Olinko sittenkin sinisilmäinen idiootti...?

Se on se sama sääntö kun, että älä koskaan takaa muiden lainoja. Pääset itse vähemmällä ja kaikki pääsevät!

sinun hyötyvän jos haluatkin erota, niin voihan tuon ajatella myös niin että mies haluaa pitää pienen takaportin siinä että jos itse haluaa myöhemmin erota, niin hänen ei tarvitse maksaa mitään. Sano miehelle että jos hän ei aio koskaan erota, niin silloinhan avioehtoa ei tarvita. Tai että avioehtoon voidaan laittaa, että se on voimassa vain jos sinä haet eroa, mutta jos mies hakee eroa, niin omaisuus menee puoliksi. Meillä on avioehto, joka koskee ennen avioliittoa hankittua sekä perittyä omaisuutta, mutta meillä olikin omaisuutta suunnillen yhtäpaljon eikä ollut lapsia. Itse en sinun tilanteessasi todellakaan allekirjoittaisi avioehtoa.

sinun hyötyvän jos haluatkin erota, niin voihan tuon ajatella myös niin että mies haluaa pitää pienen takaportin siinä että jos itse haluaa myöhemmin erota, niin hänen ei tarvitse maksaa mitään. Sano miehelle että jos hän ei aio koskaan erota, niin silloinhan avioehtoa ei tarvita. Tai että avioehtoon voidaan laittaa, että se on voimassa vain jos sinä haet eroa, mutta jos mies hakee eroa, niin omaisuus menee puoliksi. Meillä on avioehto, joka koskee ennen avioliittoa hankittua sekä perittyä omaisuutta, mutta meillä olikin omaisuutta suunnillen yhtäpaljon eikä ollut lapsia. Itse en sinun tilanteessasi todellakaan allekirjoittaisi avioehtoa.

ja sanoinkin että jos sellaisen haluaa niin silloin minunkin on pakko pitää oma takaportti mikä tarkoittaa sitä että hän ei saa minusta kotirouvaa eikä välttämättä myöskään sitä suurperhettä.

Koko tilanne on ihan järjetön ja toivon että kuukautiset alkavat silloin kun niiden pitääkin sillä tämä ei todellakaan taidakaan olla sopiva paikka toiselle lapselle...

AP

en minä osaisi loukkaantua jos minun miehelle olisi omaisuutta ja haluaisi avioehdon,jotenkin se on minulle ollut jo alusta asti selvää että jos toisella on jotain omaa niin eihän swe minun ole, sitä paitsi eihän se vaikuta siihen lakisääteiseen perintö osuuteen jos vaikka ukko kuolee...

tämä yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä vaikka miehen nimi vain paperissa lukeekin. Koen kuitenkin tehneeni osani hoitamalla lapsen ja kodin samalla kun mies on luonut uraa ja pistänyt pystyyn yritystään. (jonka laskutuksen minä mm hoidan.)

AP

Laskutusten teko??? Onko se avioehto niin kamala ajatus? Älä kirjoita sellaista johon et ole tyytyväinen.Hanki asianajaja joka varmistaa et ehto on sulle sopiva.

muuten hyvä neuvo, että avioehto on voimassa vain jos ap päättää jättää miehen, mutta sitten jos mies vaikka rakastuukin johonkin toiseen ja haluaisi eron mutta myös pitää omaisuutensa, niin alkaa vaan käyttäytyä niin kusipäisesti että ap:n on pakko haluta ero. Voin hyvin kuvitella että noinkin voi käydä.

jos en kerran aio häntä jättää. Kun hän ei omien sanojensa mukaan ainakaan ole jättämässä niin voisin ihan hyvin suostua kuulema. Hän ei halua että hänen jättämisestään tulee minulle mitään taloudellista hyötyä, näin hän sanoi. Olen aivan tyrmistynyt tästä koko jutusta, kun eilen hän otti asian esiin. Koen kyllä ihan itsekin itseni tällä hetkellä aika idiootiksi, mutta olen luottanut mieheen ihan sataprosenttisesti. En olisi ikinä uskonut kuulevani mieheni suusta monia asioita joilla hän eilen tätä ideaansa perusteli. AP

on lukenut liikaa jotain miesten av- palstaa ja olettaa, että olet hänen kanssaan vain omaisuuden takia tai pelkää, että petät häntä ja jätät ja viet puolet rahoista mennessäsi? Onko hän yhtään mustasukkaista tyyppiä? Jospa häntä huolettaa enemmän se, että jätät, ja sitten katkerana miettii, että no ainakaan rahoja se ei vie.

