Lue keskustelun säännöt.
Olinko sittenkin sinisilmäinen idiootti...?
26.04.2011 |
Tapasin vähän 17-vuotiaana kunnollisen ja hyvän miehen, minua vanhemman, jolla oli ammatti, armeija juuri käytynä ja uusi hyvä työpaikka juuri saatuna, tulin pian raskaaksi, jätin opiskelupaikkani, muutin miehen luo, ostettiin talo, hänen nimiinsä tietysti, lapsi syntyi, hoidin kotona lasta monta vuotta.
Mies sanoi ettei kiire opiskeluille, haluttiin paljon lapsia. Hän kyllä elättää. Mies kosi, mentiin kihloihin, ruvettiin suunnittelemaan häitä, mies perusti firman, alettiin yrittää toista lasta.
Häiden pitäisi olla kohta ja kutsuja pitäisi alkaa lähettää. Mutta mies pudottikin pommin. Hän haluaa avioehdon.
Kaikki tämä mikä ollaan minun mielestäni yhdessä rakennettu, ei siis hänestä minulle kuulukaan millään lailla. Toki hän on ollut se jonka rahoilla tämä kaikki on rakennettu mutta kai se nyt jotain meinaa että minun opiskeluni ovat jääneet että olen voinut hoitaa lasta kotona monta vuotta?
Tätä en olisi ikinä uskonut ja se tuli kyllä aika shokkina. Mitäs nyt?
Kommentit (46)
Avioehto on TÄYSIN normaalia, ja miehelläsi on sellaisen tahtomiseen TÄYSI oikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioehto toteutuu vasta avioerossa. Koska mies ei aio itse erota sinusta, hän varautuu avioehdolla siihen, että sinä rakastut toiseen ja haluat viedä häneltä perheen, lapset ja puolet hänen hankkimasteaan omaisuudesta. Ymmärrän häntä hyvin. Teillä on edelleen kaikki yhteistä avioliittonne ajan, vaikka tekisittekin avioehdon. Avioehto ei siis muuta mitään, jos olette molemmat sitoutuneita liittoonne. Ajattele miten ikävää miehelle olisi erotilanteessa, kun hän olisi elättänyt sinua ja lapsia vuosikymmenet ja sitten jäisikin tyhjin käsin ilman kotia, ilman lapsia, ilman vaimoa. Sillä sinä saisit ilman muuta halutessasi lasten lähihuoltajuuden, koska olet ollut kotona. Tämä on se kauhuskenaario, jota vastaan miehesi pyrkii varautumaan avioehdolla. Olet jo nyt saanut nauttia ylläpidetyn naisen asemasta ilmeisesti useita vuosia. Mielestäni sinun on syytä olla tästä kiitollinen.
En minäkään aio erota miehestäni! Mitä jos käykin niin että 10 vuoden päästä kun meillä on 6 lasta niin mies löytää nuoremman ja lähtee hänen mukaansa ja minulle jää lapset ja ei mitään omaisuutta vaikka olen hoitanut yhteistä kotia ja yhteisiä lapsia vuosikaudet? Eihän sekään oikein ole.
Ja kuten jo sanoin olen jo nyt olettanut että yhdessäolon aikana hankkimamme omaisuus on yhteistä, koska minä olen kotona hoitanut hänenkin lastaan ja pitänyt sitä työtä arvokkaana, ja myös luullut eiliseen asti että mieheni pitää sitä arvokkaana!
AP
ei ole ollut mittavaa omaisuutta ennen kuin ollaan menty yhteen. Aivan järjetöntä laittaa avioehdon taakse omaisuus, joka hankitaan yhdessäolon aikana. Varsinkin jos toinen on kotona eikä tienaa.
Kompromissina minusta voisi ehdottaa, että teette avioehdon, missä on kuitenkin huomioitu sinunkin työpanoksesi, eli arvioitte, miten paljon olisit voinut omaisuutta kerätä, jos et olisi ollut kotona yhteisiä lapsia hoitamassa, ja merkitsette sen avioehtoon. Avioehtohan ei tarvitse olla kaikki tai ei mitään tyyppinen.
Mutta kerro miehellesi miltä sinusta tuntuu, miten paljon lasten saaminen sinun elämääsi ja uraasi on vaikuttanut, ja kyseessä kuitenkin o yhdessä halutut lapset.
Mutta joo, parempi olisi, kun naimisiin mentäisiin ennen lapsia, niin ei kukaan tällaiseen tilanteeseen joutuisi.
Avioehto toteutuu vasta avioerossa. Koska mies ei aio itse erota sinusta, hän varautuu avioehdolla siihen, että sinä rakastut toiseen ja haluat viedä häneltä perheen, lapset ja puolet hänen hankkimasteaan omaisuudesta. Ymmärrän häntä hyvin.
Teillä on edelleen kaikki yhteistä avioliittonne ajan, vaikka tekisittekin avioehdon. Avioehto ei siis muuta mitään, jos olette molemmat sitoutuneita liittoonne.
Ajattele miten ikävää miehelle olisi erotilanteessa, kun hän olisi elättänyt sinua ja lapsia vuosikymmenet ja sitten jäisikin tyhjin käsin ilman kotia, ilman lapsia, ilman vaimoa. Sillä sinä saisit ilman muuta halutessasi lasten lähihuoltajuuden, koska olet ollut kotona.
Tämä on se kauhuskenaario, jota vastaan miehesi pyrkii varautumaan avioehdolla.
Olet jo nyt saanut nauttia ylläpidetyn naisen asemasta ilmeisesti useita vuosia. Mielestäni sinun on syytä olla tästä kiitollinen.