Yhyy, huomenna anopin kammopäivällinen. -ov

sanoa anopille että ei sen tarvi kokata.

Tai jos ei muuten mahdoton ajatus, niin voisiko olla mahdollista että menisitte vähän aikaisemmin anopille ja kokkailisitte yhdessä..

Tai jos vaikka kutsuttekin anopin teille syömään niin hänen ei tarvitsisi kokkailla.

appivanhempia teille syömään kunnon ruokaa?

Se on kyllä ihmeellistä, mutta kaikki ei ole hyviä kokkeja, eikä kaikki ihmiset oikeasti pidä ruuan laitosta eikä ainakaan tykkää laittaa juhlaruokia. Ehkä anoppisi kokee että teille on pakko väsätä se juhlaruoka kun niin on tehty aina.

Mitä jos tosiaan pyydätte anopin teille syömään.. Pääsisi anoppikin valmiiseen pöytään.

Anna anopin pitää kunnia. Ole suuri sielu. ;)

sanoa anopille että ei sen tarvi kokata.

Tai jos ei muuten mahdoton ajatus, niin voisiko olla mahdollista että menisitte vähän aikaisemmin anopille ja kokkailisitte yhdessä..

Tai jos vaikka kutsuttekin anopin teille syömään niin hänen ei tarvitsisi kokkailla.

Ei huoli apua, eikä tule meille syömään, on koitettu monta kertaa kysyä suoraan ja sitä ennen hienovaraisesti vihjata.

Se sai noin 10 vuotta sitten päähänsä että on isoäidin tehtävä kokata juhlapäivälliset eikä niihin saa muut puuttua.

Sitä ennen ei miehen mukaan ollut ikinä kiinnostunut kokkaamisesta.

Oma äitini on kuollut, joten sinnekään päin ei voi tuota "mummmonkokkausvelvollisuutta" työntää. Itse voisin kyllä laittaa ruokaa, olen ihan kohtuullinen siinä ja mies auttaa mielellään, mutta kun se ei käy, niin se ei käy. Miehen veljen vaimo olis vielä parempi kokki, mutta kun ei käy sekään.

Mut ehkä tästä taas selvitään hienotunteisuuden avulla.

Se on kyllä ihmeellistä, mutta kaikki ei ole hyviä kokkeja, eikä kaikki ihmiset oikeasti pidä ruuan laitosta eikä ainakaan tykkää laittaa juhlaruokia. Ehkä anoppisi kokee että teille on pakko väsätä se juhlaruoka kun niin on tehty aina.

Mitä jos tosiaan pyydätte anopin teille syömään.. Pääsisi anoppikin valmiiseen pöytään.

että on pakko väsätä se juhlaruoka. Mut kuten jo tuossa kerroin, ei huoli apua eikä tule meille syömään eikä mene toisenkaan poikansa perheeseen. On ottanut todella kirjaimellisesti tämän juhla-ateriajutun.

Että jostakin ihmeellisestä syystä, tästä päivämäärästä lähtien, meidän koko perhe sairastuisi joka ikinen pääsiäinen kamalaan mahatautiin. Ja pitäisi jättää ikävä kyllä toi ANOPIN HERKKUPÄIVÄLLINEN väliin. Sniff.

Kerro, että oli jääkaapissa pilaantumassa kerma, rahka tai mikä vaan ja oli pakko tehdä.



Voihan se anoppi kuitenkin suuttua.

Minun kokemukseni mukaan tuohon ei auta kuin kaksi äärivaihtoehtoa: joko jatkatte samaan malliin, suu supussa, viiniä palanpainikkeeksi kiskoen tai lopetatte aterioille osallistumisen, ilman mitään selittelyjä tai provosointeja ja provosoitumisia puolin ja toisin. Ekassa vaihtoehdossa on sulla paha mieli, tokassa anopin. Valitset vaan kumpi tuntuu sopivammalta.

anoppi huonoista kokkaustaidoistaan huolimatta kokee tarpeelliseksi ja hyväksi perinteeksi tuon että hän tekee ruuan juhlapyhinä. Ja teillä tämä tapa jatkunut jo 10 vuotta joten tämä on jo perinne. Minä kyllä sanoisin että voidaan mekin kokata seuraavan kerran, niin anopin ei tarvitsisi, mutta jos tämä anopille kävisi niin antaisin kyllä asian olla. Pahan ruuan syöminen muutaman kerran vuodessa ei ole niin vakavaa kuin anopin mielen pahoittaminen.

Voi olla että anoppi on vaan onnellinen kun saa tehdä teille ruokaa ja kutsua kylään jne.

mummilla syömässä, niin se mansikkakakku, joka oli tehty jo monta päivää etukäteen oli lähes homeessa eli ne mansikat oli tosiaan melkein homeessa =). Toinen vanhus,jonka luona kävimme syömässä oli niin pihi veden kanssa, että vain virutti juomalasit ja ne oli niin rasvaiset ja ei voinut edes katsa pohjalle tai olisi jäänyt juoma juomatta =). Huh huh ja hengissä selvittiin. Ja se siitä luulosta, että ennenvanhaan naiset osasivat taloustyöt.