Olen luullut ettei hän ole mustasukkaista tyyppiä, enkä tiedä mistä olisi nyt sen keksinyt, kun ei minulla edes ole mitään läheisiä miespuoleisia ystäviä tmv mistä olisi voinut alkaa epäillä. En ole myöskään koskaan pettänyt tai ihastunut keneenkään. Ja miehen (tai se mitä yhteiseksi luulin) omaisuus ei nyt mikään päätä huimaava edes ole, lähinnä asuntolainaa ja firman lainaa ja autolainaahan se on vielä tässä vaiheessa. Eikä mitään kummoisia perintöjä ole tulossa, ja nekin vähät vasta vuosikymmenten (toivottavasti) päästä, miehelle ehkä hieman enemmän mutta nehän voi perinnön jättäjä itse halutessaan rajata aviopuolisoiden ulottumattomiin.

Jotenkin tuo eilinen keskustelunavaus muutti hurjasti sitä miten olen nähnyt mieheni ja meidän koko suhteemme.

AP

Avioehto toteutuu vasta avioerossa. Koska mies ei aio itse erota sinusta, hän varautuu avioehdolla siihen, että sinä rakastut toiseen ja haluat viedä häneltä perheen, lapset ja puolet hänen hankkimasteaan omaisuudesta. Ymmärrän häntä hyvin. Teillä on edelleen kaikki yhteistä avioliittonne ajan, vaikka tekisittekin avioehdon. Avioehto ei siis muuta mitään, jos olette molemmat sitoutuneita liittoonne. Ajattele miten ikävää miehelle olisi erotilanteessa, kun hän olisi elättänyt sinua ja lapsia vuosikymmenet ja sitten jäisikin tyhjin käsin ilman kotia, ilman lapsia, ilman vaimoa. Sillä sinä saisit ilman muuta halutessasi lasten lähihuoltajuuden, koska olet ollut kotona. Tämä on se kauhuskenaario, jota vastaan miehesi pyrkii varautumaan avioehdolla. Olet jo nyt saanut nauttia ylläpidetyn naisen asemasta ilmeisesti useita vuosia. Mielestäni sinun on syytä olla tästä kiitollinen.

Mutta mitä jos mies jättää ap:n? Ap jää puille paljaille ilman koulutusta ja työpaikkaa ja nykypäivänä on erittäin vaikea saada töitä ilman koulutusta ja jos vielä on nuoruusvuotensa viettänyt kotiäitinä. Tämä vaikuttaa myös eläkkeeseen, jos ei ole tehnyt töitä, tai aloittaa työnteon vasta 30v niin eläke on todella pieni. Ettekö voi tehdä avioehtoa, joka miellyttää molempia osapuolia, esim. että sinulle kuuluu jokin osuus omaisuudesta?

ihan vastikään tuli voimaan laki, jossa avoparin omaisuudenjakoa katsotaan samalla tavalla kuin avioliitossa, jos yhdessä on asuttu yli 5v tai on yhteinen lapsi/a.



Joten tällä hetkellä sulla on turvatumpi asema, kuin mitä sulla olisi, jos menet naimisiin ja teet avioehdon!!!



Älä siis missään nimessä suostu avioehtoon, ehkä korkeintaan niin, että tulevat perinnöt rajataan puolisoilta pois, mutta ei muuten. Muuten teidän yhteiselonne ei ole millään muotoa tasa-arvoista.



Ja ihan älyvapaita on nämä näkemykset täällä, jossa kotona YHTEISTÄ lasta hoitaneiden pitäisi olla jotenkin helvetin kiitollisia siitä, että toinen on hoitanut oman osuutensa...huh huh...



Onneksi meillä on aina ollut niin, että olemme molemmat tehneet töitä ja hoitaneet lapsia kotona, joten kumpikin tasan tietää, että molemmat ovat ihan yhtä raskaita ja tärkeitä hommia.

Ei tuo nyt mikään "pommi" olisi pitänyt olla!



Tottakai sen, joka jotain omistaa, kannattaa ajatella järkevästi sitä tilannetta, jos se toinen osapuoli (eli teidän tapauksessanne sinä) haluaakin lähteä pois yhteisestä kodista!



Niin kauan kuin te haluatte pitää kasassa kaiken sen hyvän, jonka olette YHDESSÄ rakentaneet, niin avioehtoha on pelkkä paperinpala.



Jos kumpikin on täysin p-aukisia (esim. opiskelijoita, joilla ei mitään perintöjä odotettavissa), niin silloin avioehdolla ei tee mitään.

Mä en kyllä pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä, vaikka mieheni sellaisen vaatikin. En katso, että hän on mulle lastenhoidosta velkaa esim. puoli taloa tms. Ihan tyhmää ajattelua minusta. Onhan se nyt minustakin kiinni, etten ole omaa omaisuutta hankkinut. Lapsia 4.

ihan vastikään tuli voimaan laki, jossa avoparin omaisuudenjakoa katsotaan samalla tavalla kuin avioliitossa, jos yhdessä on asuttu yli 5v tai on yhteinen lapsi/a. Joten tällä hetkellä sulla on turvatumpi asema, kuin mitä sulla olisi, jos menet naimisiin ja teet avioehdon!!! Älä siis missään nimessä suostu avioehtoon, ehkä korkeintaan niin, että tulevat perinnöt rajataan puolisoilta pois, mutta ei muuten. Muuten teidän yhteiselonne ei ole millään muotoa tasa-arvoista. Ja ihan älyvapaita on nämä näkemykset täällä, jossa kotona YHTEISTÄ lasta hoitaneiden pitäisi olla jotenkin helvetin kiitollisia siitä, että toinen on hoitanut oman osuutensa...huh huh... Onneksi meillä on aina ollut niin, että olemme molemmat tehneet töitä ja hoitaneet lapsia kotona, joten kumpikin tasan tietää, että molemmat ovat ihan yhtä raskaita ja tärkeitä hommia.

