Hetken päästä koira hyökkaa lapsen kimppuun. Ei tässä mitään vikaa ole äidissä. Tollasilta koirilta nirri pois, samantien.

kenellekään, jos hänellä on herkkä tai vihainen koira. Jos koira on vapaana, niin vastuu on omistajan, mutta jos lapsi menee koiran luo ilman omistajan lupaa, niin kyllä se on silloin lapsen vanhempien syy. Ja vaan ja ainoastaan heidän.

vaikka en koiraa omista ja vaikka myös olen sitä mieltä, että koiran pitää olla "yhteiskuntakelpoinen". Käytöshäiriöt ovat toki useinmiten omistajan syytä, mutta ei se toki poista sitä seikkaa, että vaarallinen koira ei sovi yleisille pihoille.

En silti usko, että kyseinen koira on ollut varsinaisesti vaarallinen. Saksanpaimenkoiran leikki voi herkän äidin silmään näyttää vaaralliselta hyökkäykseltä, vaikka koiralla ei olisi mitään aikomusta edes purra. Vahinkoja silti sattuu, jos 30 kiloinen otus pomppaa selkään ja lapsi kaatuu tai koira vahingossa esimerkiksi raapaisee kynnellä.

Minusta äidin ei olisi pitänyt lasta päästää koiraa härräämään, varsinkin kun omistaja on ollut autoa laittamassa (muistinko oikein), eikä ole pystynyt estämään koiran tutustumista. Pitäisi ymmärtää, että koirat voivat tehdä vahinkoa, vaikka eivät aina sitä tarkoitakaan.

mikä kohta tässä on äidin vikaa? Lapsi käy katsomassa kiinni olevia koiria ja lähtee pois. Hetken päästä koira hyökkaa lapsen kimppuun. Ei tässä mitään vikaa ole äidissä. Tollasilta koirilta nirri pois, samantien.

Äiti ei olisi saanut päästää taaperoaan katsomaan vierasta koiraa. Ihmiselle, jolla ei ole koiraa, voi olla vaikea ymmärtää koiran käyttäytymistä. Yksi kaikkein perustavimmista signaaleista koirille kuitenkin on tuijottaminen. Silmiin tuijottaminen tarkoittaa koiralle tappelu-uhkausta/-haastetta. Koira vastaa siihen hyökkäämällä tai perääntymällä/alistumalla. Hihnassa oleva koira ei voi perääntyä.

Tässä tapauksessa myös omistajassa oli vikaa, koska hän ei valvonut koiraansa tarpeeksi ja ehkäissyt koiran joutumista ahdistavaan tilanteeseen. Koiran olisi pitänyt olla lyhyemmässä hihnassa tai tiukemmin kiinni.

Lehtiuutisesta (en siis pidä iltapäivälehtien uutisointia asiallisena enkä luotettavana) ei todella saa hyvää kuvaa siitä, onko koira vain purrut lasta vai suorastaan raadellut. Selville ei käy myöskään se, onko koira todella ollut vihainen vai halunnut vain painia/leikkiä lapsen kanssa. Jutussa olleessa kuvasta, jossa lapsen saamat naarmut näkyvät, päätellen koira ei ole purrut lasta rajusti. Jos koira on kuitenkin tosiaan ollut aggressiivinen ja se on raivostunut pelkästä lapsen katseesta niin paljon, että on lähtenyt lapsen perään, koiran reaktio on ollut outo. Tämä outous voi olla käytöshäiriö tai sitten ei. Todennäköisesti tämä mahdollinen käytöshäiriö kuitenkin on koiran kasvattaneen omistajan, ei suinkaan koiran vika.

kääntyy, ottaa pari juoksuaskelta ja vilkaisee vielä peräänsä, niin sehän on leikkiinkutsu. Paimenkoirassa on lisäksi paimennusviettiä sen verran, että helposti lähtee senkin takia "lauman" perään.

mutta kyllä on todellakin äidin oma syy. Ei sellaista eläintä olekaan joka ei, kokiessaan olonsa uhatuksi olisi, vaarallinen. Surullista etteivät ihmiset ymmärrä elämistä mitään.

Jos opettelisit kirjoittamaan näin aluksi, pilkkusi ovat aivan väärillä paikoilla. Hirveää luettavaa!

että äiti on halunnut itselleen julkisuutta, eikä ole ymmärtänyt olevansa itse suurin syypää tapahtuneeseen.



Itse en ole koskaan lapsiani päästänyt vieraiden koirien luo, koska kyllähän ne koirat vaan voivat purra, ja se on tavallista, hyvin harvoin silti hengenvaarallista.