anopin pinttymän mukaan uhlapyhien ateriat kuuluu syödä oman perheen parissa mummolassa. On kokeiltu monta kertaa näiden vuosien aikana, mutta ei tosiaan käy. Kaks vuotta sitten rohkenin ehdottaa että mentäs itsenäisyyspäivän aterialle paikalliseen tilausravintolaan koko konkkaronkka ja siitä seuras puolen vuoden riita jonka jälkeen kaikki perheen aikuiset ovat kiltisti syöneet suu supussa viiniä maistellen kehnoa ruokaa.

ja joka ikinen pääsiäinen käly valittaa, että kamalaa ruokaa, kyllä näkee, että ei ole anopista ruuanlaittajaksi. Äitini hymyilee vinosti ja me muut olemme ihan hiljaa. On niin kiva kuunnella kälyä, jonka mielestä äitini ei tee mitään oikein.

ja joka ikinen pääsiäinen käly valittaa, että kamalaa ruokaa, kyllä näkee, että ei ole anopista ruuanlaittajaksi. Äitini hymyilee vinosti ja me muut olemme ihan hiljaa. On niin kiva kuunnella kälyä, jonka mielestä äitini ei tee mitään oikein.

että tilais ruuat pitopalvelusta. Se suuttuis loppuikäkseen vaikka mä kuinka naamioisin ehdotuksen vaivannäön välttämiseksi. t. ap

juhlaperinteitä. Päättäkää ensi kerralla, että te laitatte juhlapäivällisen ja kutsukaa se miehen sisko perheineen ennen kuin kutsutte anopin. Sanotte sitten kutsuessanne, että X on luvannut myös tulla. Meillä menivät vanhat perinteet uusiksi, kun minä kasvoin tarpeeksi "isoksi".

Ruoanlaitto ei ole koskaan kiinnostanut, mutta voi helvetti jos joudun jotain perinnepäivällisiä laittelemaan miniälle joskus.



Toivottavasti ovat fiksumpia kuin ap ja tarjoaisivat päivällisen ravintolassa. Kauhulla odotan jo esim. jouluja ja muita jos kaikki haluaa tulla meille mummolaan passattavaksi ja pitää joulunalusaika käyttää siivoukseen ja ruoanlaittoon. Kun sitä muuten on huono mummo jos ei kumartele sinne sun tänne.



Toivottavasti pojilla olis järkeä ottaa fiksut vaimot itselleen.

Onneksi on yksi tyttö niin tietää, että hänen perheeseensä ainakin välit pysyy hyvinä.

mutta kommentoisin vain tuota, kun joistakin on vain pieni vaiva suostua anopin tai isovanhempien juhlaperinteisiin. No näinhän se ehkä sivusta katsoen on, kyse on vain parista päivästä vuodessa, mutta minusta on ainakin ollut erittäin kurjaa, että perheeseemme ei ole muodostunut mitään omia juhlatapoja, koska kaikki pyhät kuluvat jonkun toisen illuusiota eläen ja tien päällä kiitämässä mökistä mökkiin kuuntelemaan niitä samoja motkotuksia kun ei käydä ja on aina kiire. Hiukan alkaa oma pää hajota, kun pitää yrittää miellyttää runsasta ikääntyvien sukulaisten joukkoa.

Ilmoita, että olette kääntyneet toiseen (johonkin erikoiseen) uskontoon. Siksi ette vietä enää mitään perinteisiä, suomalaisia juhliakaan. Ette osallistu myöskään pääsiäisaterioille, koska se on vastoin uskoanne. Keksi vaikka itse jonkunniminen uskonto, ei se anoppisi kuitenkaan sellaisista jutuista tiedä.

Samalla pelastutte myös syömästä sen kauheita joulupöperöitä, juhannus- ynnä muita "aterioita" :D.

Ruoanlaitto ei ole koskaan kiinnostanut, mutta voi helvetti jos joudun jotain perinnepäivällisiä laittelemaan miniälle joskus.

Toivottavasti ovat fiksumpia kuin ap ja tarjoaisivat päivällisen ravintolassa. Kauhulla odotan jo esim. jouluja ja muita jos kaikki haluaa tulla meille mummolaan passattavaksi ja pitää joulunalusaika käyttää siivoukseen ja ruoanlaittoon. Kun sitä muuten on huono mummo jos ei kumartele sinne sun tänne.

Toivottavasti pojilla olis järkeä ottaa fiksut vaimot itselleen.

Onneksi on yksi tyttö niin tietää, että hänen perheeseensä ainakin välit pysyy hyvinä.

Suurin osa näistä purnausketjuista koskee tilannetta, jossa anoppi tai äiti tai muu vanhempi sukulainen vaatii muita noudattamaan jotain omaa perinnettään. En muita että kukaan miniä tai lapsi olisi valittanut, että "mummo ei tee meille juhlapäivällistä tai passaa kolmea joulunpyhää".

Ruoanlaitto ei ole koskaan kiinnostanut, mutta voi helvetti jos joudun jotain perinnepäivällisiä laittelemaan miniälle joskus.

Toivottavasti ovat fiksumpia kuin ap ja tarjoaisivat päivällisen ravintolassa. Kauhulla odotan jo esim. jouluja ja muita jos kaikki haluaa tulla meille mummolaan passattavaksi ja pitää joulunalusaika käyttää siivoukseen ja ruoanlaittoon. Kun sitä muuten on huono mummo jos ei kumartele sinne sun tänne.

Toivottavasti pojilla olis järkeä ottaa fiksut vaimot itselleen.

Onneksi on yksi tyttö niin tietää, että hänen perheeseensä ainakin välit pysyy hyvinä.