Avoerossa on mahdollisuus saada pieni korvaus siitä, että on hoitanut lapsia ja kotia miehen kerätessä omaisuutta. Avoerossa ei todellakaan laitetan lusikoita tasan vaan se köyhempi osapuoli voi tehdä hakemuksen, jonka perusteella oikeus katsoo, onko tarpeen korvata mitään. Kyse tulee olemaan minimaalisista summista, koska otetaan huomioon sekin, että mies on antanut asunnon, ruokaa ja vaatetta koko liiton ajan.

Mä en olisi uskonut, että kukaan suostuu tuollaiseen nykypäivänä, kuulostaa ihan joltain 1950-luvun jutulta.



Siis: sä olet jättänyt opintosi kesken, sulla ei ole koulutusta eikä työtä, teet lapsia miehelle, jonka kanssa et ole naimisissa ja kaikki omaisuus on miehen nimissä? Ymmärsinkö oikein?

Tästä vielä puuttuu se, että olet takaajana miehen veloissa.

mikäli se on kohtuuton.



http://www.avioehtosopimus.fi/index.php?sivu=8

aviossa ollaan oltu vuosikymmen ja ilman avioehtoa. Minä haluan mieluummin elää liittoani näin. Lupaan tulla kertomaan kun huomaan että paskaks meni.. kuitenkin, en osaisi olla kamalan ylpeä itsestäni ja avioliitostani jos vaatisin avioehdon. Toisaalta tiedostan olevani asiassa täys idiootti -varsinkin silloin kun katson peilistä keski-ikäistä peilikuvaani..

lopetan työnteon ja jään hoitamaan lapsia. Mistään ei tipu rahaa, joten mun mielestä oli järkevää turvata mun tulevaisuus ja mennä naimisiin ilman avioehtoa.

Jos mä en olis kotona, niin mies ei sais tehtyä niin vapaasti töitä, joten mä olen antanut hyvät edellytykset hänen tienaamiselle.

Palstan mukaan mä olen elätti, mutta olen ylpeä sellainen ja olen ylpeä myös siitä, että jos joskus eroamme, niin mä en jää puille paljaille.

Mä en olisi uskonut, että kukaan suostuu tuollaiseen nykypäivänä, kuulostaa ihan joltain 1950-luvun jutulta.

Siis: sä olet jättänyt opintosi kesken, sulla ei ole koulutusta eikä työtä, teet lapsia miehelle, jonka kanssa et ole naimisissa ja kaikki omaisuus on miehen nimissä? Ymmärsinkö oikein?

Tästä vielä puuttuu se, että olet takaajana miehen veloissa.

Ihme lässytystä.... avioehdot on keksitty juurikin sen takia, että niitä tehtäisiin silloin kun omaisuuserot on suuria, KUTEN TEILLÄ ON!

Moni tällä palstalla nyt väittää, että olet elätti yms, mutta et ole! Olet tehnyt/tulet tekemään paljon arvokasta työtä kasvattamalla teidän lapsia ja olet uhrannut miehesi vuoksi paljon! Mielestäni on ihan oikeutettua, että JOS ero teille tulisi niin sinä saisit osan omaisuudesta. Ei ole oikein, että kaiken tekemäsi työn jälkeen et saisi mitään..sitähän se mies tässä nyt selkeästi haluaa varmistaa. Se, kun voi tosiaan käydä niin, että mies haluaa joskus eron sinusta. Sinuna kyllä alkaisin mahdollisuuksien mukaan opiskelemaan yms, jotta sinulla olisi elämässä muutakin, kuin mies ja lapset.



Oletteko puhuneet asiasta, että miten sinä asian näet? Miten mies reagoi perusteluihisi? Suosittelen todellakin kekskustelemaan nyt kunnolla tuon asia läpi ennen naimisiin menoa.

sanoa miehelle etta haluat ensin paattaa opintosi ennenkuin suostut naimisiin ja avioehtoon, lykatkaa avioliittoa siihen asti.

sitoa sinut avioliittoon niin etta ei tarvitse maksaa elatusapua, avioliitossa saa sitten tehda syrjahyppyja kun sinun katesi ovat sidotut. Saattaa olla etta silla on jo nyt toinen nainen hankittuna.