Jutussa kerrotut koiranomistajat toimivat fiksusti, kertoivat korvaavansa vahingot.



Fiksuna sen sijaan ei voi pitää jutun äitiä, joka ensimmäisenä ottaa yhteyttä iltalehteen. Tökeröä myös mielestäni kertoa kaupunginosa, kuva taloyhtiöstä, kertoa kuulopuheita koirien käytöksestä.

Koirat olivat kytkettynä oman taloyhtiönsä pihalla, vahinko kävi kun äiti päästi lapsensa koirien luo. Koiranomistaja tarjoutui korvaamaan vahingon.



Mun sympatiat on tässä kyllä noiden koiranomistajien puolella. Toiseksi sen pikkupojan, josta äitinsä ei pitänyt huolta.

ei voi muuta sanoa! Aivan sama loppupeleissä kenen syy, mutta se käytös tapahtuneen jälkeen! Mikäli juttua on uskominen niin MULKAISU! Ei kysymystä edes siitä, kuinka toinen voi! Alkeellisimpia tapoja.Kaipa he ajattelivat, että paskaakos katsoit! Alkaa ärsyttää ihan tosissaan!

Ja mites itse suhtautuisit? Nainen itse huolimattomuuttaan oli vähintään osasyyllinen tapahtuneeseen, kun päästi lapsensa vapaasti vieraan koiran luo, ja teki tapahtuneesta sitten rikosilmoituksen. Nii-in, sinun mielestäsi ukon pitäisi vissiin tarjota naiselle pullakahvit ja olla niin hymyssä suin, että huh, eikä olla moksiskaan rikosilmoituksesta?

PS. JÄRJENKÄYTTÖ ON SALLITTU!!!!!

Mun kaveri perheineen asuu tuossa talossa, ja noiden koirien kanssa on ollut useampia vaaratilanteita, siis lasten kanssa. Yksi lapsiperhe on jo talosta lähtenyt, kun eivät jaksaneet päivittäistä pelkoa lasten puolesta. Ja nuo koirien omistajat ovat jo itse myyneet asuntonsa, kun koirat ei pysty elämään talossa, jossa asuu myös lapsia. Siis ne koirat ei siedä lapsia, eikä niitä todellakaan pidetä useinkaan kiinni!

että äiti on halunnut itselleen julkisuutta, eikä ole ymmärtänyt olevansa itse suurin syypää tapahtuneeseen.

Itse en ole koskaan lapsiani päästänyt vieraiden koirien luo, koska kyllähän ne koirat vaan voivat purra, ja se on tavallista, hyvin harvoin silti hengenvaarallista.

Jutussa kerrotut koiranomistajat toimivat fiksusti, kertoivat korvaavansa vahingot.

Fiksuna sen sijaan ei voi pitää jutun äitiä, joka ensimmäisenä ottaa yhteyttä iltalehteen. Tökeröä myös mielestäni kertoa kaupunginosa, kuva taloyhtiöstä, kertoa kuulopuheita koirien käytöksestä.

Koirat olivat kytkettynä oman taloyhtiönsä pihalla, vahinko kävi kun äiti päästi lapsensa koirien luo. Koiranomistaja tarjoutui korvaamaan vahingon.

Mun sympatiat on tässä kyllä noiden koiranomistajien puolella. Toiseksi sen pikkupojan, josta äitinsä ei pitänyt huolta.

Siis tämä kirjoittaja ei tiedä mistä puhuu!! Vai tunnetko ne koiranomistajat?? He eivät pidä koiriansa kytkettynä, ja suhtautuvat välinpitämättömästi koiriensa kouluttamiseen. Tykkään saksanpaimenkoirista, mutta näitä kyseisiä koiria pelätään tuolla Annalassa! Siis ihan harmittaa sun puolesta kun sanot että sun sympatiat on noiden koiranomistajien puolella, kun et tiedä miten he kohtelee koiriaan ja naapureitansa.

mutta kyllä on todellakin äidin oma syy. Ei sellaista eläintä olekaan joka ei, kokiessaan olonsa uhatuksi olisi, vaarallinen. Surullista etteivät ihmiset ymmärrä elämistä mitään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011042613603875_uu.shtml



Näin ainakin jutusta käsitin tapahtuneen.



Ap

että toinen koirista olisi päässyt irti? Lapsi oli ensin käynyt katsomassa kytkettyjä koiria, sitten lähtenyt pois, ja toinen koira oli tullut perään. Kirjoituksessa ei tosin sanottu selvästi, miten asia oli.

Rivien välistä saattoi lukea, että koira oli irti.