näin sanoi teiniäiti
''Ikä ei ratkaise äidin rakkautta lastansa kohtaan. Lapsia ei hankita vain silloin kun on rahaa, tai tehdä päätöstä pidetäänkö lapsi vai ei.
Koulut ehtii AINA suorittaa myöhemminkin, ja on koko loppu elämä aikaa tehdä töitä^^
Tää on mun mielipide. Ja aijon taistella mun lapsen puolesta, vaati se sitten MITÄ TAHANSA. Aijon ottaa sen vastuun, mitä lapsi tuo tullessaan. Ja samalla annan sille kaiken mitä voin. Aijon itkeä sen kanssa monet itkut, ja nauraa monet ilot.
Jokaisella on huonot päivänsä ja kiroaa joskus tekemisiään. Mutta en ikinä voisi edes uskoa, ettäkö TODELLA joskus katuisin sitä, että tämän lapsen pidin. ''
Todellakin, oikeassa on. Täysin ihana ihminen, jonka kanssa olen samaa mieltä :)
Kommentit (47)
teiniäidin arvostelu ja yhdistäminen loukkaa molempia ja on osoitus lähinnä kirjoittajan tyhmyydestä, että ennakkoluuloisuudesta, mutta jos on joku persujen kannattaja jänkhältä, niin mitäpä muuta voisi olettaa...
Sata kertaa mieluummin tuet teille, kuin yhteiskunnan tuilla eläville juopoille, joista ei koskaan tule yhtään mitään.
mutta ei se mitään, ei meistä kukaan tiedä ennen kuin sen on kokenut.
Lapset eivät tosiaan elä rakkaudesta mutta ne elävät vielä huonommin ilman.
Kyllä Suomessa järjestyvät seinät ympärille, ruoka ja vaatetus, jos osaa toimia. Tuilla ei ole pakko yleensä koko elämää elää.
En ole teiniäiti, mutta nykynormien mukaan kuitenkin nuori äiti. Minulla oli opiskelut kesken, kun vauva syntyi. Äitiyden ohessa opiskelin ja tein viikonloppusin töitä ja mieheni teki vuorotöitä, joten lapsemme meni päiväkotiin vasta kun oli melkein kolmen vanha. Aloimme haaveilla toisesta lapsesta ja toinen lapsi syntyi samoihin aikoihin kun valmistuin ammattikorkeakoulusta.
Olin vuoden kotona lasten kanssa, jonka jälkeen sain koulutustani vastaavan työpaikan. Pystyimme työvuorojärjestelyillä pitämään lapset kotona tämänkin jälkeen vielä yli vuoden ja kuopus oli kaksi vuotias kun hänen päiväkotiuransa alkoi. Tein töitä koko opiskeluni ajan, joten äitiyspäivärahani oli ansiosidonnainen, kuten muillakin. Sossun luukulla emme käyneet kertaakaan. Mieheni on tehnyt kovasti töitä ja elättänyt perheensä ja itse päätin että minhän valmistun koulusta.
Meidän perheellee kuuluu tänä päivänä oikein hyvää! Kuten aikaisemmin mainitsin emme olleet mieheni kanssa teinejä, mutta kyllä osa kauhisteli, kuinka lapset saavat lapsia. Innostuin kirjoittamaan tarinamme kun joku kaipaili tarinoita siitä, mitä kuuluu nuorena perheensä perustaneille.
Kaikkea hyvää kaiken ikäisille äideille!
Äitiys ei ole vain rakastamista, sillä ne pelkällä äidinrakkaudella elätetyt lapset erottuvat kyllä päiväkotiryhmästä ja luokasta. Ne häiriköt.
Itseasiassa, ne rahalla kasvatetut kakarat erottuvat luokasta ja päiväkotiryhmästä, ne häiriköt!!